sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Yhdessä tehdyt sopimukset maakuntaliiton sijoituspaikasta on pidettävä


Kymenlaakson liiton maakuntalo Karhulassa on käynyt pieneksi liiton tarpeisiin.
Kotkalaiset valtuutetut Riku Pirinen ja Kim Soares soimaavat päätöstä siirtää Kymenlaakson liiton toimisto Kouvolaan (KS 13.9). Heidän mielestään yhdessä tehtyjä sopimuksia ei tulisi noudattaa, sillä maakuntaliiton toimiston siirto perustuu yhteiseen sopimukseen.

Vuonna 2016 Kymenlaakson kuntien, maakuntaliiton ja Carean ylin johto linjasi maakunnan yhteiseksi tahtotilaksi, että leikkaustoiminnat siirretään Kotkaan ja Kouvolaan siirretään kaikki kuntouttava sairaanhoito sekä maakuntaliiton toiminnat. Kymenlaakson maakuntahallinnon siirto ei siis pitäisi tulla kenellekään poliitikolle yllätyksenä. Olemme maakuntahallituksessa jo 2015 sopimuksen hyväksymällä hyväksyneet Kymenlaakson maakuntaliiton siirron Kouvolaan yksimielisesti.

"Siirrosta tehty oikaisuvaatimus perustuu kaikilta osin populismiin ja väärällä tiedolla ratsastamiseen"

Yhteinen sopimus ja tahtotila tarvittiin, jotta Kymenlaakso täyttäisi hakukriteerit ja voisi päästä mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauden laajentamiskokeiluun eli sotepilottimaakunnaksi. Tässä sopimuksessa päätettiin monista asioista, myös maakuntatalon paikasta. Pääsy sote-pilottiin edellytti, että sopimus piti hyväksyttää kaikkien Kymenlaakson kuntien kaupunginhallituksissa, maakuntahallituksessa ja Careassa. Näiden kaikkien hallitukset hyväksyivät sopimuksen yksimielisesti. Nämä yhteiset sopimukset ja linjaukset on kirjattu myös valtioneuvostolle 16.1.2016 annettuihin lausuntoihin.

Maakuntaliiton toiminnat siirtyvät vuoden 2019 aikana Kouvolaan entiseen Hovioikeuden taloon.
Tällä sopimuksella Kymenlaakso sai pilottia varten valtiolta rahoitusta 8 miljoonaa euroa. Kymenlaaksossa sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä Carean hakema summa oli 17,3 miljoonaa.

Kymenlaakson liitto päätti yksimielisesti jo 11.3. 2019 aloittaa valmistelut maakunnan liiton viraston muuttamisesta Kouvolaan. Tavoitteena oli, että maakunnan liitto arkistoineen muuttaa Kouvolaan vuoden 2019 loppuun mennessä. Viime kokouksessa 26.8.2019 osa Etelä-Kymenlaakson jäsenistä ja varajäsenistä jättäytyi pois ilmeisesti siksi, koska eivät halunneet äänestää maakuntatalon siirtoa vastan ja siten rikkoa jo tehtyjä sopimuksia. Siirrosta tehty oikaisuvaatimus perustuu kaikilta osin populismiin ja väärällä tiedolla ratsastamiseen.

Pekka Korpivaara (kok)
maakuntahallituksen jäsen
Pekka Korpivaaran lukijakirjoitus maakuntatalon paikasta KS 19.9.2019 

KS 14.9.2019 Kouvolan Sanomat






keskiviikko 28. elokuuta 2019

Miksi Kymenlaakson maakuntahallinto siirtyy Kouvolaan?


