perjantai 7. elokuuta 2020

Suomen laskuvarjokerho vietti 60-vuotista taipalettaan

Kuvassa osa kutsuvieraista 60-vuotis juhlissa!

Suomen Laskuvarjokerho ry täytti tänä vuonna 60 vuotta, jota juhlistettiin perjantaina 7.8.2020 Utin lentokentällä.Tänään 7.8.2020 olin Suomen Laskuvarjokerho ry:n 60-vuotis juhlissa Utissa.
Juhlat järjestettiin Skydive Finland ry:n kerhon tiloissa.
Saimme tutustua Suomen Laskuvarjokerhon historiaan kuvin ja puhein sekä Skydive Finlandin tämän hetken toimintaan!
Tilaisuudessa luovutettiin mm Skydive Finladille Kotkanpoika kiertopalkinto.
Hieno juhla, kiitos kutsusta Skydive Finlandille!

Skydive Finland ry on Suomen suurin laskuvarjokerho ja se syntyi vuonna 2013, kun Suomen laskuvarjokerho ry ja Utin Laskuvarjokerho ry yhdistivät toimintansa. Samalla yhdistyivät kaksi Suomen suurinta ja vanhinta laskuvarjokerhoa. 

Suomen Laskuvarjokerho ry perustettiin vuonna 1960 ja Utin Laskuvarjokerho ry vuonna 1963. 

Kouvolan kaupungin valtuutetuista minut oli kutsuttu ainoana mukaan Skydive Finlandin eteen tehdystä työstä (ympäristölupapäätös).



Tein muutosesityksen ympäristölupalausuntoon kaupunginhallituksessa, jota kukaan muu ei kannattanut...kaikki meni taas kuten aina esityksen mukaan...perinteisesti!

Teen seuraavanlaisen muutosesityksen.

Kapeakaistainen ja matalataajuinen melu on huomattavasti häiritsevämpiä kuin normaali samantasoinen melu ja myös rakennusten vaimennuskyky näiden suhteen on huonompi. Tämän vuoksi erityisesti helikoptereiden yöaikaiset pimeälennot voivat häiritä unta lentoreitin varrella. Vaikka lentojen aiheuttama keskiäänitaso ei ylittäisi ohje arvoa, voi toistuva herääminen silti aiheuttaa haitallisia terveys vaikutuksia. Hakemuksen mukaan puolustusvoimien pimeälentokoulutuksen aikataulutusta ollaan muuttamassa siten, että harjoittelua jaetaan jatkossa tasaisemmin pitkin syksyä ja talvea aiemmin käytettyjen harjoitus viikkojensijaan, mikä kuitenkaan ei lisää lento­-operaatioiden kokonaismääriä. Tätä voidaan pitää riittävänä toimenpiteenä.

Meluselvityksessä on käsitelty ennustetta, jossa laskuvarjohyppy toiminta kaksinkertaistuisi nykyisestä vuoteen 2030 ­-2040.  Meluselvitys osoittaa kuitenkin, että laskuvarjohyppylentojen vaikutus koko liikenteen melukäyriin on marginaalinen myös ennustetilanteessa. Melualueiden laajuuden kannalta merkittävin toiminta on kenttäalueella tapahtuva helikoptereiden harjoittelu. Tässä toiminnassa ei ole tapahtunut sellaista oleellista muutosta, että ympäristölupaa olisi toiminnan muutoksen takia tarpeen tarkistaa.

Lentomelun kuuluminen lähialueilla yleisesti käytettyä ohjearvoa vaimeampanakin voi aiheuttaa haittaa ja vaikuttaa siten asukasviihtyvyyteen. Melualueen ulkopuolisen alueen huomioon ottamisen tärkeyttä korostaa se, että Utissa helikoptereiden ja laskuvarjohyppytoiminnan lennot keskittyvät lentokentän lähiympäristöön. Toiminnanharjoittajat tulisi lentotoimintaa koskevassa ohjeistuksessaan ohjata käyttämään lentoreittejä ja ­menetelmiä, joilla tällaista haittaa voidaan rajoittaa.

Kouvolan kaupunginhallitus ei näe tarpeelliseksi rajoittaa laskuvarjotoimintaa melun perusteella Utin lentokentällä. Päinvastoin Kouvolan kaupunginhallitus katsoo, että nykyisiä hyppytoimintaa rajoittavia aika- ja juhlapäivärajoituksia tulisi purkaa. Hyppytoiminta pitäisi mahdollistaa myös juhlapyhinä, jolloin ihmisillä on vapaata ja siten mahdollisuus harrastaa laskuvarjotoimintaa. Tämä korostuu varsinkin Utissa, koska moni harrastaja tulee pääkaupunkiseudulta eikä harrastus ole matkojen takia mahdollista viikolla.

