tiistai 7. tammikuuta 2020

Ratamon myöhästyminen johtuu suhteilla tehdyistä johtajavalinnoista

Valtuutettu Jouni Suninen (KS 1.1.2020) ihmetteli kirjoituksessaan, miksi Ratamokeskus hanke ei edennyt, vaikka yhtään oikaisuvaatimusta, valitusta eikä päätöstä ole, joka olisi Ratamohanketta hidastanut?

Ratamon suunnitteluprojekti on käytännössä alkanut jo 2009, siis paljon aikaisemmin kuin Espoon sairaalan.  Ratamo1 projekti alkoi jo 2012 tammikuussa.

Ratamokeskuksen myöhästyminen ei johdu tontista vaan täydellisestä osaamattomuudesta, jolla projektia on viety eteenpäin. Kymmenien miljoonien projektia veti projektipäällikkö, jolla ei ollut käytännössä ammattitaitoa rakennuttamisesta saati rakentamisesta.  Tietohallintopäällikön valinta projektijohtajaksi oli käsittämätön valinta, jossa ammattitaidon on korvannut suhde kaupunginjohtajaan ja poliittisiin päättäjiin. Tietohallintopäällikkö siirtyi projektipäälliköksi muodollisesti toukokuussa 2012, käytännössä 2012 tammikuussa.

Projekti kulki katastrofista toiseen. Ammattitaidon puutteesta kertoo täysin epärealistinen elinkaarimalli, jota ajettiin kuin kyytä piippuun. Kallis elinkaarimalli ja ylisuuret vuokrat olisivat ainakin tuplanneet kustannukset, joten siitä oli pakko luopua. Asia, joka oli tiedossa jo ennen elinkaarikilpailutuksen aloittamista.

Hankesuunnitelman tilaohjelman reilun 20 % ylitys budjettiin nähden johti suunnittelun keskeyttämiseen, kunnes tilaohjelma oli saatu järkeistettyä Kouvolan puolesta. Rakentamisen aloitus siirtyi, eikä rakentamaan päästy alkuvuodesta 2015. Suunnittelu yms. kustannukset tosin juoksivat koko ajan. Ammattitaidon puutteellisuudesta kertonee myös parkkihallin ja liikennejärjestelyjen karsiminen, ja niiden siirtäminen hankkeen ulkopuolelle kustannuksien ja ylityksien peittämiseksi.

Ratamokeskuksen myöhästyminen ja budjetin ylitys oli jo 2017 suhteessa suurempi kuin paljon parjatun Länsimetron. 

Ratamokeskuksen projektipäälliköksi olisi pitänyt valita ammattilainen eikä nimittää projektihenkilökuntaa pelkästään suhteilla.  Suurin vastuun hankkeen epäonnistumisesta kuuluu entiselle kaupunginjohtajallemme Lauri Lamminmäelle, joka nimitti ATK-päällikön Ratamon projektipäälliköksi. 

Pekka Korpivaara
Kaupunginvaltuutettu (kok)
Kouvola


Keskustelusta poimittua:


perjantai 3. tammikuuta 2020

Kouvolalle oma sote-alue!


Hallitus on taipumassa Uudenmaan kuntien vaatimukseen saada omat sote-alueet. Myös Kouvolan tulisi vaatia oma sote-alue leikkaus- ja päivystysoikeudella.

"Väestöpohjaltaan Kouvolalla on täydet mahdollisuudet hoitaa hyvin ja tehokkaasti oma sote-alueensa."

Uusia sote-alueita perustellaan sillä, että ratkaisulla otetaan huomioon Uudenmaan alueen erityispiirteet. Kymenlaakson maakunnan erityispiirre on kaksinapaisuus. Maakunta jakaantuu käytännössä kahteen tasavahvaan, erilliseen alueeseen - etelään ja pohjoiseen. Tässä suhteessa olemme varsin ainutlaatuinen maakunta.

Kouvola ajoi ennen maakunta- ja sote-uudistuksen alkua yksimielisesti omaa sote-alutta. Väestöpohjaltaan Kouvolalla on täydet mahdollisuudet hoitaa hyvin ja tehokkaasti oma sote-alueensa.

 "Kymenlaakson jakaminen kahteen alueeseen lisäisi demokratiaa."