Moni on ihmetellyt, miksi Kymenlaakson liiton toimipiste siirtyy Kouvolaan?
Syy siihen on tietysti minun tekemäni esitys (katso liite alla).
Siirtopäätös ja  äänestykset liittyvät vuonna 2015  tehtyihin Kymenlaakson Sote pilottikokeilu hakemukseen liittyviin sopimuksiin. Kymenlaakson kuntien, maakuntaliiton ja Carean johto linjasi yhdessä maakuntahallituksen kanssa yhteiseksi tahtotilaksi vuoden 2015 loppupuolella mm seuraavat asiat:
• laajan päivystyksen sairaalan statuksen saaminen keskussairaalalle
• työnjakoa Kymenlaakson keskussairaalan ja Kouvolan Ratamon välillä tulee tarkentaa
• palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti ja kustannusvaikuttavasti
• itsehallintoalueen hallinnon järjestäminen siten, että keskuspaikkana on Kouvola
• maakunnan (Kymenlaakson sote-alueen) luonteva yhteistyön suunta palveluiden tuottamisessa on Helsinki/HUS
Yhteiset linjaukset on kirjattu myös valtioneuvostolle vuoden alussa annettuihin lausuntoihin 16.1.2016. Edellisiin tahtootilaan liittyy myös maakuntaliiton sijannista käydyt neuvottelut, joissa nimenomaan sovittiin, että maakuntaliiton toiminnat siirretään Kouvolaan.
Maakunthallitus päätti kokouksessaan 11.3.2019 seuraavasti:

Valitettavasti mikään sopimus/päätös  ei pääsääntöisesti pidä Kotkan kanssa. Kotkalaiset maakuntaedustajat pyrkivät aina kaikin tavoin heikentämään Kouvolan asemaa ja tekevät kaikkensa, jotta vain Etelä-Kymenlaakso hyötyisi ja Kouvola kärsisi. Tästä hyvänä esimerkkinä on niin tämä maakuntaliiton toimipaikan muutto kuin itärata linjauksen vastustaminen.
Sopimukset eivät ole pitäneet aikaisemminkaan eteläkymenlaaksolaisten kanssa. KYAMK (ja kunnat) tekivät sopimuksen sairaanhoito-opetuksen siirrosta Kotkaan ja terveydenhoito-opiskelijoiden siirrosta Kouvolaan. Sairaanhoito-opiskelu siirtyi Kotkaan, mutta kun piti siirtää terveydenhoito-opiskelu Kouvolaan, Kotkan konsernijaos torppasi siirron. Kotka pettää aina, vähän niin kuin Kepu! 
Kymenlaakson maakuntahallinnon siirtymisestä Kotkasta Kouvolaan ei maakuntahallituksen kokouksessa 26.8.2019 mennyt yhteisymmärryksellä. Päätöksestä jouduttiin äänestämään.

Hallituksen kotkalainen jäsen Jari Elomaa (kok.) esitti alkuperäisen esityksen hylkäämistä.
Elomaan esitystä kannattivat kotkalainen Sami Virtanen (sd.) ja haminalainen Eeva Rautamaa (kok.). Maakuntajohtajan esitys hallinnon siirrosta Kouvolaan kannattivat Harri Helminen (sdp), Pekka Korpivaara (kok), Marjatta Nykänen (kok), Kaisa Spies (vihr), Maija Lehtomäki (kesk) ja Jari Käki (Ps). 

Sopimukset eivät paljon paina, kun Kotkalaiset  äänestävät.
Kuva: Kymen Sanomat ,Sami Virtanen 
Äänestys voitettiin siis  äänin 6—4, koska etelä-kymenlaakson edustajista kaksi puuttui. 

"Kouvolan tulisi harkita eroa Kymsotesta ja lopettaa kaikki mahdollinen yhteistyö Etelä-Kymenlaakson kanssa ja suunnata katse Päijät-Hämeen suuuntaan."











 Alla maakuntajohtajan pohjaesitys, jota eteläkymenlaaksolaiset vastustivat vastoin yhdessä tehtyjä sopimuksia. 

Maakuntahallitus

-  merkitsee tiedoksi liiton koko henkilöstön kanssa käydyn yhteistoimintamenettelyn, jossa ei saavutettu yksimielisyyttä toimitilojen uudelleenjärjestelyn osalta

- hyväksyy maakuntahallituksen 3.12.2018 ja 11.3.2019 tekemien päätösten mukaisesti, että maakuntatalon toiminnot siirtyvät Hovioikeudenkatu 6, 45100 Kouvola

- hyväksyy, että sivutoimipiste sijaitsee Kotkassa, osoitteessa Laivurinkatu 7

- hyväksyy, että Kesäyliopiston opetustoiminnalla on tilat Kotkassa ja Kouvolassa perusliiton toimitilojen yhteydessä