Perustelut muutosehdotukseen/eriävän mielipiteen perustelut

Kouvolan Kaupungissa toimii Suomen suurin laskuvarjokerho Utissa, Skydive Finland ry.  Jäseniä sillä oli vuonna 2015 noin 900 ja hyppysuorituksia oli lähes 14 000.  Yhtäjaksoista laskuvarjohyppytoimintaa Utissa on ollut Utin Laskuvarjokerhon perustamisesta vuodesta 1963 lähtien. Hyppääjien ikähaarukka on 15-73 vuotta.

Laskuvarjokerho on yksi tärkeimmistä elinvoimaa ja rahaa alueellemme tuovista yhdistyksistä Kouvolassa. Kouvola saa laskuvarjokerhon toiminnan ansiosta ilmaista mainosta ja positiivista näkyvyyttä niin Suomessa kuin ulkoimailla.

Vasta muutama viikko sitten Utissa järjestettiin liitopukuhyppytapahtuma, johon osallistui hyppääjiä aina Uudesta-Seelannista, Australiasta, USA:sta asti. Pääsääntöisesti osallistujien perheenjäsenet tulevat vielä mukaan. He kaikki asuvat tapahtuman aikana Kouvolassa ja käyttävät palveluja laajasti alueellamme tuoden elinvoimaa ja rahaa Kouvolaan.

Ulkomaisille sekä suomalaisille laskuvarjohyppääjille ja heidän perheenjäsenilleen erilaisten hyppytapahtumien yhteydessä kerho on järjestänyt retkiä ja tutustumismatkoja mm. Taideruukkiin, Repovedelle, Verlaan jne. Myös Tykkimäen perhepuisto saa lisäkävijöitä laskuvarjokerhon toiminnan ansiosta.
Hyppylentotoiminnasta mahdollisesti aiheutuvan häiriö on vuosien mittaan vähentynyt uusien ja hiljaisempien lentokoneiden myötä. Lisäksi laskuvarjokerho on vaihtanut pääasialliseen hyppykoneeseensa hiljaisemman potkurin. Melutason aleneminen on todennettu Finavian tekemin mittauksin. Finavia on lisäksi määritellyt hyppykoneille nousu- ja laskeutumissektorit, jotka sijaitsevat lentokentän itäpuolella.

Skydive Finland järjestää jo nyt hyppyleirejä muualla kuin Kouvolassa, koska kiristyneet lupaehdot eivät mahdollista hyppytoiminnan järjestämistä vapaasti. Tämän takia tänäkin vuonna juhannusleiri järjestettiin Alavuden lentokentällä. Pohjanmaalla ymmärretään hyppytoiminnan merkitys alueelle rahaa tuovana toimintana. Alavuudella saa hypätä juhannuksena 24/7. Kouvola haluaa rajoittaa elinvoimaa alueellaan lisäävää toimintaa, mutta Alavus ei. Alavudella virkamiesten asenne on paikkakunnan elinvoimaa suosivaa, samaa ei voi sanoa Kouvolasta.

Pyhtää tutki mahdollisuutta rakentaa lentokenttä laskuvarjohyppääjille.  ”Pyhtään kunnanjohtaja Olli Nuuttila vahvistaa lehdelle, että pienkonekentän rakentamismahdollisuuksia selvitetään parhaillaan. Nuuttilan mukaan kenttä palvelisi etenkin laskuvarjohyppääjiä, jotka harjoittelevat paljon Siriuksen tuulitunnelissa.”


Pyhtään kunnanjohtaja Olli Nuuttila on vahvistanut lehdissä, että kunta selvittää pienkonekentän rakentamismahdollisuuksia parhaillaan. Pyhtää on pärjännyt hyvin kuntien yritysilmapiiriä kartoittavissa tutkimuksissa, Pyhtään asenne näkyy myös tässä asiassa. Pyhtään kunnan virkamiesten asenne laskuvarjotoimintaan ja kunnan elinvoimaa lisäävään toimintaan eroaa tässä asiassa suuresti Kouvolan kaupungin virkamiesten asenteesta.

Kouvola on yritysilmapiirimittareissa yksi huonoimmista kaupungeista. Kaupungin etu olisi edistää alueen elinvoimaa ja edistää toimillaan yrityksiä ja yhdistyksiä parantamalla niiden toimintamahdollisuuksia. Nyt kuitenkin olemme antamassa taas kerran elinvoimaa vähentävää lausuntoa. Pettymystäni ehdotettuun lausuntoon lisää se, että asiaa viimeksi käsiteltäessä kaupunginhallituksessa, minulle luvattiin, ettei Kouvolan kaupunki tule hankaloittamaan enempää harrastustoimintaa vaatimalla ensisijaisesti hyppytoimintaan rajoituksia.

