keskiviikko 21. marraskuuta 2018

Malmin lentokenttäalueen toiminnot Kouvolaan

Sveitsistä hankittuja Hawk harjoituskone Utissa 17.5.2018


Kouvolan tulisi aloittaa pikaisesti neuvottelut puolustusvoimien kanssa Utin lentokentän pohjois-puolen kaavoittamiseksi lentotoimintaa tukevaksi teollisuusalueeksi.  Malmin lentokentän kaavoittamista vastustaneet valitukset on juuri lopullisesti hylätty korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Malmin lentokenttä alueella toimivat viranomaiset ja kymmenet yritykset työllistävät noin 500 henkilöä suoranaisesti.  Alue työllistäisi vielä enemmin, jos ei alueen rakennuskielto olisi estänyt yritysten mahdollisuuksia laajentaa toimintojaan ja investointeja kentällä.

Lentoliikenteen STATFOR-ennuste esittää Suomen lentoliikenteelle kasvavan 1.7- 2.2 kertaiseksi nykyisestä vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Helsinki-Vantaan laajennettukin kapasiteetti täyttyy, vaikka Malmia ei suljettaisi eikä yksikään pääkaupunkiseutua palvelevan lentokone käyttäisi sitä.

Ilmailualan nopeaa kasvua tulisi hyödyntää myös meillä "

Kouvolan tulisi ottaa osa lentoliikenteen kasvusta. Logistiikka paikkakuntana lähellä Helsinkiä Kouvola sopii hyvin ilmailua palveleville ja sitä tukeville yrityksille. Ilmailualalla nopeaa kasvua tulisi hyödyntää myös meillä.  Pyhtäälle rakennetaan jo yksityistä lentokenttää ja Mänttä-Vilppulan Kaupunki hyväksyi juuri kaksi esisopimusta, joilla kaupunki ostaa kiinteistöjä yli kolmella miljoonalla eurolla ensi vuonna lentokenttää varten. Mäntässä uudella lentokenttäkaavalla arvioidaan syntyvän noin 115 kpl uusia työpaikkoja. 

Olen jo vuonna 2016 esittänyt laajan toimintasuunnitelman Kouvolan kaupungille Utin kehittämiseksi. Utin kehittämiseen ei ole ollut poliittista halua. Vasta muutama vuosi sitten kaupunginhallitus jopa lausunnossaan halusi vähentää lentotoimintaa Utissa, jonka johdosta jouduin jättämään päätöksestä eriävän mielipiteen.  Utista olisi mahdollista tehdä riskittä nopeasti ja edullisesti Kouvolalle uusi Nokia, jos vaan halua ja tahtoa riittäisi.

Pekka Korpivaara
Kaupunginvaltuutettu (kok)
Kouvola

KS 20.11.2018 Lukijalta: Malmin lentokentän toiminnot Uttiin

Pekka Korpivaaran yleisönosastokirjoitus KS 21.11.2018i





tiistai 20. marraskuuta 2018

Valtuustoaloite sähköavusteisien polkupyörien latauspisteiden perustamisesta Kouvolaan sekä sähköpolkupyörien lisäämiseksi kaupungin ja kuntalaisten käyttöön.


Kuva Helsingistä olevasta aurinkoenergiaa hyödyntävästä EPAC latauspisteestä.
Valtakunnallisessa kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelmassa on esitetty yhdeksi tavoitteeksi pyöräilyn sekä pyöräilyyn liittyvien välineiden ja palveluiden kehittäminen ja tunnetuksi tekeminen.
Ilmastonmuutoksen torjunnan tavoitteisiin sitoutuminen edellyttää uusia tapoja kannustaa kansalaisia liikkumaan energiatehokkaasti.  Sähköpolkupyörien ja pyöräilyn edistäminen ei vaadi merkittäviä taloudellisia kannustimia työmatkakävelyn ja -pyöräilyn edistämiseksi, vaan pikemminkin toimivan infran.