Mitkä ovat ne juridiset perusteet, joilla Uusimaa voi saada erillisratkaisun, mutta Kouvola ei? Väkimäärältään Itä-Uusimaa ei juuri Kouvolasta eroa. Ministeri Sirpa Paateron (SDP) mukaan Uudenmaan jakaminen viiteen itsehallintoalueeseen lisää demokratiaa. Samalla tavoin Kymenlaaksonkin jakaminen kahteen alueeseen lisäisi demokratiaa.

Sote-uudistuksen tarkoitus oli turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille. Tavoitteena oli myös parantaa palvelujen saatavuutta ja kaventaa kansalaisten hyvinvointi- ja terveyseroja.

"Olemme saaneet vain entistä kalliimman hallinon, enemmän johtajia ja kasvavat menot sekä vähenevät palvelut."

Soten piti turvata myös ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata ikääntymisen sekä hillitä kustannusten kasvua. Mikään näistä tavoitteista ei ole toteutunut Kymsoten myötä. Olemme saaneet vain entistä kalliimman hallinon, enemmän johtajia ja kasvavat menot sekä vähenevät palvelut.

Oma sote-alue tekisi hoitoketjuista toimivampia ja kustannustehokkaampia. Kouvolalla olisi myös motivaatio ottaa käyttöön parhaat ennaltaehkäisevät keinot. Rahaa säästyisi. Sote-menojen nykyinen kasvuvauhti ei voi jatkua, joten on luotava nykyistä kustannustehokkaampi palvelurakenne.

"Kouvolassa tulisi sallia anestesiaa vaativat leikkaukset, jotta Ratamoon saadaan päteviä lääkäreitä ja henkilökuntaa."

Oma sote-alue mahdollistaisi kevyemmän sote-hallintomalliin. Kouvola tarvitsee paremmat palvelut, ei raskasta ja byrokraattista hallintoa, jossa potilas kärsii pitkistä matkoista, huonosta hoidosta ja kohonneista asiakasmaksuista.  Kymsoten myötä on saatu suuri joukko johtajia ja päälliköitä sekä pitkät hoitojonot. Mikään palvelu ei ole parantunut Kymsoten myötä.

Kouvolassa tulisi sallia anestesiaa vaativat leikkaukset, jotta Ratamoon saadaan päteviä lääkäreitä ja henkilökuntaa.  Uudenmaan kuntien tavoin Kouvolan tulee vaatia omaa sote-aluetta sekä ”päivystysasetuksen” että terveydenhuoltolain § 45 määräämä leikkausrajoituksien kumoamista.  

Pekka Korpivaara

keskiviikko 25. joulukuuta 2019

Onko antisemitismi osa vihreää aatetta?

Kouvolassa eräs vihreiden johtava kuntapoliitikko veti herneen nenään ja teki minusta rikosilmoituksen, kun kerroin pitäväni juutalaisvapaiden "Juden Frei" alueiden ajamista ja kannattamista antisemitisminä ja vertasin niitä Hitlerin ajamiin "Juden Frei" alueisiin.

Kirjoitus, josta tämä nuori vihreiden politiikan edustaja veti hernnen nenäänsä:   

"Kuten huomataan ei antisemitisti yleensä huomaa olevansa antisemitisti. Kaikilla "palestiinalaisilla" on jonkun valtion kansalaisuus. Kannatat samoin samoin kuin Hitler "Juden Frei" alueita eli olet ajamassa juutalaisia pois synnyin alueiltaan aivan kuten Hitler. 

Mitä eroa sinun ajamilla ja Hitlerin ajamilla "juutalaisvapaa alueilla" on? Ei mitään. Kannatat siis osin samaa ideologiaa kuin Hitler! Molemmissa tapauksissa juutalaiset, jotka  jäävät alueelle tapetaan. Et eroa minusta tässä asiassa natseista mitenkään."

Tutkinnanjohtajan mielestä:

"Asiassa ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi syytä epäillä Korpivaaran tarkoituksena olleen loukata xxxxx:n kunniaa. 

Asiassa ei myöskään ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden peruisteella olisi syytä epäillä Korpivaaran esittäneen sellaisia väittämiä, joiden peruteella olisi syytä epäillä Korpivaaran esittäneen sellaisia väittämiä, joiden hän on tiennyt olevan valheellisia tai virheellisiä." 

Alla kuvakaappaus tutkinnan päätöksestä, jossa todetaan, ettei "Juden Frei" politiikan arvostelu ole rikollista ja tuomittavaa!


Ote tutkintailmoituksesta s.2





maanantai 23. joulukuuta 2019

Kotouttaminen on hankalaa

Hyvä ja asiallinen kirjoitus Kouvolan Sanomien lähes yksipuoliseen uutisointiin, jossa syytettiin
minusta melko epäasiallisesti kotouttamiskouluttajia jopa "rasisteiksi". 
Alla kirjoitus kokonaisuudessa. 