- toteaa, että tulossuunnitelma laaditaan tämän päätöksen mukaisena


Alla muutosesitykseni maakuntahallitukselle 3.12.2019
Pekka Korpivaaran muutosesitys, joka  käynnisti Kymenlaakson maakuntaliiton toimtojen siirron Kouvolaan.



tiistai 9. heinäkuuta 2019

Jari Lindströmin petollinen toiminta

Jouni Sunisen kirjoitus (KS 9.7.2019) Jari Lindströmin moraalisesta rappiosta!
Lukijalta: Lindström vaikenee keskeisistä asioista
Jari Lindströmin haastattelussa (KS 7.7.) kerrotaan, että perussuomalaiset ”hajaantui” Lindströmin eduskuntavuosien aikana sekä Kouvolassa että valtakunnan tasolla. Puolue hajotettiin tietoisesti. Lindström itse oli hajottamisprosessin avaintekijöitä. Kouvolassa ei hajoaminen ilman häntä olisi ollut mahdollinen. Vain ministerin arvovallalla oli mahdollista perustaa Kouvolan alkuperäisen toimivaltaisen yhdistyksen rinnalle toinen toimivaltainen yhdistys. Puoluejohto on kieltänyt muualla Suomessa tällaisen puolueen sääntöjen vastaisen teon.
Uusi yhdistys otti vuoden 2015 syksyllä vanhan yhdistyksen paikan eräänlaisena poliittisena käenpoikana, joka työnsi alkuperäisen yhdistyksen ulos puolueesta. Tämä tehtiin, koska Lindström kannattajineen oli hävinnyt alkuperäisen yhdistyksen vaalit Kouvolassa sekä 2013 että 2014. Kolmatta tappiota ei haluttu. Puoleen hajottaminen Kouvolassa näkyi vuoden 2017 heikossa kuntavaalituloksessa.
Vuonna 2017 Jyväskylän puoluevaalin jälkeen kaava toistui: Soinilaisten kärsittyä vaalitappion he erosivat puolueesta. Sitten he perustivat uuden puolueen (siniset) niin ettei vaalituloksesta tarvinnut välittää. Vaalivoittajia ei sentään onnistuttu ajamaan ulos puolueesta, vaikka se Kouvolassa onnistuikin.
Haastattelussa todetaan, että joistakin Lindströmin äänestäjistä tuli hänen vihamiehiään. Lindström itse arvelee että työttömyysturvan aktiivimalli, kilpailukykysopimus ja perussuomalaisista lähtö olivat suurimmat syyt suosion laskuun. Oman paikallisyhdistyksen hajottaminen ja osallistuminen puolueen hajottamiseen saattoivat kuitenkin olla vielä suurempia syitä.
Lindström itse arvelee, että ”kai minussa on jotakin kiinnostavaa, kun jaksetaan käyttää aikaa haukkumiseen.” Peiliin katsominen ehkä kertoisi Jarille jotain. Hänen mukaansa verkkokeskusteluissa ihmiset harvoin muuttavat mielipiteitään, vaikka asioita kuinka avaisi ja perustelisi. Todellisuudessa Lindström ei ole hajotustyötään mitenkään avannut tai perustellut, vaan yrittää selvitä asiasta vitsailemalla tai vaikenemalla.
Jouni Suninenkaupunginvaltuutettu (Suur-Kouvolan sitoutumattomat)

Alla keskustelua samasta aiheesta 27.6.2019 olleen Bamberin kirjoituksesta.





tiistai 28. toukokuuta 2019

Ihmisoikeusaktivisti Asko Kervinen Kymen Sanomissa 28.5.2018 "Oikeusviranomaisten arvostelu on sallittava"


Julkisuudessa on paheksuttu sitä, kun kansalaiset ovat arvostelleet oikeuden tuomareita ja muitakin viranomaisia heikosta ja puolueellisesta virkamenettelystä. Jotkut oikeusviranomaiset paheksuvat tuomareihin kohdistuvaa arvostelua ja moittivat rikoksesta tuomittuja siitä, kun he eivät osoita katumusta.

 väärin kohdeltujen ihmisten ei tarvitse rajoittaa sananvapauttaan      viranomaisiin kohdistuvassa arvostelussa "


Todellisessa elämässä on kuitenkin muistettava, että tuomarien antamat tuomiot eivät ole aina oikeita eikä oikeudenmukaisia. Tämän vuoksi viranomaisten arvostelu on sallittava, jos kansalainen katsoo joutuneensa oikeusmurhan uhriksi.