Katetut, kameravalvotut latauspisteet sähköpolkupyörille parantavat sähköpolkupyörin käyttöä. Pakkasella pyörän akun lataaminen pyöräilyn jälkeen nostaa akun lämpötilaa ja kapasiteettia ja siten lisää sähköpolkupyörän toimintasädettä.

Kouvolassa kaupungin talouden kannalta sähköpyörät ja latauspisteet eivät ole merkittävä investointi. Sähköpolkupyörien tuomat hyödyt työntekijöiden terveyden sekä liikkumisen edistäjänä ovat kiistattomia. Sähköpolkupyörien käyttö tutkitusti nopeuttaa työmatkailua, vähentää sairaslomia, vähentää autoilua sekä hiilidioksidi päästöjä.

Moni kotihoitaja käyttää Kouvolassa nyt omaa polkupyörää asiakastapaamisissa ja lisäksi muutamaa Kouvolan kaupungin polkupyörää. Varsinkin heille sähköavusteinen polkupyörä olisi selvä parannus liikkumiseen.

Me allekirjoittaneet esitämme, että:
  • Kouvolan kaupunki perustaa ilmaisia sähköpolkupyörien (mielellään kameravalvottuja) latauspisteitä, joissa käytetään aurinkosähköä sähköavusteisien polkupyörien lataamisessa.

  • Kouvola kaupunki hankkii työntekijöiden käyttöön sähköpolkupyöriä ja helpottaa sekä kannustaa työntekijöidensä liikkumista. Kaikille kaupungin työntekijöille, jotka käyttävät työssään polkupyörää (mm kodinhoidossa) tulee tarjota mahdollisuus käyttää sähköavusteista polkupyörää.  

  • Kouvolan kaupunki laatii liikkumissuunnitelman kaupungin eri yksiköihin, jossa edistetään työntekijöiden liikkumistottumuksia tukemalla sähköpyöräilyä.

  • Maankäytön ja rakennusten suunnittelussa (kuten matkakeskus) tulee ottaa paremmin huomioon sähköpolkupyöräilyn ja sähköautojen lisääntyvä käyttö.

  • Sähköpyöriä tulisi lisätä kaupunkipyörien valikoimaan.


          Kouvolassa 7.11.2018

          Pekka Korpivaara 



  


maanantai 5. marraskuuta 2018

Muutosesitys 5.11.2019 Kymenlaakson Liiton toimintojen siirrosta sopimuksen mukaisesti Kouvolaaan

Kymenlaakson Liiton hallitus käsitteli kokouksessaan 5.11.2018 "Tulossuunnitelma 2019-2022 ja talousarvio vuodelle 2019 (MKH 5.11.2018). Tein kokouksessa esityksen, jossa vaadin Kymanlaakson Maakunta hallintoa aloittamaan Kymanlaakson Liiton toimintojen siirtämisen sopimuksen mukaisesti Kouvolaan.

Asiasta käytiin hallituksessa pitkä ja tunteikas keskustelu. Itse pidin useita puheenvuoroja, joissa vaadin tehtyjen sopimuksien kunnioittamista ja maakuntaliiton toimintojen siirtämistä Kouvolaan.

Maakuntahallitus päätti esitykseni johdosta laittaa asiakohdan  uuteen valmisteluun.

Nyt alkavat neuvottelut kuntien välillä siitä, onko sovittu aikoinaan maakuntaliiton ja hallinnon siirtymisetä Kouvolaan. Neuvottelut käydään läpi, mitä  ”virkamiesten ja asiasta sopineiden henkilöiden” kesken on sovittu!

Toivonkin, että Kouvolan edustajat eivät anna asiassa nyt periksi vaan pysyvät sovitussa sopimuksessa.  Kouvolan tulee vaatia, että Maakuntahallinto ja Kymenlaakson Liitto siirtyy maakuntataloineen Kouvolaan vuoden 2019 aikana ja valmistelut aloitetaan välittömästi.