Nykyiset aika- ja juhlapäivärajoitukset eivät koske moottorikoneita, jotka voivat vapaasti lentää laskuja ja nousuja rajoittamattomasti Utissa. Moottorikoneella yhtäjaksoisesti nousuja ja laskuja harjoittava lentotoimintaan tai helikopterilentoihin ei kaupungin esitys ehdota rajoituksia, vaikka niiden meluhaitat ovat moninkertaisia laskuvarjotoimintaan verrattuna. Kouvolan lausuntoesitys kohtelee eri harrastuksia eri lailla.

Kaupunginjohtajan lausuntoehdotuksessa lopussa lukee ”Kaupunginhallitus yhtyy rakennus­ ja ympäristölautakunnan asiasta antamaan lausuntoon siltä osin, kun se ei ole ristiriidassa edellä lausutun kanssa.". Yhdymmekö siis lausunnon kohtaan, jossa melukuorman vähentämisen ensisijaisena keinona RYMLA pitää harrastustoiminnan rajoittamista?

Pekka Korpivaara
Kouvolan kaupunginhallitus

tiistai 14. heinäkuuta 2020

Vetoomus Sodankylän seurakunnalle!

Sodfankylän vanha kirkko valmistui vuonna 1689

Lähettäjä: Korpivaara Pekka
Lähetetty: perjantai 10. heinäkuuta 2020 10.09
Vastaanottaja: sodankylan.seurakunta@evl.fi
Kopio: hanna.kuusela@evl.fi
Aihe: Käsittämätöntä toimintaa!


Hei
Voisitko saattaa alla olevan viestin kaikille kirkkovaltuuston jäsenille. Minulla ei ole heidän sp osoitteita!

Arvoisat kirkkovaltuuston jäsenet.

Sodankylässä, Kitisen kauniissa rantametsikössä, hautausmaan laidalla kohoaa Sodankylän vanha kirkko, joka on yksi Suomen vanhimpia säilyneitä puukirkkoja.
Kirkko on kaunis ja osa Sodankylän historiaa!

Kirkkoja poltetaan Suomessa ja maailmalla enemmin kuin koskaan historian aikana, myös Suomessa. Historialliset kirkot ovatkin niin saatananpalvojien kuin muidenkin Jumalaa
vihaavien maalitauluina. Myös muut vanhat kristilliset rakennukset, monumentit ja hautausmaat kohtaavat yhä lisääntyvästä vandalismista.


Tätä taustaa vasten pidänkin käsittämättömänä ja lähes rikollisena toimintana, ettei Teidän vanhaa puukirkkoa valvota edes nauhoittavilla kameroilla?

Itse asensin ja ostin HD-luokan moottoroituja kameroita kotini suojaksi, ne kuvaa niin pimeässä kuin valoisassa ja nauhoittavat sekä kuvaavat kaiken HD-kuvana ja lähettävät niistä kuvat minulle sähköpostiin.
HD-luokan moottoroitujen kameroiden hinta on noin 30€/kpl tavallisten 10€/kpl halvimmillaan (Kiinasta hankittuna). itse hankittuna kaikki suojaamiseen käyttämäni 5 kameraa ja 50 gigatavun levyasemalla noin 300€  + asennustyöt (kaapeloinnit tein itse, mutta kamerat ovat lisäksi WLAN-yhteydellä yhdistetty). Kirkkonne suojaukseen tarvittavat kamerat eivät tarvitse olla edes moottoroituja, vaan voivat olla hyvin kiinteitä!

Haluankin tietää, miksi ette ole suojannut valvontakameroilla vanhaa kirkkoanne? Raha siihen ei ole syy eikä edes museovirasto! Minusta asia on käsittämätön!
Alueella tulisi olla isot kyltit, kameravalvottu alue!

Kameroiden pelotevaikutus on varsin hyvä ja rikoksen selvittämisen kannalta ne ovat erinomaisia. Nykyiset HD-luokan kameroiden kuvat ovat lähes valokuvan tarkkoja ja tavallisistakin kameroista saa useimmiten varsin tyydyttävän kuvan (tosin HD-kameran kuva on aivan eri luokkaa).

Toivonkin, että käsittelette kiireellisenä asiana kameravalvonnan hankkimisen vanhan kirkkonne suojaksi. Tietysti kannattaa selvittää samalla, onko järkevää liittää nauhoittava kameravalvonta ulkopuolisen vartiointiliikkeen valvottavaksi. Vähin, minkä vanha kirkkonne tarvitsee, on kuitenkin nauhoittavat valvontakamerat ja kyltit, joissa kerrotaan valvonnasta. Tämä ei ole kustannus kysymys vaan asenne- tai arvokysymys. Nykyistä tilannetta, jossa kirkkoa ei valvota tai suojella mitenkään en voi käsittää. Lisäksi kirkon oveen voisi hankkia hiukan järeämmät lukituslaitteet.

Pyydänkin vastausta kirkkovaltuustonne jäseniltä, mihin toimiin asian korjaamiseksi aiotaan ryhtyä, vai jatketaanko nykyistä huoletonta menoa asian suhteen?