Julkaistu KS 20.12.2019 7:02
Lukijalta: Uuden kielen oppiminen ja uuteen kulttuuriin sopeutuminen on työläs ja raskas 
prosessi, johon helposti turhautuu, kirjoittavat maahanmuuttajien kotoutumiskouluttajat

Kouvolan Sanomat kirjoitti 15.12.2019 maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksesta. Haluamme kertoa 
kouluttajien näkökulman asiaan.

Asiat eivät ole koskaan mustavalkoisia. Kautta aikain on ollut opiskelijoita, jotka eivät ole kokeneet
olevansa oikeassa ryhmässä tai heille sopivassa koulutuksessa. Aina on ollut myös niitä, joille jonkun
opettajan opetustyyli ja -menetelmät eivät sovi.

Maahanmuuttajaopiskelijoillamme on hyvin erilaisia taustoja sekä oppimisvalmiuksia ja opiskelutaitoja.
Uuden kielen oppiminen ja uuteen kulttuuriin sopeutuminen on työläs ja raskas prosessi, johon helposti
turhautuu. Kielen oppiminen on rankkaa työtä, eikä ole olemassa sellaista taikatemppua, jonka avulla
kielitaito kehittyisi ihan itsestään.

Erityisesti pakolaistaustaiset kokevat uuden kielen oppimisen turhana ja hyödyttömänä, sillä
ensimmäisten vuosien aikana moni heistä suunnittelee palaavansa kotimaahan. Tällaisessa
kriisiytyneessä mielentilassa ihminen ei todennäköisesti pysty näkemään koulutuksen tuomaa hyötyä,
eikä selviytymään elämään kuuluvista haasteista.

Turhautuneisuus aiheuttaa turvattomuutta, ja jos henkilö ei kohtaa ja käsittele sitä tunnetta, se ottaa
erilaisia muotoja, jotka ovat usein vahingollisia itselle ja ympäristölle. Usein vedetään esiin myös
viimeinen kortti, maagiset sanat ”oma kulttuuri” tai ”rasismi”, joiden taakse halutaan piiloutua.
Todellisuudessa tällaisella käytöksellä ei ole mitään tekemistä jonkun tietyn kulttuurin kanssa
puhumattakaan rasismista, vaan näin henkilö ulkoistaa ongelmansa.

"Kouluttajat ovat lähellä ja siksi heidät on helppo mieltää syyllisiksi kaikkiin ongelmiin,
todellisiin ja kuviteltuihin."

On helpompi syyttää muita kuin koota oman elämänsä palapeliä. Kouluttajat ovat lähellä ja siksi
heidät on helppo mieltää syyllisiksi kaikkiin ongelmiin, todellisiin ja kuviteltuihin. Olemme joutuneet
tilanteisiin, joissa meitä on yritetty manipuloida ja vaikuttaa toimintaamme sekä näkemyksiimme.

Maahanmuuttajakouluttajina me kohtaamme päivittäin henkilöitä, joiden menneisyys sisältää traumoja
ja nykyisyys on täynnä erilaisia pelkoja ja tuhansia kysymyksiä. Teemme työtämme sydämellä ja
yritämme kasvattaa opiskelijoillemme siivet, ehkä aluksi heikot, mutta kuitenkin siivet. Aina emme
onnistu. Olemme myös oikeita paholaisia, koska opetamme opiskelijoita noudattamaan sääntöjä,
tekemään tehtäviä ja ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Puutumme myös poissaoloihin, joita
erityisesti pakolaistaustaisilla voi olla eri syistä.

Lehtijutussa sanotaan, että koulutuksen järjestäjä on estänyt muslimiuskoisia opiskelijoita käyttämästä
taukoja rukoilemiseen. Yksikään opiskelijamme ei voi väittää niin, sillä meillä on käytössä
hiljentymishuone, eikä kukaan kouluttajista vahdi, mitä opiskelijat tekevät tauon aikana. Tietääksemme
tämä huone rukousmattoineen koulun puolesta on ollut ahkerassa käytössä. Tosiaan, viime keväänä
meillä oli eräs opiskelija, joka halusi muuttaa koulun lukujärjestystä rukoushetkiin sopivaksi.
Ongelmaksi osoittautui kuitenkin se, että rukoushetkillä ei ollut kiinteää aikaa.