Koska asiakohta  siirrettiin jatkovalmisteluun ei asiasta päästy äänestämään. Asiakohdasta 128§ hyväksyttiin  liitteenä oleva  "Tulossuunnitelma 2019 – 2022 ja talousarvio 2019" .


Alla muutosehdotus, jonka jätin kokouksessa.


Muutos esitys kohtaan: 
128 § Tulossuunnitelma 2019-2022 ja talousarvio vuodelle 2019

Teen muutosesityksen kohtaan 128 § ja sen toinen kappale, että sen viimeinen lause ”Sen sijaan Kymenlaakson liitto -kuntayhtymästä ei ole tehty mitään siirtopäätöksiä.” poistetaan.

Lisäksi lisätään tämän kohdan jälkeen seuraavat kaksi uutta kappaletta:  

"Kymenlaaksossa on tehty yhteistä sote-valmistelutyötä, jonka yhteydessä on sovittu Kymenlaakson kuntien, maakuntaliiton ja Carean johdon yhteiseksi tahtotilaksi mm. Kymenlaakson keskussairaalan aseman
vahvistamista mahdollisimman laaja-alaiseksi sairaalaksi sekä Kymenlaakson maakunnan hallinnolliseksi keskuspaikaksi tulee Kouvolan kaupunki. (Kymenlaakson kuntien kannanotto Laajan päivystyksen sairaalan saamiseksi Kymenlaaksoon 8.12.2015, sotejohtoryhmän kokous 27.11.2015, Kymenlaakson kuntien yhteneväiset päätökset tammikuussa 2016 siitä miten maakunnallista itsehallintoalue projektia viedään
eteen päin)."

Maakunnassa on siis yksiselitteisesti sovittu siitä, että Kymenlaakson liiton hallinto siirtyy Kouvolaan. Valmistelutyötä on tältä osin jo tehtykin ja prosessi tulee saattaa loppuun vuoden 2019 alussa. Maakuntahallinnon muutto tulee tehdä yhteistyössä Kymsoten Kouvolan toimintojen kanssa.

Kohta korjattuna on siis seuraavanlainen (kursivoidut kohdat lisätty):

Jäsenkuntien lausuntojen osalta maakuntahallitus toteaa seuraavaa:
1. Uuden Kymenlaakson maakunnan hallinto on siirtymässä Kouvolaan osana maakunta- ja soteuudistusta, jonka tavoitteena on käynnistää uusi Kymenlaakson maakunta 1.1.2021 alkaen. Maakuntahallitus on kokouksessaan 18.1.2016 ministeriöille Suomen hallituksen linjauksista antamassaan lausunnossa todennut, että
"Kymenlaakson maakunta on identiteetiltään luontainen itsehallintoalue ja sen hallintopaikka on Kouvola". Syksyllä 2016 maakunta- ja soteuudistuksen esivalmistelusuunnitelmaan on niin ikään kirjattu, että tulevan maakunnan hallinto sijoittuu Kouvolaan.


"Kymenlaaksossa on tehty yhteistä sote-valmistelutyötä, jonka yhteydessä on sovittu Kymenlaakson kuntien, maakuntaliiton ja Carean johdon yhteiseksi tahtotilaksi mm. Kymenlaakson keskussairaalan aseman
vahvistamista mahdollisimman laaja-alaiseksi sairaalaksi sekä Kymenlaakson maakunnan hallinnolliseksi keskuspaikaksi tulee Kouvolan kaupunki. (Kymenlaakson kuntien kannanotto Laajan päivystyksen sairaalan saamiseksi Kymenlaaksoon 8.12.2015, sotejohtoryhmän kokous 27.11.2015, Kymenlaakson kuntien yhteneväiset päätökset tammikuussa 2016 siitä miten maakunnallista itsehallintoalue projektia viedään
eteen päin)."