Pekka Korpivaara
Kaupunginvaltuutettu
Kouvola



Pekka Korpivaaran kirjoitus Sompio Lehdessä 14.7.2020

sunnuntai 10. toukokuuta 2020

Kouvolan pakolaispäätös nojaa virheellisiin tietoihin


Kouvolan vihreiden edustajat Kaisa Spies (vihr.) ja Juha Huhtala (vihr.) hehkuttavat (KS 3.5.2020) Kouvolan tekemää pakolaissopimusta. Heidän mielestään sopimus oli taloudellisesti kannattava. Käsitys, joka ei pidä paikkaansa eikä nojaa mihinkään tutkittuun tietoon.

Valtiovarainministeriön julkaisun 14/2017 ”Turvapaikanhakijat, Mitä tiedämme kustannuksista?” mukaan kunnille aiheutuu pakolaisista ylimääräisiä kustannuksia vielä vuosia senkin jälkeen, kun valtion tuet loppuvat. Lähi-idästä ja Somaliasta lähtöisin olevista maahanmuuttajista vain 20% oli töissä kahdeksan vuoden kuluttua. Pakolaistaustaisten 20 – 64-vuotiaiden työttömyysaste oli 35 % vuonna 2014 kun se koko Suomessa oli 8,7%.

Sosiaali- ja terveysturvan tutkimus ”Köyhyyttä Helsingissä – Toimeentulotuen saajat ja käyttö 2008–2010” on myös tutkittua tietoa pakolaisista aiheutuneista kustannuksista kunnille. Aineistona olivat Helsingin kaupungin sosiaaliviraston vuoden 2010 toimeentulotukitiedot yhdistettynä väestörekisteritietoihin ja Kelan vakuuttamistietoihin. Helsingin väestöstä oli 8,2 prosenttia maahanmuuttajia vuonna 2010. He olivat kuitenkin yli kolme kertaa kantaväestöä todennäköisemmin toimeentulotuen asiakkaita. Helsingissä 27 % toimeentulotukimenoista kohdistui maahanmuuttajille.

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 (HE 30/2015 vp) vahvistaa myös, että pakolaisten ottamisesta aiheutuu kuluja kunnille. ” Riittämättömät laskennalliset korvaukset ovat olleet yksi syy siihen, että kunnat eivät ole olleet kovin halukkaita tekemään ELY-keskusten kanssa sopimuksia kiintiöpakolaisten ja myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden osoittamisesta kuntaan.”

Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sairastavuudesta, työttömyydestä ja koulutustaustasta ei ole tarkkaa kustannustietoa edes valtiolla. Siksi pakolaisten kustannuksia arvioidaan koko maan keskiarvojen kautta eikä kustannuksissa siten huomioida työttömyyttä eikä koulutustarvetta.

Kouvolan kuntavelasta on syntynyt 40% nykyisen kaupunginhallituksen aikana vajaassa kolmessa vuodessa, aikana jolloin valtionosuudet ja verotulot ovat kasvaneet. Taloutemme heikko tila johtuu kaupunginhallituksen huonoista päätöksistä, joista pakolaissopimus ja sen käsittely on hyvä esimerkki.

Pekka Korpivaara
Kaupunginvaltuutettu (kok)
Kouvola



Iltalehti 22.5.2020


KS 14.5.2020 


Linkki: KS 10.5.2020 Kouvolassa pohditaan kotouttamo-toiminnan aloittamista – työ- ja elinkeinoministeriö haluaa yhtenäistää maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalvelut samojen periaatteiden ja sisältöjen alle

Linkki: KS 12.12.2019 Kouvolan pakolaispäätöksestä oikaisuvaatimus — Pakolaisten vastaanottamisesta päättäminen olisi kolmen valtuutetun mielestä kuulunut lautakunnan sijasta kaupunginvaltuustolle

Linkki: KS 30.1.2020 Lautakunta kumosi päätöksensä Kouvolan pakolaiskiintiön nostamisesta – Seuraavaksi asiaa käsittelee kaupunginhallitus


Linkki: 19.4.2020 Kaupunginjohtaja Marita Toikka päätti kiistellystä pakolaissopimuksesta – Kouvola voi vastaanottaa 30 pakolaista vuodessa



Linkki: IL 22.5.2020 Tilastokeskus: 38 prosentissa raiskausrikoksista epäiltynä tekijänä ulkomaalainen vuonna 2019

perjantai 24. huhtikuuta 2020

Pakolaissopimusta ei olisi pitänyt allekirjoittaa

Jos luulitte,että Kouvolalla ei ole haitalliseen maahanmuuttoon rahaa, olitte väärässä. Pakolaiset menee Kouvolassa kaiken muun edelle. 