On aina syytä muistaa, ettei tekemätöntä rikosta tarvitse katua. Syyllisyyttä ei pidä ottaa rikoksesta, jota ei ole tehty. Siksi väärin kohdeltujen ihmisten ei tarvitse rajoittaa sananvapauttaan viranomaisiin kohdistuvassa arvostelussa, jottei oikeudenpalvelijat totu ajatukseen, ettei heidän tekemiä virheitä saisi arvostella tai paheksua.

Pitkäaikaisen kokemukseni mukaan Suomen oikeusjärjestelmä menee heikompaan suuntaan ja sen myötä kansalaisten oikeusturva heikkenee.

Syynä ei ole resurssipula, vaan tuomarien, syyttäjien ja etenkin rikospoliisin puolueellinen ja välinpitämätön menettely, joka koituu liian usein syyttömien ihmisten vahingoksi.

Asko Kervinen
Hamina

Kymen Sanomat 28.5.2019



ESS 29.8.2019 Lukijalta: Suomi tarvitsee perustuslakituomioistuimen

Blokin tekstit julkaistu Asko Kervisen 28.5.2019 antamalla luvalla.

Valtuustoaloite - Säästöä LED-tekniikalla 17.12.2018


Kouvolan kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali kunta vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi Kouvola kamppailee huomattavan budjettialijäämän kanssa.  Säästölistoissa on huomioitu pienetkin säästöt, mutta energiaa säästäviä toimenpiteitä ei listoissa ole.

Pitkällä aikavälillä Kouvola säästää, kun kaupunkimme teiden, katujen sekä muiden alueiden valaistuksessa siirrytään asteittain energiatehokkaiden LED-valaisimien käyttöön vanhojen elohopealamppujen, suurpainenatriumlamppujen ja monimetallilamppujen poistuessa käytöstä. Näiden valaisimien vaihtaminen on käynnissä sitä mukaan, kun valaistusjärjestelmiä uusitaan niiden käyttöiän loputtua tai uusittaessa katuvalaistusta.

Kouvolan kaupungintalossa ja useissa muissakin kaupungin kiinteistöissä valaistukseen käytetään tavallisesti normaaleja lamppuja. Tänä päivänä lähes kaikkiin valaisimiin voidaan asentaa LED-lamput, oli valaisin alkuaan varustettu tavallisella hehkulampulla, loisteputkella tai halogeenilla. Näille perinteisille lampuille on tyypillistä suuri virrankulutus tuotettuun valoon verrattuna. LED-lampuilla saadaan lisäksi valotehoa helposti nostettua ilman, että valaisimen maksimiteho ylitetään. Maksimiteho on vanhoissa valaisimissa mitoitettu hehkulampulle, loisteputkille tai halogeeneille.
LED-tekniikka ei nykyisin vaadi koko valaisimen vaihtoa. Säästöä syntyisi, jos Kouvolassa siirryttäisiin vanhoista energiasyöpöistä lampuista energiaa säästäviin ja enemmin valoa tuottaviin LED-lamppuihin siten, että vain lamppu uusitaan eikä uusita koko valaisinta. Myös loisteputkien tilalle voi asentaa LED-lampun. Loisteputken vaihto LEDiin vaatiin led-lampun lisäksi vain sytyttimen uusimisen.

Nykyinen tekniikka mahdollistaa sen, ettei tarvitse koko valaisinta vaihtaa kun siirrytään käyttämään LED-lamppuja. Näin toimien investointi maksaa itsensä takaisin vuodessa parissa. Vaihtokustannukset eivät kasva niissä tapauksissa, kun palaneen pampun tilalle vaihdetaan uusi LED-lamppu, pitäähän lamppu joka tapauksessa vaihtaa.

Tievalaisimiin tarkoitettujen LED-lamppujen vaihtoväli on tyypillisesti 14 vuotta. Vuosittain kertyvä säästö energiassa kattaa valaisinuusinnan moninkertaisesti, koska säästö on tyypillisesti noin 80 %.