Maakunnassa on siis yksiselitteisesti sovittu siitä, että Kymenlaakson liiton hallinto siirtyy Kouvolaan. Valmistelutyötä on tältä osin jo tehtykin ja prosessi tulee saattaa loppuun vuoden 2019 alussa. Maakuntahallinnon
muut to tulee tehdä yhteistyössä Kymsoten Kouvolan toimintojen kanssa.

Maakunta- ja soteuudistuksen edetessä jatketaan uuden Kymenlaakson maakunnan ja
sen hallinnon käynnistämisen suunnittelua ja toimintojen sijoittumista Kouvolaan
konsernipalvelujen, järjestämistoiminnon sekä aluekehitys- ja strategiatoiminnon osalta.

Kotkassa 4.11.2018


Pekka Korpivaara

Pekka Kopivaaran maakuntahallituksessa jättämä vastaesitys


Linkki: KS 5.11.2018 Maakunta-asioiden keskittämisestä syntynyt vääntö ihmetyttää Kouvolassa


sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Valtatie 15:sta tulossa köyhän miehen kinttupolku

Raskas liikeenne VT 15 tarvitsee 2+2 erotuskaistaisen tien. Kuva Keltakankaan risteyksestä.


Kouvola - Kotka välin eli VT15 suunnittelu ja tasoristeyksien rakentaminen ovat käynnissä. Suunnitelmien perusteella tie tulee olemaan köyhän miehen kinttupolku.

Tiestä on tarkoitus tehdä tulevaisuudessa koko matkaltaan keskikaiteellinen ohituskaistatie eritasoliittymillä. Ohituskaistatien liikenneturvallisuus ja välityskyky eivät ole raskaan rekkaliikenteen takia riittävä. Tie tulisikin tehdä koko matkaltaan minimissään 2+2 kaistaseksi keskikaiteelliseksi leveäkaistatieksi.

Tielle tulee nykyaikaisia eritasoliittymiä. Tielinjauksessa on hyödynnetty tien entistä linjausta. Tästä syntyneet miljoonasäästöt valtion tulisi suunnata tien tason nostamiseen 2+2 kaistaiseksi sekä koko matkan valaistukseen. Pelkkä eritasoliittymien valaistus ei ole riittävää.

Kouvolan ja Kymenlaakson päättäjien tulee vaatia laadukkaampaa tietä. Sairaanhoidon ja hälytysajoneuvojen lisääntymistä ei ole otettu huomioon alustavissa tiesuunnitelmissa. Ne eivät huomioi riittävästi myöskään sataman, teollisuuden kuljetusten ja Kymenlaakson työmatkaliikenteen tarpeita.

Maakuntamme päättäjien on vaadittava, että Kouvola-Kotka tiestä tehdään Suomen paras moottoritieverkoston ulkopuolinen yhteysväli.

Pekka Korpivaara
Kaupunginvaltuutettu (kok)

Kymen Sanomat 3.11.2018 yleisönosastokirjoitus
Kuva ELY:n sivuilta https://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/vt-15-kotka-kouvola-tiesuunnitelman-vuorovaikutus-kayntiin-yleisotilaisuuksilla-kaakkois-suomi-


keskiviikko 17. lokakuuta 2018

Korjausvelkaan tarkempi huomio


Ks 17.10.2018 julkaisema uutinen korjausvelasta..
Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut, virkamiehet ja kokousta seuraava yleisö

Tarkastuslautakunnan puolesta haluan kiittää kaupunginhallitusta ja virkamiehiä saamistamme vastauksista kaupunginvaltuustolle. Kiitos hyvistä vastauksista. Tarkastuslautakunnan puolesta haluan nostaa yleistasolla muutamia asioita valtuuston keskusteluun, joita valtuuston olisi hyvä pohtia vastauksia lukiessa.