Kouvolan kaupunginhallitus ottaa Harri Helmisen  (SDP) johdolla rahat pakolaisten ottamiseen vaikka vanhustenhoivasta tai tarvittaessa vaikka leivän lasten suusta, kunhan sotakuntoisia miehiä saadaan Kouvolaan elätettäväksi. 

Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka teki keskiviiikona 8.4.2020 viranhaltijapäätöksen ja allekirjoitti Kouvolan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen välisen sopimuksen. Kaupunginhallitus kokoontui vain kaksi päivää aikaisemmin maanantaina 6.4.2020. Miksi ei kaupunginhallitus silloin käsitellyt pakolaissopimusta?

Päätöstä siirtää mm. pakolaissopimus kaupunginjohtajan päätettäväksi perusteltiin aikoinaan sillä, että tarvitaan nopeita päätöksiä koronan takia. Pakolaissopimuksella ei kaupunginhallituksen mukaan ole kiirettä, koska meillä oli voimassa oleva pakolaissopimus. Kaupunginhallitus tosiasiallisesti siirsi vaikeat päätökset kaupunginjohtajalle ja muille virkamiehille, koska kuntavaalit ovat jo oven takana (2021).

 Kaupunginhallituksen jäsenet Harri Helminen (SDP) ja Henna Hovi (SDP) kirjoittivat lehdessä (KS 30.3.2020) , että 
virkamiehet "päättävät poikkeustilanteen aikana vain välttämättömimmistä asioista, joista päätös on pakko saada."

Harri Helminen ja Henna Hovi siis valehtelivat  tietoisesti yleisönosastokirjoituksessaan KS 30.3.2020. 

Kaupunginhallitus on käsitellyt pakolaissopimusta 9.3 ja 23.3 pitämissään kokouksissa. Kaupunginhallitus ei kuitenkaan noissa kokouksissa uskaltanut tehdä asiassa päätöstä, joten annettiin Toikalle tehtäväksi ja julkaistavaksi ja on hänen muodollisesti tekemä. 

Vaikka Kouvolan kaupunginhallitus kokoontuuu joka toinen viikko, se ei kykene tekemään pakolaissopimuksesta päätöstä? Ihmeellistä eikö totta.

Kouvolan kaupunginhallitus on selvästi vastuuta pakoileva toimielin. Tämä näkyy sekä budjettimme 30-40 milj. alijäämänä että vastuun pakoiluna pakolaissopimuksen kanssa.


Päätös siirtää lähes kaikki päätökset virkamiehille perusteltiin aikoinaan sillä, että tarvitaan nopeita päätöksiä koronan takia. Kuitenkin pakolaissopimuksella ei ollut edes kaupunginhallituksen mukaan kiirettä, koska meillä oli voimassa oleva pakolaissopimus. Kaupunginhallitus siis siirsi vaikean päätöksen kaupunginjohtajalle, koska ei kyennyt asiaa päättämään.

Kaupunginhallituksen jäsenet Harri Helminen ja Henna Hovi siis valehtelivat lehdessä, väittäessään, että virkamiehille on siirretty vain kiireelliset tapaukset. Kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa 9.3 ja 23.3 pitämissään kokouksissa. Kaupunginhallitus ei kuitenkaan noissa kokouksissa uskaltanut tehdä asiassa päätöstä, joten asiasta päättäminen annettiin Toikalle tehtäväksi ja julkaistavaksi ja on hänen muodollisesti tekemä. Oikeasti päätöksen on tehnyt Harri Helminen yhteisymmärryksessä kaupunginhallituksen jäsenten kanssa. 

Perussuomalaisten kaupunginhallituksen jäsen Jari Käki (PS) ei vastustanut kaupunginhallituksessa  päätöksen delegointia kaupunginjohtajalle, koska ei itsekään halunnut asian käsittelyä kaupunginhallituksessa!






Linkki: KS 23.4.2020 Lukijalta: Kouvolan päätöksenteko on farssia – "Kaupunkiin saadaan lisää pakolaisia ilman, että vaaleilla valittujen tarvitsee ottaa kantaa kiusalliseen kysymykseen"

Linkki: Kaupunginhallitus Pöytäkirja 09.03.2020/Pykälä 86, jossa päätettiin laittaa pakolaissopimus uuteen valmisteluun.

Linkki: Kaupunginhallitus Pöytäkirja 23.03.2020/Pykälä 100 jossa kaupunginhallitus delegoi toimivallan pakolaisopimuksesta kaupunginjohtajalle


Linkki: Kuntaliitto julkaisu 2016, Pakolaisten vastaanotto kunnissa

Linkki: KS 9.4.2020 Kaupunginjohtaja Marita Toikka päätti kiistellystä pakolaissopimuksesta – Kouvola voi vastaanottaa 30 pakolaista vuodessa 


Linkki: PT 15.11.2018 Viron päätös olla allekirjoittamatta pakolaissopimusta vahvistettiin tänään



perjantai 3. huhtikuuta 2020

Vastuun välttely vie merkittävyyden lautakunnilta!


