keskiviikko 21. marraskuuta 2018

Malmin lentokenttäalueen toiminnot Kouvolaan

Sveitsistä hankittuja Hawk harjoituskone Utissa 17.5.2018


Kouvolan tulisi aloittaa pikaisesti neuvottelut puolustusvoimien kanssa Utin lentokentän pohjois-puolen kaavoittamiseksi lentotoimintaa tukevaksi teollisuusalueeksi.  Malmin lentokentän kaavoittamista vastustaneet valitukset on juuri lopullisesti hylätty korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Malmin lentokenttä alueella toimivat viranomaiset ja kymmenet yritykset työllistävät noin 500 henkilöä suoranaisesti.  Alue työllistäisi vielä enemmin, jos ei alueen rakennuskielto olisi estänyt yritysten mahdollisuuksia laajentaa toimintojaan ja investointeja kentällä.

Lentoliikenteen STATFOR-ennuste esittää Suomen lentoliikenteelle kasvavan 1.7- 2.2 kertaiseksi nykyisestä vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Helsinki-Vantaan laajennettukin kapasiteetti täyttyy, vaikka Malmia ei suljettaisi eikä yksikään pääkaupunkiseutua palvelevan lentokone käyttäisi sitä.

Ilmailualan nopeaa kasvua tulisi hyödyntää myös meillä "

Kouvolan tulisi ottaa osa lentoliikenteen kasvusta. Logistiikka paikkakuntana lähellä Helsinkiä Kouvola sopii hyvin ilmailua palveleville ja sitä tukeville yrityksille. Ilmailualalla nopeaa kasvua tulisi hyödyntää myös meillä.  Pyhtäälle rakennetaan jo yksityistä lentokenttää ja Mänttä-Vilppulan Kaupunki hyväksyi juuri kaksi esisopimusta, joilla kaupunki ostaa kiinteistöjä yli kolmella miljoonalla eurolla ensi vuonna lentokenttää varten. Mäntässä uudella lentokenttäkaavalla arvioidaan syntyvän noin 115 kpl uusia työpaikkoja. 

Olen jo vuonna 2016 esittänyt laajan toimintasuunnitelman Kouvolan kaupungille Utin kehittämiseksi. Utin kehittämiseen ei ole ollut poliittista halua. Vasta muutama vuosi sitten kaupunginhallitus jopa lausunnossaan halusi vähentää lentotoimintaa Utissa, jonka johdosta jouduin jättämään päätöksestä eriävän mielipiteen.  Utista olisi mahdollista tehdä riskittä nopeasti ja edullisesti Kouvolalle uusi Nokia, jos vaan halua ja tahtoa riittäisi.

Pekka Korpivaara
Kaupunginvaltuutettu (kok)
Kouvola

KS 20.11.2018 Lukijalta: Malmin lentokentän toiminnot Uttiin

Pekka Korpivaaran yleisönosastokirjoitus KS 21.11.2018i





tiistai 20. marraskuuta 2018

Valtuustoaloite sähköavusteisien polkupyörien latauspisteiden perustamisesta Kouvolaan sekä sähköpolkupyörien lisäämiseksi kaupungin ja kuntalaisten käyttöön.


Kuva Helsingistä olevasta aurinkoenergiaa hyödyntävästä EPAC latauspisteestä.
Valtakunnallisessa kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelmassa on esitetty yhdeksi tavoitteeksi pyöräilyn sekä pyöräilyyn liittyvien välineiden ja palveluiden kehittäminen ja tunnetuksi tekeminen.
Ilmastonmuutoksen torjunnan tavoitteisiin sitoutuminen edellyttää uusia tapoja kannustaa kansalaisia liikkumaan energiatehokkaasti.  Sähköpolkupyörien ja pyöräilyn edistäminen ei vaadi merkittäviä taloudellisia kannustimia työmatkakävelyn ja -pyöräilyn edistämiseksi, vaan pikemminkin toimivan infran.

Katetut, kameravalvotut latauspisteet sähköpolkupyörille parantavat sähköpolkupyörin käyttöä. Pakkasella pyörän akun lataaminen pyöräilyn jälkeen nostaa akun lämpötilaa ja kapasiteettia ja siten lisää sähköpolkupyörän toimintasädettä.

Kouvolassa kaupungin talouden kannalta sähköpyörät ja latauspisteet eivät ole merkittävä investointi. Sähköpolkupyörien tuomat hyödyt työntekijöiden terveyden sekä liikkumisen edistäjänä ovat kiistattomia. Sähköpolkupyörien käyttö tutkitusti nopeuttaa työmatkailua, vähentää sairaslomia, vähentää autoilua sekä hiilidioksidi päästöjä.

Moni kotihoitaja käyttää Kouvolassa nyt omaa polkupyörää asiakastapaamisissa ja lisäksi muutamaa Kouvolan kaupungin polkupyörää. Varsinkin heille sähköavusteinen polkupyörä olisi selvä parannus liikkumiseen.