Tala on tähän asti kommentoinut hallituksen vastineita vasta seuraavan vuoden arviointikertomuksessa, mutta tuon joitakin asioita esille, jotka vastineissa herätti lautakunnassa keskustelua.

Käsittelen lyhyesti korjausvelkaa, kunnan päätöksenteko prosessia ja Talan toiveita.

Korjausvelka
Kuntatalouden emeritusprofessori Pentti Meklin on todennut, että korjausvelka eli tekemättömien korjausten määrä, voi olla otettua lainaa tärkeämpi mittari, vaikkei se olekaan virallinen tunnusluku arvioitaessa talouden tilaa. Tämä näkyy esim. Kouvolassa, jossa lainakanta on vielä kohtuullinen, mutta korjattavaa on ainakin 300 ME edestä eli 3500 euroa/asukas. (KS 30.11.14)?

Vertailtaessa lainamääriä eri kaupunkien kesken, on syytä aina huomioida, onko kaupunki väestöltään kasvava vai taantuva ja mikä on lainanhoitokyky. Lainanhoitokykyä mitataan lainanhoitokate -mittarilla. Mikäli mittari on 0-1, se on heikko, 1-2 on tyydyttävä ja yli 2 hyvä.

Uuden Kouvolan aikana lainanhoitokate on aina ollut heikko tai tyydyttävä. Vuonna 2017 Kouvolan lainanhoitokate oli 1, ja konsernin 1,4. Tämä olisi hyvä pitää mielessä, kun uusia menoja lisääviä hankkeita, virkoja ja investointeja hyväksymme. Olisiko myös suotavaa, että valtuutetut myös valtuustoaloitteita tehtäessä miettisivät, mistä rahat joskus melko tuottamattomiin aloitteisiin otetaan. Jos tai kun lainan korot nousevat, on lainanhoitokulut pois palvelutuotannon rahoituksesta.

Laskevan väestömäärän ja huonon tai tyydyttävän lainanhoitokyvyn vuoksi, katsomme tärkeäksi, että myös korjausvelkaan kiinnitetään jatkossa parempaa huomiota investointien ja talouden suunnittelussa.

Korjausvelan/ korjausvastuun määrittely ei ole helppoa ja vaatii paljon lisätyötä, mutta helpottuu jatkossa ainakin kiinteistöjen osalta tilapalvelun kehittämistoimenpiteiden johdosta.
Periaate tulisi olla joka valtuustolla, että jätämme Kouvolan vähintään yhtä hyvässä ja mieluummin paremmassa taloudellisessa kunnossa tuleville sukupolville. Tämä tarkoittaa, ettei Kaupunki lisää velkaa seuraaville sukupolville ja valtuustoille.

Päätöksentekoprosessista hiukan
Kunnan muodollisen päätöksenteon tunnuspiirteitä ovat monivaiheisuus ja kokousmenettely, ellei päätösvaltaa ole siirretty yksittäiselle viranhaltijalle.

Asiankäsittely alkaa asian vireille tulosta, jonka pohjalta viranhaltija valmistelee asian johtokunnalle tai lautakunnalle. Lautakunta antaa lausunnon, esityksen/ aloitteen kaupunginhallitukselle, joka valmistelee asian edelleen kaupunginvaltuustolle. Asiasta syntyy muodollinen päätös, johon voidaan hakea tarvittaessa myös muutosta. Demokratia toimii tiedon varassa, jos ei ole tietoa, ei voi osallistua. Jos ei ole muodollista päätöstä, ei voi valittaa.

Kaupunginhallituksen antamassa vastineessa todetaan, että toimialojen/lautakuntien toiminnan muutoksia ja lisäyksiä käsitellään talousarviokäsittelyssä. Nämä esitellään talousarviokirjassa kohdassa oleelliset muutokset suunnittelukaudella, ja näihin liittyvät henkilöstömuutokset hyväksytään henkilöstösuunnitelmassa.