Henna Hovi ja Harri Helminen väittävät vastineessaan (KS 31.3), ettei päätöksentekoa Kouvolassa ole siirretty virkamiehille, vaan että sähköinen kokous on pääasiallinen päätöksentekotapa poikkeusolojen ajan.

Näin ei todellakaan ole, väite on kestämätön ja virheellinen. Tähän mennessä jokaisen lautakunnan esityslistalla on ollut päätösten delegointi, ja lautakunnat ovat myös siirtäneet kaiken päätöksenteon virkamiehille.

Vastuun siirtämisestä on hyvänä esimerkkinä Henna Hovin johtama Kasvatus- ja opetuslautakunnan kokous 18.03.2020, jossa kaikki päätöksenteko siirrettiin virkamiehille.

"Lautakunnalle ei siis jäänyt yhtäkään päätettävää asiaa."

Lautakunnan kokouspöytäkirjan §40 kohdassa päätettiin, että ”kasvatus- ja opetuslautakunta siirtää päätösvallan hallintosäännön 23§:ssä mainituissa asioissa sekä 24§:ssä mainituissa laeissa sekä 67§:n mukaisissa asioissa kasvatus- ja opetusjohtajalle valmiuslain mukaisen poikkeusolon voimassaolon ajaksi…”. Päätös on huono ja lisäksi siinä on mennyt lait ja määräykset sekaisin ja lisäksi siinä on  muotovirhe. 

Lautakunta siirsi kokouksessaan sekä ”yleiset tehtävät ja toimivallan” (hallintosääntö §23) että ”tehtävät ja toimivallan” (hallintosääntö §24) virkamiehille. Lautakunnalle ei siis jäänyt yhtäkään päätettävää asiaa.

Onneksi lautakunta suunnittelee palaavansa normaaliin kokousrytmiin mahdollisimman pian. Monissa muissa kunnissa päätöksentekoa ei ole tarvinnut lopettaa, vaan luottamushenkilöt ovat kantaneet vastuunsa. George Orwellia mukaillen: meillä tietämättömyys on voimaa ja delegointi vastuunkantoa. 

Pekka Korpivaara
kaupunginvaltuutettu (kok)

PS. Hyvä esimerkki hankalan päätöksen siirtämisestä virkamiehelle.


Kouvolalla on pakolaisten ottamisesta toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Uuden sopimuksen
teolle ei siis ole kiirettä eikä "pakolaisia" ole juuri lähiaikoina tullut Suomeen.
Miksi kaupunginhallitus päätöksellään 23.3.2020 siirsi hallintosäännön 23§:n eli pakolaisten ottamista koskevat asiat kaupunginjohtajalle, vaikka asia ei ole kiireellinen?
Hallintosäännön 1.1.2020 § 23 mukaan kotoutumisen edistämiseksi annetun lain mukaisista kunnalle kuuluvista tehtävistä sekä pakolaisten vastaanottamisesta" päättää kaupunginhallitus.
Kaupunginhallitus kokouksessa 9.3.2020 laittoi pakolaissopimuksen "uudelleen valmisteluun" ja jo kahden viikon päästää 23.3.2020 siirsi asian kokonaan kaupunginjohtajalle? Oliko tämä asia niin kiireellinen, että pakolaissopimuksesta päättäminen piti siirtää kaupunginjohtajalle?

Keskustelu kävi kuumana Kouvolan Sanoman nettiversiossa!








KS 3.4.2020




Linkki: KS 30.3.2020 Delegointipäätös ei anna rajatonta valtaa Kouvolan viranhaltijoille – Henna Hovi ja Harri Helminen vastaavat Pekka Korpivaaralle



Henna Hovin ja Harri Helmisen vastaus Pekka Korpivaaralle KS 30.3.2020
Kun ei asiaa pytytä kumoamaan voidaan aina käyttää "olkinukke" vastausta!



















lauantai 28. maaliskuuta 2020

Lopettiko kahvin ja pullan puute lautakuntien toiminnan Kouvolassa?


Kouvolan luottamushenkilöistä muodostetut lautakunnat ovat lopettaneet toimintansa ja siirtäneet päätöksillään kaiken vallan virkamiehille.  Poikkeuksellisina aikoina tulisi päättäjien kantaa vastuunsa eikä vetäytyä siitä. Sotiemme aikanakaan eivät poliitikot vetäytyneet vastuusta, saati delegoineet kaikkia päätöksiä virkamiehille.

Pidän Kouvolassa tapahtuneita vallan delegointeja demokratian halventamisena.

Lautakunnat voivat pitää kaikki kokouksensa sähköisesti. Kokouksiin voi siis osallistua kotoa, työpaikalta tai lähes mistä vain ilman pelkoa koronaviruksen tarttumisesta.

