Ratamon myöhästyminen johtuu suhteilla tehdyistä johtajavalinnoista

Valtuutettu Jouni Suninen (KS 1.1.2020) ihmetteli kirjoituksessaan, miksi Ratamokeskus hanke ei edennyt, vaikka yhtään oikaisuvaatimusta, valitusta eikä päätöstä ole, joka olisi Ratamohanketta hidastanut?

Ratamon suunnitteluprojekti on käytännössä alkanut jo 2009, siis paljon aikaisemmin kuin Espoon sairaalan.  Ratamo1 projekti alkoi jo 2012 tammikuussa.

Ratamokeskuksen myöhästyminen ei johdu tontista vaan täydellisestä osaamattomuudesta, jolla projektia on viety eteenpäin. Kymmenien miljoonien projektia veti projektipäällikkö, jolla ei ollut käytännössä ammattitaitoa rakennuttamisesta saati rakentamisesta.  Tietohallintopäällikön valinta projektijohtajaksi oli käsittämätön valinta, jossa ammattitaidon on korvannut suhde kaupunginjohtajaan ja poliittisiin päättäjiin. Tietohallintopäällikkö siirtyi projektipäälliköksi muodollisesti toukokuussa 2012, käytännössä 2012 tammikuussa.

Projekti kulki katastrofista toiseen. Ammattitaidon puutteesta kertoo täysin epärealistinen elinkaarimalli, jota ajettiin kuin kyytä piippuun. Kallis elinkaarimalli ja ylisuuret vuokrat olisivat ainakin tuplanneet kustannukset, joten siitä oli pakko luopua. Asia, joka oli tiedossa jo ennen elinkaarikilpailutuksen aloittamista.

Hankesuunnitelman tilaohjelman reilun 20 % ylitys budjettiin nähden johti suunnittelun keskeyttämiseen, kunnes tilaohjelma oli saatu järkeistettyä Kouvolan puolesta. Rakentamisen aloitus siirtyi, eikä rakentamaan päästy alkuvuodesta 2015. Suunnittelu yms. kustannukset tosin juoksivat koko ajan. Ammattitaidon puutteellisuudesta kertonee myös parkkihallin ja liikennejärjestelyjen karsiminen, ja niiden siirtäminen hankkeen ulkopuolelle kustannuksien ja ylityksien peittämiseksi.

Ratamokeskuksen myöhästyminen ja budjetin ylitys oli jo 2017 suhteessa suurempi kuin paljon parjatun Länsimetron. 

Ratamokeskuksen projektipäälliköksi olisi pitänyt valita ammattilainen eikä nimittää projektihenkilökuntaa pelkästään suhteilla.  Suurin vastuun hankkeen epäonnistumisesta kuuluu entiselle kaupunginjohtajallemme Lauri Lamminmäelle, joka nimitti ATK-päällikön Ratamon projektipäälliköksi. 

Pekka Korpivaara

Kaupunginvaltuutettu (kok)

Kouvola

Linkki: Ratamokeskus-hanke makasi totaalisessa koomassa vuodesta 2013 saakka

Keskustelusta poimittua:

Kouvolalle oma sote-alue!

Hallitus on taipumassa Uudenmaan kuntien vaatimukseen saada omat sote-alueet. Myös Kouvolan tulisi vaatia oma sote-alue leikkaus- ja päivystysoikeudella.

"Väestöpohjaltaan Kouvolalla on täydet mahdollisuudet hoitaa hyvin ja tehokkaasti oma sote-alueensa."

Uusia sote-alueita perustellaan sillä, että ratkaisulla otetaan huomioon Uudenmaan alueen erityispiirteet. Kymenlaakson maakunnan erityispiirre on kaksinapaisuus. Maakunta jakaantuu käytännössä kahteen tasavahvaan, erilliseen alueeseen - etelään ja pohjoiseen. Tässä suhteessa olemme varsin ainutlaatuinen maakunta.

Kouvola ajoi ennen maakunta- ja sote-uudistuksen alkua yksimielisesti omaa sote-alutta. Väestöpohjaltaan Kouvolalla on täydet mahdollisuudet hoitaa hyvin ja tehokkaasti oma sote-alueensa.

 "Kymenlaakson jakaminen kahteen alueeseen lisäisi demokratiaa."

Mitkä ovat ne juridiset perusteet, joilla Uusimaa voi saada erillisratkaisun, mutta Kouvola ei? Väkimäärältään Itä-Uusimaa ei juuri Kouvolasta eroa. Ministeri Sirpa Paateron (SDP) mukaan Uudenmaan jakaminen viiteen itsehallintoalueeseen lisää demokratiaa. Samalla tavoin Kymenlaaksonkin jakaminen kahteen alueeseen lisäisi demokratiaa.

Sote-uudistuksen tarkoitus oli turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille. Tavoitteena oli myös parantaa palvelujen saatavuutta ja kaventaa kansalaisten hyvinvointi- ja terveyseroja.

"Olemme saaneet vain entistä kalliimman hallinon, enemmän johtajia ja kasvavat menot sekä vähenevät palvelut."

Soten piti turvata myös ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata ikääntymisen sekä hillitä kustannusten kasvua. Mikään näistä tavoitteista ei ole toteutunut Kymsoten myötä. Olemme saaneet vain entistä kalliimman hallinon, enemmän johtajia ja kasvavat menot sekä vähenevät palvelut.

Oma sote-alue tekisi hoitoketjuista toimivampia ja kustannustehokkaampia. Kouvolalla olisi myös motivaatio ottaa käyttöön parhaat ennaltaehkäisevät keinot. Rahaa säästyisi. Sote-menojen nykyinen kasvuvauhti ei voi jatkua, joten on luotava nykyistä kustannustehokkaampi palvelurakenne.

"Kouvolassa tulisi sallia anestesiaa vaativat leikkaukset, jotta Ratamoon saadaan päteviä lääkäreitä ja henkilökuntaa."

Oma sote-alue mahdollistaisi kevyemmän sote-hallintomalliin. Kouvola tarvitsee paremmat palvelut, ei raskasta ja byrokraattista hallintoa, jossa potilas kärsii pitkistä matkoista, huonosta hoidosta ja kohonneista asiakasmaksuista.  Kymsoten myötä on saatu suuri joukko johtajia ja päälliköitä sekä pitkät hoitojonot. Mikään palvelu ei ole parantunut Kymsoten myötä.

Kouvolassa tulisi sallia anestesiaa vaativat leikkaukset, jotta Ratamoon saadaan päteviä lääkäreitä ja henkilökuntaa.  Uudenmaan kuntien tavoin Kouvolan tulee vaatia omaa sote-aluetta sekä ”päivystysasetuksen” että terveydenhuoltolain § 45 määräämä leikkausrajoituksien kumoamista.  

Pekka Korpivaara

Kaupunginvaltuutettu (KOK)

Linkki: Kouvolan pitää saada oma sote-alue — ”Kymsoten myötä on saatu suuri joukko johtajia ja päälliköitä sekä pitkät hoitojonot”, kirjoittaa Pekka Korpivaara

Pekka Korpivaaran kirjoitus KS 3.1.2019

Linkki: KS 10.1.2019 Kunnissa pitäisi saada määrätä itsenäisesti kuka alueella järjestää sairaanhoidon