Ovatko valtuutetut tietoisia, että talousarviokäsittelyssä syntyy näin päätöksiä, joista ei ole perusteltuja päätösehdotuksia. Perustelut, miksi uutta toimintoa tarvitaan ja mitkä ovat toiminnan tavoitteet ja vaikutukset, millaisia resursseja toiminta tarvitsee, henkilöstö, tilat ja määrärahat jne kaikki puuttuvat.

Tarkastuslautakunnalle asia nousi esiin tarkasteltaessa, mitä vuoden 2016 arviointikohteena olleelle Ohjaamo-toiminnalle oli tapahtunut. Dynastiasta ei löytynyt mitään päätöstä ohjaamo- toiminnan vakinaistamisesta ja saamamme tiedon mukaan päätös on tehty talousarvioprosessin yhteydessä.
Talousarviokirjasta 2017 löytyy ainoastaan maininta, että ohjaamon toiminta pyritään vakinaistamaan suunnittelukaudella. Ohjaamo toiminta sinällään on erittäin hyvää ja kannatettavaa toimintaa.

Tuleva kouluverkko on hyvä esimerkki siitä, kuinka valmistelut tulisi tehdä. Tulisi käyttää tavoitelukuja eikä strategiaa. Kaikki investointisuunnitelmat yms tulee perustua laskelmiin ja realistiseen tilaan, ei toiveisiin.

Tarkastuslautakunnan toiminnasta hiukan.
Uudessa kuntalaissa Tarkastuslautakunnan keskeiseksi tehtäväksi on nostettu tuloksellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arviointi.  Toimintamme perustuu Kuntaliiton arviointisuosituksiin, jolloin saamme yhtenäisiä ja vertailukelpoisia arviointeja.

Arviointeja varten tarvitsemme tilastotietoja ja vertailutietoja. Näitä tietoja esim. vertailukaupungeista ei ole ollut yleisesti saatavilla, joten tarkastustoimen henkilöstö on niitä tähän asti etsinyt ja pyytänyt eri tahoilta. Arviointikertomuksen teko helpottuisi huomattavasti, jos tiedot olisivat löydettävissä keskitetysti. Myös hyvinvointikertomuksen ja arviointikertomuksen aikataulullinen synkronointi helpottaisi arviointityötä.

Tarkastuslautakunta on esittänyt, että kaupungin arvioinnin nykytila selvitettäisiin, ja että tiedot kaupungin toimintaa koskevista selvityksistä ja arvioinneista sekä asiakaskyselyistä ja palautteista koottaisiin jatkossa yhteenpaikkaan, jotta sitä voitaisiin entistä paremmin hyödyntää kaupungin kehittämisessä. Myös kuntalaisten tiedonsaantia kaupungin toiminnasta tulisi edelleen kehittää aidon osallistumisen mahdollistamiseksi. Kuntalaisten on myös vaikea osallistua keskusteluun ilman riittävää ja oikea aikaista tietoa.

Tarkastuslautakunta on jo vuosia suositellut, että sitovuustasoksi jatkossa määritellään lau­ta­kun­ta­ta­so. Uuden organisaation valmistelussa on lähtökohdaksi asetettu, että ta­lous­ar­vion sitovuustaso valtuustoon nähden tulee olemaan lautakunta. Talan jo vuosia esittämä näkemys on vihdoin lyönyt itsensä läpi! Kiitos tästä

Lopuksi
Haluan esittää lämpimät kiitokset vastauksien laatimiseen osallistuneille viranhaltijoille sekä kysymykset laatineille tarkastuslautakunnan jäsenille. Erityisesti haluan kiittää tarkastuslautakunnan tarkastuspäällikköä Sirkku Ahvo-Lehtistä, joka on toiminut vuosia tarkastuslautakunnan viranhaltijana.  Sirkku on tehnyt uskomattoman määrän työtä ja siitä hänelle lämpimät kiitokset.