Vaihdettaessa pelkästään LED lamput eikä valaisia, säästetään valaistussuunnitelman tekeminen. Tämä säästö on joissain tapauksissa moninkertainen energiasäästöön verrattuna. Valaistussuunnitelmaa ei tarvitse uusia vaihdettaessa vain poltintekniikka alkuperäistä vastaavaksi, eikä vaihdeta koko valaisinta.

Vastaavilla LED lampuilla säästetään turha valaistussuunnitelmien tekeminen, kun alkuperäinen valistussuunnitelma pysyy voimassa. Korvattaessa koko valaistus LED-valaisimilla joudutaan usein koko valaistussuunnitelma uusimaan, joka tekee jopa joissain tapauksissa valaistuksen uusimisen taloudellisesti kannattamattomaksi.

Esitämme, että Kouvolan kaupunki siirtyy LED-lamppujen käyttöön kiinteistöissään ja niissä ulkokohteissa, joissa lampun vaihto riittää eikä koko valaisinta ole tarvetta vaihtaa. Myös katuvalaistuksessa hyödynnettäisiin LED-lamppuja kohteissa, joissa riittää polttimon vaihto LED-polttimoksi eikä koko valaisinta ole järkevää vaihtaa sen iän tai kunnon takia.

Kouvolassa 17.12.2018


Pekka Korpivaara
kaupunginvaltuutettu (kok)

Taidemuseo POIKILO:n siirtäminen pääkirjaston yhteyteen säästöjen ja tulojen lisäämiseksi


Kouvolan kaupungin pääkirjaston palvelut ovat yksi eniten käytetyimmistä. Kouvolan pääkirjastoon tehtiin vuoden 2017 aikana kaikkiaan 232 842 käyntiä. Toisaalta Kouvola-talossa sijaitsevissa museoissa kävi 2016 yhteensä vain 14 580 vierasta.

Poikilo-museon kävijämäärän lisäämiseksi olisi syytä harkita museon siirtämistä sinne, missä ihmiset muutenkin asioivat. Näin saadaan taide ja kulttuuri osaksi kouvolalaisten arkea. Samalla syntyisi myös säästöjä.

Kouvolan pääkirjaston alakerrassa on runsaasti tiloja, joiden käyttöä ja toimintaa tulisi tarkastella kriittisesti. Tulisi miettiä, ovatko tilat järkevässä ja tehokkaassa käytössä. Alakerran tiloissa on toimintoja, joiden ei välttämättä tarvitse sijaita kirjaston yhteydessä ja joiden siirroilla ja uudelleen sijoittelulla muualle alakerta saataisiin tehokkaampaan käyttöön.

Kirjaston alakerrassa toimii myös ”Unto Seppäsen museo”, jonka ovi aukaistaan vain kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Poikilo-museon yhteydessä myös se saisi ansaitsemansa huomion ja tulisi kouvolalaisten tietoisuuteen.

Pääkirjaston alakerrassa on useita isoja tutkijahuoneita, jotka käytännössä ovat lähes ilman käyttöä. Tutkijan työ ei tapahdu enää yksinäisenä kammioissaan.

Pääkirjaston alakerrassa on Maakunta-arkisto, jonka digitoinnilla saataisiin runsaasti tilaa. Arkiston voisi siirtää tulevaisuudessa maakuntatalon tiloihin, jonne se realistisesti kuuluisikin.  
Kirjaston isot väestönsuojat ovat tällä hetkellä käytännössä käyttämättöminä, ne voisi hyödyntää  vaikka taidevarastoina.

Kirjaston alakerrassa toimii myös Mediamaja, joka on nuorille ja nuorille aikuisille suunniteltu tila erilasille mediakokeiluille. Tämän toiminnan voisi siirtää Ohjaamoon tai muun nuorisotyön osaksi. Samalla Mediapajan toiminta tehostuisi, koska nuorisotyöllä on ohjaajaresursseja, joita kirjastolla ei ole. Todennäköisesti myös tietoisuus Mediapajan olemassa olosta ja käyttömahdollisuuksista lisääntyisi.