Kouvola on kouluttanut luottamushenkilöt käyttämään sähköisiä kokousvälineitä sekä hankkinut valtuutetuille ilmaiset internetyhteyksillä varustetut tietokoneet. Kaikki kiireelliset päätökset voidaan tehdä aina viranhaltijoiden toimesta asemavaltuuden perusteella.

Kansalaiset vaativat jatkuvasti lisää läpinäkyvyyttä päätöksiin. Demokratian kunnioitus ja päätöksenteon läpinäkyvyys lisäävät luottamusta viranomaisten. Tämän takia on tärkeää, että demokraattista päätöksentekoa ei kavenneta edes vaikeina aikoina.

"Valmiuslaki ei koske kunnallista päätöksentekoa, sillä lautakuntien päätöksiä ei voi perustella"

Autoritaarisessa hallinnossa ensisijainen tavoite on oman vallan lisääminen. Demokratiassa hallinto on vastuussa kansalaisilleen ja päätökset tehdään demokratian pelisääntöjen mukaan.

Päätöksillään lautakunnat osoittavat oman tarpeellisuutensa tai tarpeettomuutensa. Lopettamalla kokoukset lautakunnat osoittavat tarpeettomuutensa. Valmiuslaki ei koske kunnallista päätöksentekoa, joten sillä lautakuntien päätöksiä ei voi perustella.

Kykeneekö demokraattinen hallinto toimimaan vain helppoina aikoina?  Talouden mennessä huonosti tai virusepidemian uhatessa, ei vastuun kantaminen näytä onnistuvan. Vastuu halutaan ”delegoida” eli siirtää pois itseltä.

Onko kahvin ja pullan puute ainoa syy lopettaa sähköiset kokoukset? Pitääkö luottamushenkilöille toimittaa tuoreet pullat ja kahvit kotiin, jotta he jaksaisivat osallistua sähköiseen kokoukseen?

Pekka Korpivaara
Kaupunginvaltuutettu (kok)
Kouvola

Linkki: KS 28.3.2020 Lopettiko kahvin ja pullan puute lautakuntien toiminnan Kouvolassa?

Linkki: KS 16.3.2020 Kouvola pohtii päätöksenteon keskittämistä kokonaan kaupunginhallitukselle – Poikkeuksellisen vallankeskittämiskaavailun syynä on koronaviruksen aiheuttama uhka







Pekka Korpivaran kirjoitus KS 28.03.2020

Kouvolan kaupungin tiedote päätöksenteosta on erittäin hyvä ja se vahvistaa sen tosiasian, että valtuutetut ovat siirtäneet sekä päätöksenteon että vastuun virkamiehille vain välttääkseen vastuun ottamisen:





perjantai 27. maaliskuuta 2020

Kouvolan maaseutulautakunta luopui väliaikaisesti demokratiasta?

Kouvolan maaseutulautakunta päätti kokouksessaan 25.3.2020 siirtää käytännössä kaiken päätöksenteon ja vastuun kaupungin virkamiehille ja luopui väliaikaisesti demokratiasta

Päätöksellään lautakunta osoitti oman tarpeellisuutensa tai tarpeettomuutensa, kyvyn kantaa vastuuta tai kyvyttömyytensä toimia vaikeina aikoina! 

Pekka Korpivaara (kok) esitti, ettei valtaa siirretä kuin välttämättömiltä osin. Kukaan ei uskaltanut kannattaa muutosehdotust, joten virkamiehen esitys jäi voimaan. Päätöksellään maaseutulautakunta osoitti vastuun välttelyä ja oman tarpeellisuutensa.  Maaseutulautakunnan kokouksien lopettamisiin ei ollut käytännössä muuta syytä kuin vastuun välttäminen, sillä kaikki kokoukset olisi voitu pitää normaalisti sähköisillä välineillä, kuten tämäkin kokous!




Pekka Korpivaara                                                                    Maaseutulautakunnankokous 25.3.2020
Katajakatu 7
45200 Kouvola
050 4141973




ERIÄVÄ MIELIPIDE MAASEUTULAUTAKUNNAN PÄÄTÖKSEEN TOIMIVALLAN SIIRTÄMISEKSI


Kohta 4§:                       Maaseutulautakunnan toimivallan siirtäminen (delegointi)

Vastaesitys:                   Poistetaan esityksestä 23§.

Esitys tämän jälkeen:     Maaseutulautakunta siirtää vastuualueensa päätösvallan hallintosäännön 28 §:n ja 67 § 3 momentin mukaisissa asioissa maaseutupalvelujen päällikölle lukuun ottamatta asioita, joita lakien mukaan ei voi delegoida viranhaltijalle…jne.

Perustelut:                      Kunnallisen demokratian tukeminen ja vahvistaminen vaatii pitkäjänteiseen kehittämistyöhön sitoutuneita ja kykeneviä kuntapolitiikkoja.