Pekka Korpivaara
Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja


KS 17.10.2018 Kouvolan lainanhoitokyky pysyy alhaisena — Pekka Korpivaara (kok.) kehottaa valtuutettuja miettimään tarkemmin, miten heidän tekemänsä aloitteet voidaan rahoittaa
KS 17.10.2018 Pekka Korpivaaran puhe

Poimintoja Kouvolan Sanomien lukija kommentteista uutiseen





lauantai 6. lokakuuta 2018

Lisää työpaikkoja lupaprosesseja nopeuttamalla

Rauman Sataman laajennus 6.10.2017 Laiturin valua.

EK:n tutkimustuloksen mukaan lamavuonna 2017 lupajonoissa seisoi 14 000 uutta työpaikkaa ja yli 3 miljardin investoinnit. Nyt kun talous on kasvussa nuo luvut ovat huomattavasti suurempi.

Suomen työllisyyden ja kilpailukykyä hidastaa kohtuuttomasti sekä lupaviranomaisten hakemuksien pitkät käsittelyajat ja valitusten erittäin hidas käsittely. Infra-projektien läpivientiajat ovat nopeutuneet toisin kuin lupa-asioiden ja valitusten käsittelyajat.

Aluehallintoviraston keskimääräinen lupakäsittelyn aika oli yli 17,2 kuukautta.  Annetuista päätöksistä yhteensä 186 eli 22 % oli ollut vireillä vähintään kaksi vuotta vuonna 2015. Kymmenen pisimpään vireillä olleen lupahakemuksen käsittelyajat vaihtelivat 58,2 ja 97,9 kuukauden välillä.

"Suomalainen ympäristöbyrokratia työllistää nykyisellään sekä hakijoita että käsittelijöitä liikaa".

Satamien, lentokenttien sekä väylien luvat kestävät vuosia. Suomalainen ympäristöbyrokratia työllistää nykyisellään sekä hakijoita että käsittelijöitä liikaa. Lisäksi lupaviranomaisten lainvastaiset tulkinnat maksavat veronmaksajille turhina kuluina satoja miljoonia. Lupien käsittelyaika ei siis takaa päätösten laatua tai tasoa.

Väylähankkeissa teetetään aina lupaa varten tarvittavat mittaukset, analyysit ja mallintamiset alan parhailla asiantuntijoilla. Lupien hitaus johtuu pelkästään viranomaisten käsittelyn hitaudesta ja lainsäädännöstä, joka mahdollistaa samasta asiasta valittamisen moneen kertaan. 

Turun lentoaseman ympäristölupa kierteli lupaviranomaisten pöydille yli 10 vuotta. Lainvoimaisen ympäristöluvan saanti kesti valituksineen yli 16 vuotta, jonka ajan lentoasema toimi ilman lainvoimaista ympäristölupaa.

Lakia tulisi muuttaa niin, että kaikki luparatkaisut on annettava kuuden kuukauden kuluessa hakemuksesta sisältäen valituksien käsittelyn.  Tuleva aluehallintouudistus uhkaa vielä pidentää nykyisiä käsittelyaikoja. Lyhentämällä lailla hakemusten käsittelyaikoja saataisiin enemmin töitä ja kilpailukykyä kuin kyykyttämällä aktiivimallilla työttömiä.

Pekka Korpivaara
Kaupunginvaltuutettu (kok), Kouvola

Linkki: KS 6.10.2018 Lisää työpaikkoja lupaprosesseja nopeuttamalla

KS 6.10.2018 
KS:n nettikeskustelusta poimittua.