Otsikosta ja tekstistä päätellen Kalevalasta kertominen Kalevalan päivänä on sama kuin Kalevalan
käyttö oppikirjana. Joka vuosi 28. helmikuuta vietämme Kalevalan päivää ja suomalaisen kulttuurin
päivää. Valitettavasti emme lue Kalevalan tekstejä, mutta puhumme kyllä Elias Lönnrotin kokoaman
kansalliseepoksen vaikutuksesta suomalaiseen kulttuuriin, näytämme Akseli Gallen-Kallelan
Kalevala-aiheisia teoksia, mainitsemme Kiven Kullervo -näytelmän, kuuntelemme kanteleen soittoa.

Vietämme myös Suomen itsenäisyyspäivää, tutustumme suomalaiseen jouluperinteeseen, olemme jopa
käyneet opiskelijoiden perheiden ja heidän lastensa kanssa kuuntelemassa joulun kauneimpia lauluja.
Koulutuksessa huomioimme kaikki vuoden kiertoon kuuluvat suomalaiset juhlat sekä teemapäivät.
Kerromme avoimesti miksi lippu on tangossa. Toteutamme kotoutumiskoulutusta kokonaisvaltaisesti,
sillä kotoutumiskoulutuksen tarkoituksena on antaa avaimet uuteen elämään. Miten on mahdollista
jättää suomalainen kulttuuri pois opetuksestamme?

Kouvolan Arffmanin toimipisteessä työskentelee kaksi maahanmuuttajataustaista henkilöä, joista toinen
on ollut alalla yli 30 vuotta ja viimeiset 20 vuotta kotokoulutuksissa. Toinen on aloittanut kotoutumis-
kouluttajana 3 vuotta sitten, mutta jo ennen sitä toiminut suomen kielen kouluttajana muissa
koulutuksissa.

Opettaja ei pysty vastaamaan kysymyksiin. Tämä on totta, opettaja ei pysty vastaamaan opiskelijan
kysymyksiin silloin, kun opiskelijalla ei ole vielä riittävää kielitaitoa käsitellä ja ymmärtää joitakin
kielioppiasioita.

Tekstin mukaan opettajat manipuloivat opiskelijoita palautteenantotilanteessa. Koulutusmoduulin
päättyessä opiskelija antaa kirjallista palautetta koulutuksesta. Palautteen antaminen on todellakin
vaikeaa, sillä kysymykset ovat usein epäselviä suomalaisillekin puhumattakaan maahanmuuttajista.
Opettaja joutuu selkokielistämään samoja kysymyksiä moneen kertaan, emmekä silti ole varmoja, että
opiskelija on ymmärtänyt, mitä häneltä kysytään. Palautteessa on kuitenkin vapaan sanan kenttä, johon
voi kirjoittaa omat toivomuksensa, kommenttinsa tai ehdotuksensa. Kouvolan TE-toimiston virkailijat
ovat olleet mukana tarkkailemassa palautteiden ottoa.

Kouvolan Arffmanin kotoutumiskouluttajat
Tellervo Lysak, Riikka Tupamäki, Regina Büdi ja Hanna Pajari-Seppänen


Linkki: Lukijalta: Kotouttamiskouluttajien vastine KS:n artikkeliin

Keskustelu yleisönosastokirjoituksesta kävi kuumana Kouvolan Sanomissa, alla muutama kommentti.


Pekka Korpivaaran lukijakirjoituksen kommentti.







Yleisökirjoitus Keski-Suomalainen 20.04.2019



torstai 12. joulukuuta 2019

Liikunta- ja kulttuurilautakunnalta laiton päätös?

Is 11.10.2019 "Suuri osa irakilaisista turvapaikanhakijoista oli sotilaskarkureita- Niin upseereita kuin rivisotilaita" 

Kouvolan liikunta- ja kulttuurilautakunta päätti ottaa Kouvolaan vuosittain noin 60 pakolaista huolimatta kuntamme heikosta taloustilanteesta. Pakolaisista saadut tulot eivät kata kunnalle tulevia kustannuksia, jotka katetaan kouluja lakkauttamalla, uimahalleja sulkemalla ja poistamalla kotihoidon kuntalisä.

"Kuntaliiton mukaan valtion tuet 
eivät kata pakolaisista kunnille aiheutuneita kuluja"

Korvaukset ovat aivan samat kuin vuonna 2013, jolloin ne eivät kuntaliiton laskelmien mukaan kattaneet edes puolia kunnalle tulevista  kustannuksista. Kunta saa laskennallista korvausta jokaisesta vastaanotetusta yli 7-vuotiaasta henkilöstä 2 300 €/vuosi ja alle 7-vuotiaiaasta 6 845 €/vuosi.