Vaikeina aikoina, jolloin eletään poikkeuksellisia aikoja kansakuntaa uhkaavan viruksen takia, tulisi päättäjien olla kantamassa vastuuta ja tekemässä tarvittavia päätöksiä, eikä vetäytyä vastuusta ja siirtää valtaa ohi demokraattisten toimielinten.

Pidän maaseutulautakunnan päätöstä delegoida kaikki päätösvalta lähes rintamakarkuruuteen verrattava tekona. Edes talvi- ja jatkosodan aikana ei poliitikot vetäytyneet pois vastuusta ja delegoineet päätöksiä virkamiehille tässä määrin. Pidän vallan delegointia tässä määrin jopa demokratian halventamisena.

                                       Maaseutulautakunnalla on mahdollisuus pitää kaikki kokouksensa sähköisesti. Kokoukseen voi siis osallistua kotoa, työpaikalta tai lähes mistä vain ilman pelkoa koronaviruksen leviämisestä tai tarttumisesta. Kaikki esitetyt vallansiirrot ja delegoinnit ovat siis turhia, koska kaikilla valtuutetuille ja lautakunnan jäsenillä on mahdollisuus aina osallistua kokoukseen sähköisillä menetelmillä (Skype-kokous, Teams kokous jne). Lisäksi Kouvola on kouluttanut kaikki luottamushenkilöt käyttämään sähköisiä kokousvälineitä ja jopa hankkinut tarpeelliset ohjelmistot ja koneet valtuutetuille ilmaiseksi.
                                    
                                       Kaikki tarpeelliset ja nopeasti tehtävät päätökset voidaan aina tehdä viranhaltioiden toimesta asemavaltuuden perusteella. Myöskään kysymykseeni, mikä on sellainen päätös, johon viranhaltijat tarvitsevat vallan delegointia, ei kukaan vallan delegointia kannattanut henkilö ole vielä osannut minulle vastata.

Suomessa niin media kuin kansalaiset ovat jatkuvasti vaatineet viranomaisilta enemmin päätösten läpinäkyvyyttä. Demokratian kunnioitus ja päätöksenteon läpinäkyvyys lisää luottoa viranomaisten toimintaan ja vähentää kansalaisten epäluuloja viranomaispäätöksiin. Tämän takia olisi tärkeää, että demokraattista päätöksentekoa ei kavennettaisi edes vaikeina aikoina.

Sananvapauden säilyminen vaatii herkeämätöntä huolenpitoa ja pieniinkin, potentiaalisiinkin uhkiin puuttumista. Autoritaarisen hallinnon ensisijainen tavoite on oman vallan säilyminen, lisääminen ja legitimointi.

Demokratiassa hallinto on vastuullinen kansalaisilleen ja päätökset tehdään demokratian pelisääntöjen mukaan. Lautakunnat voivat aina itsenäisesti päättää, kokoontuvatko ne sähköisesti vai lopettavatko ne kokouksensa ja siirtävät vallan ja siten käytännössä vastuunkin muille. Toimellaan lautakunta osoittaa oman tarpeellisuutensa tai tarpeettomuutensa. Valmiuslaki ei koske kunnallista päätöksentekoa eikä kavenna sitä, sillä lautakunnan päätöstä ei voi perustella.

Pidän erittäin huonona ja vastuuttomana päätöstä siirtää valta ja käytännössä myös vastuu virkamiehille ja kaupunginhallitukselle.

Vasta äskettäin (16.3.2020) Kouvolan Sanomat uutisoivat, että Kouvolan kaupunginhallitus suunnitteli jopa kaiken päätöksenteon keskittämistä itselleen:

 ”Kouvolan kaupunki valmistelee luottamushenkilöiden kaiken päätöksenteon keskittämistä kaupunginhallitukselle…. Jos tällainen päätös tehdään, tarkoittaa se lautakuntien kokousten perumista. Kaupunginhallitus vastaisi kaikkien päätösten tekemisestä.”

Eikö demokraattinen hallinto kykenee toimimaan kuin silloin, kun taloudessa menee hyvin?  Kuntatalouden mennessä huonosti tai virusepidemian uhatessa, ei vastuun kantaminen näytä onnistuvan, vaan vastuu halutaan ”delegoida”.

Päätös delegoida kaikki valta virkamiehille ja käytännössä lopettaa lautakunnan päätöksenteko aikana, jolloin vastuuta ja rohkeaa päätöksentekoa nimenomaan tarvittaisiin, oli minusta demokratian kannalta virhe, ja politiikojen kannalta häpeällinen teko, joka rikkoi demokratia periaatteita ja avointa päätöksentekoa.

Kouvolassa häpeän päivänä 25.3.2020

Pekka Korpivaara
Maaseutulautakunnan varapuheenjohtaja


Linkki: Maaseutulautakunta Pöytäkirja 25.03.2020/Pykälä 32