Alakerran kahvion siirto yläkerran lukusaliin toisi myös tilaa Poikilo-museolle. Kahvion nykyinen sijainti alakerrassa ei sovellu nykyaikaisen kahvion paikaksi. Lukusali olisi luonteva paikka, jossa kävijämäärä lisääntyisi niin lukusalissa kuin kahviossakin.

Me allekirjoittaneet esitämmekin, että Kouvolan ryhtyy selvittämään mahdollisuutta siirtää Poikilo-museon päätoiminnot Kouvolan kirjaston alakertaan. Kirjaston yhteydessä toimiessaan Poikilon saavutettavuus olisi parempi lisäten sekä kirjaston että Poikilon kävijämääriä. Henkilökunnan yhteiskäyttö helpottuisi, mikä toisi nopeasti säästöjä. Yhteinen sijainti loisi niin kirjastolle kuin Poikilo-museolle uusia mahdollisuuksia ja yhteistyömuotoja.

Kouvolassa 17.12.2018


Pekka Korpivaara
Kaupunginvaltuutettu (kok)

keskiviikko 22. toukokuuta 2019

Venäjälle on jo nopea ratayhteys

Cursorin toimitusjohtaja David Lindström (KS 18.5) perusteli itäisen rantaradan tarvetta nopean junayhteyden puuttumisella Pietarin talousalueelle. Nopea junayhteys Pietariin on jo rakennettu sadoilla miljoonilla euroilla, ja se valmistui 2010.


Vuonna 2007 Suomessa aloitettiin kaksi rakennushanketta nopean junayhteyden rakentamiseksi Pietariin. Samaan aikaan alkoivat myös Venäjällä vastaavat ratahankkeet. Venäjällä ratayhteydet kunnostettiin suurella rahalla siten, että rataverkko mahdollisti henkilöjunien liikennöinnin yli 200 kilometrin tuntinopeudella Pietarin ja Buslovskajan (Vainikkala) välillä.

Yhteensä nopean junayhteyden rakentamiseen Pietariin käytettiin pelkästään 2007-2010 Suomen puolella reilusti yli 250 miljoonaa euroa."

Nopean junayhteyden alkuperäinen hankerahoitus vuosiksi 2017-2010 oli Lahti-Luumäki välille 185 miljoonaa euroa ja Luumäki-Vainikkala välille 20 miljoonaa euroa. Lisäksi Lahti-Vainikkala välin hankkeelle saatiin TEN-verkkojen monivuotista MAP 2007-2013 tukea 23,2 miljoonaa euroa. Lisäksi hankerahoitusta nostettiin miljoonilla kesken rakennushankkeen.  Yhteensä nopean junayhteyden rakentamiseen Pietariin käytettiin pelkästään 2007-2010 Suomen puolella reilusti yli 250 miljoonaa euroa. Näissä luvuissa ei ole mukana vielä Venäjän puolen vastaavia ratainvestointeja eikä ranskalaiselta Alstom-yhtiöltä tilattuja 120 miljoonan eurojen Allegro-junia.

Verrattaessa itäistä rantarataa ja itärataa olisi syytä ottaa huomioon Pietarin nopeaan ratayhteyteen jo käytetty raha. Itäiseen rantarataan investointi ei lisäisi yhteyksiä Pietariin eikä toisi taloudellista lisäarvoa Suomelle tai Pietarin talousalueelle. Itärata sen sijaan hyödyttäisi molempia.

Pekka Korpivaara
kaupunginvaltuutettu (kok)
Kouvola

Cursorin toimitusjohtajan kirjoitus KS 18.5.2019

Kuvakaappaus keskustelusta Kymen Sanomissa 

Pekka Korpivaaran vastine KS 22.5.2019




Liite: Väyläviraston selvitys itäisistä ratalinjauksista

Linkki: KySa 16.9.2019 Nyt on hyvä aika koota alueen kuntien yhteistä tahtoa ja mahdollisuutta osallistua rantaradan rahoittamiseen


Linkki: YLE Selvitys: Rantarata itään maksaisi miljardi euroa enemmän kuin Itärata Porvoon kautta Kouvolaan

Linkki: 12.3.2019 Loviisan Sanomat Loviisa jäi yksin rantaradalle