Kuntaliiton mukaan valtion tuet eivät kattaneet kunnille aiheutuneita kuluja vuonna 2013, miten ne nyt kattavat vaikka summat ovat samat? Kuntaliitto arvosteli jo tuolloin, että korvauksia olisi pitänyt korottaa jo 2013 yli 50%, jotta ne olisivat kattaneet edes 2013 kustannustason. Pakolaisista saatavat avustukset ovat pysyneet samoina ainakin vuodesta 2013 asti.

Tosiasia on, että liikunta- ja kulttuuripuolen (laiton?) päätös on katastrofi Kouvolan taloudelle.

Tätä päätöstä olivat tekemässa liikunta- ja kulttuurilautakunnassa: 
Sinikka Rouvari pj (KOK), Mirja Lonka vpj (KESK), Jutta Hartikainen (KOK), Erkka Koskinen (VIHR), Petri Kuutti (KESK), Sari Melkko (SDP), Matti Norppa (SIT), Tom Pahkala (SDP), Sari Porvari (VAS), Arto Sahamies (KD), Raija Sierman-Henttonen (SDP) ja Jukka Silén (KOK). 

Päätöstä vastusti Leo Lindström (PS), joka jätti asiasta eriävän mielipiteen pöytäkirjaan. 

Alla Pekka Korpivaaran (KOK), Jouni Sunisen (S-KS) ja Juha Ripattilan (PS) 12.12.2019 jättämä oikaisuvaatimus liikunta- ja kulttuurilautakunnan päätökseen.

OIKAISUVAATIMUS


Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös:
Liikunta- ja kulttuurilautakunta 20.11.2019 § 3
                  
Oikaisuvaatimuksen tekijät:
Pekka Korpivaara                           Jouni Suninen                              Juha Ripattila
Katajakatu 7                                   Viitakummuntie 30                        Halkoniementie 7
45200 Kouvola                               45200 Kouvola                              46800 Myllykoski
tel. 050 4141973                            tel. 040 704 6566                          tel. 040 080 03017

Vaatimus
Lautakunnan päätös on kumottava ja asia siirrettävä kaupunginvaltuustolle käsiteltäväksi ja lautakunnan päätöksen täytäntöönpano kiellettävä, koska Kouvolan liikunta- ja kulttuurilautakunta on ylittänyt toimivaltansa.

Perustelut
Kunnan päätösvaltaa käyttää valtuusto (kuntalaki 14 §). Päätösvalta kuuluu valtuustolle, ellei toisin ole säädetty tai ellei valtuusto ole delegoinut toimivaltaansa muille kunnan viranomaisille.

Kouvolan hallinnon järjestämiseksi kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kouvolan hallintosäännön, joka on tullut voimaan 1.2.2019, ja jossa määrätään mm. liikunta- ja kulttuurilautakunnan tehtävistä ja toimivallasta.

Kulttuuri- ja liikuntalautakunnalla ei ollut toimivaltaa päättää ko. asiasta kokouksessaan.
Hallintosäännön 26 § Liikunta- ja kulttuurilautakunnan tehtävät ja toimivallasta sanotaan:

Tehtävät.
”Lautakunta järjestää liikuntalain, kuntien kulttuuritoimesta annetun lain, vapaasta sivistystyöstä annetun lain, kirjastolain, teatteri- ja orkesterilain, museolain ja taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaan kaupungille kuuluvista tehtävistä sikäli, kun näistä tehtävistä ei ole erikseen määrätty.”

Toimivalta.
”Liikunta- ja kulttuurilautakunta päättää kaupungille edellä mainittujen lakien mukaan kuuluvista asioista.”

Valtuusto tekee toimivallan jakoa koskevat ratkaisut eli delegointiratkaisut hallintosäännön määräyksillä. Valtuusto voi siirtää toimivaltaansa kunnan muille toimielimille, luottamushenkilöille ja viranhaltijoille hallintosäännöllä. Kuitenkaan valtuusto ei ole siirtänyt ko. lautakunnalle toimivaltaa allekirjoittaa tai käsitellä Kouvolan kaupungin ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen välistä sopimusta pakolaisten ottamisesta. Tätä valtaa ei voi myöskään siirtää Kouvolan kaupungin johtoryhmä erillisillä hallintosääntömme 31§:n mukaisilla päätöksillä.