Me allekirjoittaneet esitämme, että:
  • Kouvolan kaupunki perustaa ilmaisia sähköpolkupyörien (mielellään kameravalvottuja) latauspisteitä, joissa käytetään aurinkosähköä sähköavusteisien polkupyörien lataamisessa.

  • Kouvola kaupunki hankkii työntekijöiden käyttöön sähköpolkupyöriä ja helpottaa sekä kannustaa työntekijöidensä liikkumista. Kaikille kaupungin työntekijöille, jotka käyttävät työssään polkupyörää (mm kodinhoidossa) tulee tarjota mahdollisuus käyttää sähköavusteista polkupyörää.  

  • Kouvolan kaupunki laatii liikkumissuunnitelman kaupungin eri yksiköihin, jossa edistetään työntekijöiden liikkumistottumuksia tukemalla sähköpyöräilyä.

  • Maankäytön ja rakennusten suunnittelussa (kuten matkakeskus) tulee ottaa paremmin huomioon sähköpolkupyöräilyn ja sähköautojen lisääntyvä käyttö.

  • Sähköpyöriä tulisi lisätä kaupunkipyörien valikoimaan.


          Kouvolassa 7.11.2018

          Pekka Korpivaara 



  


maanantai 5. marraskuuta 2018

Muutosesitys 5.11.2019 Kymenlaakson Liiton toimintojen siirrosta sopimuksen mukaisesti Kouvolaaan

Kymenlaakson Liiton hallitus käsitteli kokouksessaan 5.11.2018 "Tulossuunnitelma 2019-2022 ja talousarvio vuodelle 2019 (MKH 5.11.2018). Tein kokouksessa esityksen, jossa vaadin Kymanlaakson Maakunta hallintoa aloittamaan Kymanlaakson Liiton toimintojen siirtämisen sopimuksen mukaisesti Kouvolaan.

Asiasta käytiin hallituksessa pitkä ja tunteikas keskustelu. Itse pidin useita puheenvuoroja, joissa vaadin tehtyjen sopimuksien kunnioittamista ja maakuntaliiton toimintojen siirtämistä Kouvolaan.

Maakuntahallitus päätti esitykseni johdosta laittaa asiakohdan  uuteen valmisteluun.

Nyt alkavat neuvottelut kuntien välillä siitä, onko sovittu aikoinaan maakuntaliiton ja hallinnon siirtymisetä Kouvolaan. Neuvottelut käydään läpi, mitä  ”virkamiesten ja asiasta sopineiden henkilöiden” kesken on sovittu!

Toivonkin, että Kouvolan edustajat eivät anna asiassa nyt periksi vaan pysyvät sovitussa sopimuksessa.  Kouvolan tulee vaatia, että Maakuntahallinto ja Kymenlaakson Liitto siirtyy maakuntataloineen Kouvolaan vuoden 2019 aikana ja valmistelut aloitetaan välittömästi.


Koska asiakohta  siirrettiin jatkovalmisteluun ei asiasta päästy äänestämään. Asiakohdasta 128§ hyväksyttiin  liitteenä oleva  "Tulossuunnitelma 2019 – 2022 ja talousarvio 2019" .


Alla muutosehdotus, jonka jätin kokouksessa.


Muutos esitys kohtaan: 
128 § Tulossuunnitelma 2019-2022 ja talousarvio vuodelle 2019

Teen muutosesityksen kohtaan 128 § ja sen toinen kappale, että sen viimeinen lause ”Sen sijaan Kymenlaakson liitto -kuntayhtymästä ei ole tehty mitään siirtopäätöksiä.” poistetaan.

Lisäksi lisätään tämän kohdan jälkeen seuraavat kaksi uutta kappaletta:  

"Kymenlaaksossa on tehty yhteistä sote-valmistelutyötä, jonka yhteydessä on sovittu Kymenlaakson kuntien, maakuntaliiton ja Carean johdon yhteiseksi tahtotilaksi mm. Kymenlaakson keskussairaalan aseman
vahvistamista mahdollisimman laaja-alaiseksi sairaalaksi sekä Kymenlaakson maakunnan hallinnolliseksi keskuspaikaksi tulee Kouvolan kaupunki. (Kymenlaakson kuntien kannanotto Laajan päivystyksen sairaalan saamiseksi Kymenlaaksoon 8.12.2015, sotejohtoryhmän kokous 27.11.2015, Kymenlaakson kuntien yhteneväiset päätökset tammikuussa 2016 siitä miten maakunnallista itsehallintoalue projektia viedään
eteen päin)."

Maakunnassa on siis yksiselitteisesti sovittu siitä, että Kymenlaakson liiton hallinto siirtyy Kouvolaan. Valmistelutyötä on tältä osin jo tehtykin ja prosessi tulee saattaa loppuun vuoden 2019 alussa. Maakuntahallinnon muutto tulee tehdä yhteistyössä Kymsoten Kouvolan toimintojen kanssa.