Lautakunnan johtava virkamies perustelee päätöstä KS 20.11.2019 seuraavasti: ”Kouvolan kaupungin konsernin johtoryhmässä käsitellystä asiasta päätti liikunta- ja kulttuurilautakunta, koska kotouttamisen palvelut ovat vielä tänä vuonna lautakunnan yhteisötyöhön kuuluvia, sanoo liikunta- ja kulttuurijohtaja Vesa Toikka”

Kyseiselle asialle ei ole toimivaltaperustetta hallintosäännössämme, joten perustelut ovat kestämättömiä. Asiaan olisi voinut soveltua hallintosääntömme 31 §:n mukainen toimivallan edelleen siirtäminen, mutta kun johtoryhmä, joka ei ole toimielin, on käsitellyt asiaa, ei kyseinen pykälä sovellu käytettäväksi tässä asiassa. Kun otetaan huomioon, että alkuperäisen sopimuksen on tehnyt kaupunginhallitus, olisi oletettavaa, että se käsittelisi myös sopimuksen muutoksen. Yleisesti, jos toimivallasta ei ole määrätty hallintosäännössä, on toimivalta valtuustolla. 

Kaupunginvaltuustolla on kuntalain perusteella yksinomainen budjettivalta, jolloin se talousarvion käsittelyn yhteydessä päättää määrärahoista ja sitovista laadullisista, toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Toimivallan jäykkyyden periaate tarkoittaa, ettei hallintosäännössä olevaa tai perustuvaa päätösvaltaa tai delegointia voi muuttaa johtoryhmän päätöksellä edes yksittäistapauksissa, vaan tällöin on muutettava koko hallintosääntöä. Kunnan taloudenhoidon laillisuus, tarkoituksenmukaisuus ja talousarvion noudattaminen ovat osa hyvää hallintoa.

Lautakunnan päätöksen vaikutusta Kouvolan kaupungin budjettiin ei ole selvitetty ennen päätöksentekoa. Koska lautakunnalla ei ole valtuustolle kuuluvaa budjettivaltaa, on syytä epäillä että liikunta- ja kulttuurilautakunta on ylittänyt valtuustolle kuuluvan budjettivallan päätöksellään. Päätös on siten kuntalain vastainen. 

Kunnan talousjohtamisen ja suunnittelun tärkein väline on sitova vuotuinen budjetti. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan ensi vuoden budjettia ei ole vielä hyväksytty, eikä siihen hallintosäännön mukaan voi kuulua pakolaisten kotiuttamiseen liittyviä toimintoja eikä siten niihin liittyviä tuloja/kuluja. Onkin syytä epäillä, että lautakunnan päätös käytännössä tarkoittaa budjettivallan anastusta, koska lautakunta on tehnyt Kouvolan kaupunkia sitovan päätöksen, johon ei ole osoitettu määrärahaa budjetissa.

Ylivuotisella ja pitkällä sopimuksella on pitkäjänteisiä, vuotuiseen budjettiin ja tilinpäätökseen vaikuttavia vaikutuksia, jotka ovat valtuuston tekemien säästö- ja palveluverkkopäätösten vastaisia.

Liikunta- ja kulttuurilautakunnan on julkisena viranomaisena tarkoin noudatettava lakia. Hallintolaki velvoittaa liikunta- ja kulttuurilautakuntaa noudattamaan hyvää hallintotapaa. Esillä olevassa päätöksessä nämä vaatimukset eivät toteudu. Liikunta- ja kulttuurilautakunta on päätöksessään ylittänyt toimivaltansa sekä toiminut kuntalain ja Kouvolan hallintosäännön vastaisesti ja myös päätöksellään sitovasti anastanut valtuustolle kuuluvan budjettivallan. Lautakunnan tekemä päätös on siten lainvastainen ja sellaisenaan kumottava.

PÄIVÄYS                      

Kouvolassa 12.12.2019

________________                    _________________                       ____________
Pekka Korpivaara                       Jouni Suninen                                  Juha Ripattila
kaupunginvaltuutettu                  kaupunginvaltuutettu                       kaupunginvaltuutettu
                                    


Liite: Liikunta- ja kulttuurilautakunnan päätös 20.11.2019




Lakimiehen, ex-kansanedustaja kannanotto asiaan!

Päätöksen tekijät.







maanantai 4. marraskuuta 2019

Kouvolan Ratsastajat tarvitsevat tallinsa!


Esitys kaupunginhallitukselle Suursuon Ratsastuskeskuksen poistamiseksi myytävien kohteiden listalta 4.11.2019 (Ravilankaari 8 kiinteistöt)

Kaupunki esittää jälleen kerran ratsastustallien kiinteistöjen myyntiä yhtenä talouden säästötoimena. Nettosäästö vuositasolla olisi muutaman tuhannen euron luokkaa laskutavasta riippuen.

"Ratsastus on Suomen 12. suosituin liikuntamuoto ja suurelta osin tyttöjen harrastus."

Suursuon ratsastuskeskuksen ylläpitokulut Kouvolalle 2017 oli 15 574,46€/v. ja vuonna 2018 ne oli 17 144,13€/v. Vuokratuloja ratsastuskeskuksesta on tullut 12 000€/vuosi. Aikaisempina vuosina kulut ja menot ovat olleet tasoissa. 

Kouvola ei ole käytännössä investoinut alueelle mitään. Kaikki investoinnit jo vuosia on tehty Kouvolan Ratsastajien varoin, kuten hevostallin uusi osa, joka on kokonaan rakennettu seuran rahoilla (Kouvola takasi vain lainan). Olisi varsin ihmeellistä, jos Kouvola realisoi kiinteistöä, josta ison osan on rahoittanut ja rakentanut ja tallia ylläpitävä seura (käytännössä Kouvola aikoo realisoida siis toisen omaisuutta).

Kouvola tukee monia harrastustoimintoja, mainittakoon vaikka vuoden 2017 talousarvioon varattu skeittiparkin rakentamiseen yli 300 000 €. Nykyisen skeittiradan varusteisiin vuonna 2013 aikuisväestön lautakunta myönsi 80 000 €. Näiden lisäksi tuemme tätä harrastustoiminnan tilavuokrina vuosittain suoraan 41 000 eurolla ja lisäksi päälle tulee uuden skeittiradan ylläpitokustannukset. 

Ratsastus on kiistatta elinvoimaisuutta lisäävänä toimintaa Kouvolassa. Ratsastus on Suomen 12. suosituin liikuntamuoto ja suurelta osin tyttöjen harrastus. Suursuon tallin paikka on paras mahdollinen lähellä keskustaa. Kaikilla ei ole mahdollisuutta kuljettaa lapsia 20-30 km päähän harrastuksen pariin päivittäin. Kouvolan Ratsastajien ry:n tavoite on järjestää jatkossakin ratsastuskoulutoimintaa Kouvolan keskustassa, mikäli vaan päättäjät sen mahdollistavat.

Kouvolan Ratsastajat ry järjestää kilpailuja, valmennusta ja erilaisten tapahtumia sekä junioritoimintaan Suursuon talleilla. Viime viikonloppuna (2-3.11.2019) oli Suursuon talleilla kaksipäiväiset ratsastuskilpailut, jossa osallistujia oli ympäri Kymenlaaksoa. 

Kouvolan Ratsastajien toiminta Suursuin ratsastuskeskuksessa lisää osaltaan Kouvolan vetovoimaa ja elinvoimaa. Lisäksi talleilla käy ulkomaalaisia valmentajia kuukausittain valmentamassa nuoria esteratsastuksessa.

Ratsastustalleilla on alueellisena toimijana myös vahva alueen viihtyisyyttä ja vetovoimaa lisäävä vaikutus. Talleilla käy viikoittain ratsastajien lisäksi läheisen päiväkodin lapset, lähialueen ihmiset, koiran ulkoiluttajat yms. Nämä kaikki siis niiden reilun parinsadan viikoittaisen ratsastajan lisäksi.

Pyydänkin, että kaupunginhallitus poistaa Suursuon Ratsastuskeskuksen kiinteistöt myytävien kiinteistöjen listalta ja turvaa toimillaan Kouvolan elinvoimaa ja vetovoimaa lisäävän ratsastustoiminnan jatkumisen Suursuon Ratsastuskeskuksessa.

Kouvolassa 3.11.2019

Pekka Korpivaara

Jakelu: Kaupunginjohtaja, valtuusto ja Kouvolan Sanomat


Linkki: Vanha valtuustoaloitteeni samasta aiheesta Kv 06.02.2017 § 12


Linkki: Kouvolan Ratsastajien sivulle

Linkki: Valtuustoaloitteen vastaus 2017

Linkki: KS mielipide Suursuon talleista

Linkki: KS 10.11.2019 Suursuon ratsastuskeskus päätyi taas myyntilistalle — Ratsastuskouluyrittäjä Saara Flekander järkyttyi myyntiaikeista

Ratsastus on nuorten tyttöjen ja naisten suosima liikuntamuoto ja harrastus.