Kohta korjattuna on siis seuraavanlainen (kursivoidut kohdat lisätty):

Jäsenkuntien lausuntojen osalta maakuntahallitus toteaa seuraavaa:
1. Uuden Kymenlaakson maakunnan hallinto on siirtymässä Kouvolaan osana maakunta- ja soteuudistusta, jonka tavoitteena on käynnistää uusi Kymenlaakson maakunta 1.1.2021 alkaen. Maakuntahallitus on kokouksessaan 18.1.2016 ministeriöille Suomen hallituksen linjauksista antamassaan lausunnossa todennut, että
"Kymenlaakson maakunta on identiteetiltään luontainen itsehallintoalue ja sen hallintopaikka on Kouvola". Syksyllä 2016 maakunta- ja soteuudistuksen esivalmistelusuunnitelmaan on niin ikään kirjattu, että tulevan maakunnan hallinto sijoittuu Kouvolaan.


"Kymenlaaksossa on tehty yhteistä sote-valmistelutyötä, jonka yhteydessä on sovittu Kymenlaakson kuntien, maakuntaliiton ja Carean johdon yhteiseksi tahtotilaksi mm. Kymenlaakson keskussairaalan aseman
vahvistamista mahdollisimman laaja-alaiseksi sairaalaksi sekä Kymenlaakson maakunnan hallinnolliseksi keskuspaikaksi tulee Kouvolan kaupunki. (Kymenlaakson kuntien kannanotto Laajan päivystyksen sairaalan saamiseksi Kymenlaaksoon 8.12.2015, sotejohtoryhmän kokous 27.11.2015, Kymenlaakson kuntien yhteneväiset päätökset tammikuussa 2016 siitä miten maakunnallista itsehallintoalue projektia viedään
eteen päin)."

Maakunnassa on siis yksiselitteisesti sovittu siitä, että Kymenlaakson liiton hallinto siirtyy Kouvolaan. Valmistelutyötä on tältä osin jo tehtykin ja prosessi tulee saattaa loppuun vuoden 2019 alussa. Maakuntahallinnon
muut to tulee tehdä yhteistyössä Kymsoten Kouvolan toimintojen kanssa.

Maakunta- ja soteuudistuksen edetessä jatketaan uuden Kymenlaakson maakunnan ja
sen hallinnon käynnistämisen suunnittelua ja toimintojen sijoittumista Kouvolaan
konsernipalvelujen, järjestämistoiminnon sekä aluekehitys- ja strategiatoiminnon osalta.

Kotkassa 4.11.2018


Pekka Korpivaara

Pekka Kopivaaran maakuntahallituksessa jättämä vastaesitys


Linkki: KS 5.11.2018 Maakunta-asioiden keskittämisestä syntynyt vääntö ihmetyttää Kouvolassa


sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Valtatie 15:sta tulossa köyhän miehen kinttupolku

Raskas liikeenne VT 15 tarvitsee 2+2 erotuskaistaisen tien. Kuva Keltakankaan risteyksestä.


Kouvola - Kotka välin eli VT15 suunnittelu ja tasoristeyksien rakentaminen ovat käynnissä. Suunnitelmien perusteella tie tulee olemaan köyhän miehen kinttupolku.

Tiestä on tarkoitus tehdä tulevaisuudessa koko matkaltaan keskikaiteellinen ohituskaistatie eritasoliittymillä. Ohituskaistatien liikenneturvallisuus ja välityskyky eivät ole raskaan rekkaliikenteen takia riittävä. Tie tulisikin tehdä koko matkaltaan minimissään 2+2 kaistaseksi keskikaiteelliseksi leveäkaistatieksi.

Tielle tulee nykyaikaisia eritasoliittymiä. Tielinjauksessa on hyödynnetty tien entistä linjausta. Tästä syntyneet miljoonasäästöt valtion tulisi suunnata tien tason nostamiseen 2+2 kaistaiseksi sekä koko matkan valaistukseen. Pelkkä eritasoliittymien valaistus ei ole riittävää.

Kouvolan ja Kymenlaakson päättäjien tulee vaatia laadukkaampaa tietä. Sairaanhoidon ja hälytysajoneuvojen lisääntymistä ei ole otettu huomioon alustavissa tiesuunnitelmissa. Ne eivät huomioi riittävästi myöskään sataman, teollisuuden kuljetusten ja Kymenlaakson työmatkaliikenteen tarpeita.

Maakuntamme päättäjien on vaadittava, että Kouvola-Kotka tiestä tehdään Suomen paras moottoritieverkoston ulkopuolinen yhteysväli.

Pekka Korpivaara
Kaupunginvaltuutettu (kok)

Kymen Sanomat 3.11.2018 yleisönosastokirjoitus
Kuva ELY:n sivuilta https://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/vt-15-kotka-kouvola-tiesuunnitelman-vuorovaikutus-kayntiin-yleisotilaisuuksilla-kaakkois-suomi-