Huolimatta vetoomuksestani Kouvolan kaupunginhallitus teki 4.11.2019 päätöksen laittaa Suursuon ratsastustallit myyntiin!


Tämän typerän myyntipäätöksen takana kaupunginhallituksessda oli seuraavat henkilö:

Vesa Vainio (KD), Jari Käki (PS), Kaisa Spies VIHR, Kimmo Jokiranta KESK, Miia Witting KOK, Birgit Koskela KOK, Tapio Karvonen KOK, Jukka Nyberg SDP, Sanna Tähtinen SDP, Maria Eloranta SDP, Jenny Hasu KESK, Ville Kaunisto KOK ja Harri Helminen SDP.

 



tiistai 22. lokakuuta 2019

Saatanan tunarit

Kouvolan nykyistä heikkoa taloustilannetta perustellaan usein edellisten kaupunginhallitusten aiheuttamiksi. Varsinkin uusien valtuutettujen ja kaupunginhallituksen jäsenten taholta on annettu ymmärtää, että Kouvolan taloutta on aina paikattu vain omaisuutta myymällä.

Edellisen kaupunginhallituksen aikana Kouvolan taloutta ei yritetty parantaa osakkeita tai omaisuutta myymällä kertaakaan. Kouvolan edellinen kaupunginhallitus paransi jo ensimmäisenä vuotenaan tilikauden tulosta edelliseen verrattuna yli 19 milj. eurolla. Kouvolan ylijäämä 2013 oli 3,6 milj. ja 2016 se oli 5,8 milj. euroa. Henkilöstömenoissa päästiin jo 2015 yli 13 milj. vuositason pysyviin säästöihin.

"Tämä sote-menojen kasvu on kaupunginhallituksen päätösten seurausta."

Nykyiset talousvaikeudet johtuvat Kouvolan kaupunginhallituksen linjauksista ja päätöksistä siirtää urakalla sote-toimintoja ensin Carealle, sitten Kymsotelle. Näitä virheitä ja hölmöyksiä maksatetaan nyt kuntalaisilla. Kouvola on aina ennen hoitanut tehokkaasti terveydenhoidon verrattuna Etelä-Kymenlaakson kuntiin. Vuonna 2017 Kouvolan tarvehankintaiset sote-palvelut tuotettiin 249 euroa halvemmalla henkeä kohti kuin Kotkassa. Rahassa tämä tarkoitti suhteellisesti 21,2 miljoonaa pienempiä menoja. Silti kaupunginhallitus halusi siirtää perusterveydenhoidon Kymsotelle.

Vuosina 2014-15 Kouvolan terveydenhoidon nettotoimintamenot nousivat vielä 2,5%  mutta vuosina 2016-2017 laskivat jo 1,5%. Nykyisen kaupunginhallituksen aikana kustannuskehitys on ollut lähes katastrofaalinen. Vuonna 2018 sote-menot kasvoivat 7,4%.  Rahassa tämä tarkoitti 21,9 miljoonan lisäystä menoihin vuodessa. Tämä sote-menojen kasvu on kaupunginhallituksen päätösten seurausta.

"Nykyisen kaupunginhallituksen toimintaa voi siis luonnehtia Kekkosen sanoin ”saatanan tunarit”.

Koko sote-sektorin siirto vuoden 2019 alusta Kymsotelle tarkoittaa, että tulevaisuudessa meidän on saatava heikkenevien palvelujen päälle 34 milj. pysyvät säästöt uimahalleja, kouluja ja muita palveluita lopettamalla. Kymsoten ennakoitu kustannuskasvu on +1,5% vuosittain, joka tarkoittaa uusia 4,7 milj. lisäsäästöjä joka vuodelle, vaikka väkilukumme vähenee reilulla tuhannella vuosittain.  

Kouvolan tulisikin selvittää pikaisesti, miten ja missä sote-palvelut olisi tulevaisuudessa järkevintä järjestää. Sitä ennen on taloutta korjattava lopettamalla ensin nykyisen kaupunginhallituksen rakentamat turhat alueparlamentit, investoinnit ja luottamusvirat sekä osa ei-lakisääteisistä palveluista. Nykyisen kaupunginhallituksen toimintaa voi siis luonnehtia Kekkosen sanoin ”saatanan tunarit”.

Pekka Korpivaara