Kymen Sanomat 8.10.2018 julkaisema Pekka Korpivaaram kirjoitus 







sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Koulujen sisäilma tutkittava päätöksenteon pohjaksi

Tornionmäen koulu oli terve koulu vuosikymmeniä.  Sannerauksen yhteydessä koneellisen ilmanvaihdon myötä koulu muuttuu lähes aina ajan kanssa homekouluksi. Alkuperäisessä painovoimaisessa ilmanvaihdolla koulu oli terve.
Kouvolan koulujen kunto on kaupungin teettämän tutkimuksen mukaan surkea. Kouluistamme vain neljä on hyvässä tai erinomaisessa kunnossa ja muut huonossa (19 kpl), välttävässä (10 kpl) tai tyydyttävässä (6 kpl) kunnossa.

 Usein heikon kunnon yhtenä syynä monissa koulurakennuksissamme on painovoimaisen ilmanvaihdon ja tuuletuksen korvaaminen koneellisella ilmastoinnilla. Näin on aikaisemmin hyvin toimineiden koulurakennusten tilalle saatu mikrobien ja homeen kehittymiselle otolliset olosuhteet, joissa oppilaat eivätkä opettajat pysty työskentelemään.

Suomessa on rakennettu kivikouluja kaikkialle 1950-luvulta lähtien. Koulut rakennettiin kuivalle paikalle keskelle kylää. Rakennustapa oli historiassa todettu hyväksi yksiaineiseksi hengittäväksi rakenteeksi. Koulut toimivat ilman koneellista ilmanvaihtoa hyvin, koska luokat tuuletettiin joka välitunti. Peruskorjauksien yhteydessä niihin asennettiin koneellinen ilmanvaihto energiansäästö syistä. Säästöä lisäsi ilmanvaihdon sulkeminen viikonlopuiksi ja lomien ajoiksi, ainoastaan märkätiloissa poisto oli aina päällä pitäen ne alipaineisina koko ajan.

Aattelan mittausmenetelmällä saadaan selville rakennuksen kokonaistoksisuus. Kuva Elisa Aattelan esitteestä. Alkuperäinen kuva löytyy osoitteesta: http://sisailmatutkimuspalvelut.fi/wp-content/uploads/2018/08/Miksi-toksisuusmittausta-tarvitaan.pdf

Alipaineistetussa rakennuksessa ulkoilman mikrobit ja itiöt kertyvät rakennusmateriaaleihin ja siksi materiaalinäyte kasvattaa hometta hyvin ja paljon. Materiaalinäytteitä tutkimalla ja kasvattamalla saadaan näyttämään, että rakennus on kosteus- ja mikrobivaurioinen, vaikka sen on aiheuttanut koneellinen alipaineinen ilmanvaihto ja väärät tutkimusmenetelmät.


Virheellinen analyysi ja mikrobivaurio rakenteessa johtaa usein koulun purkamiseen ja uuden koulun rakentamiseen. Uusi koulu rakennetaan usein paikalla nopeasti ja valmiiksi märkänä. Kierre sisäilmaongelman osalta jatkuu jonkin ajan kuluttua uudestaan.

Koulujen sisäilmasta ei ole riittävästi tietoa päättäjillä. Nykytietämyksen mukaan on hyvä tutkia jokaisen koulun sisäilman toksisuus. Sisätiloissa käytettyjen siivouskemikaalien ja materiaalipäästöjen on viime aikoina todettu vaikuttavan omalta osaltaan rakennusten sisäilman laatuun. 

Sisäilman myrkyllisyyttä tulee siksi tutkia suoraan uusilla menetelmillä sisäilmasta eikä sisäilman pölyistä tai pelkästään rakenteista. Tutkimuksissa on havaittu, että sisätilahomeet emittoivat toksiineja nestepisaroina eikä itiöinä eli hiukkasina.

 "Paras tapa olisi tutkia jokaisen koulun sisäilman toksisuus"

Materiaalinäytteet vaativat aina rakenteen avaamisen ja tulos on aina kasvustoinen johtuen siitä, että itiöitä on kaikkialla, mutta niillä saadaan lietsottua ongelmat isoimmaksi tai pienemmiksi kuin ne todellisuudessa ovat.  

Hengitysilmasta kerättävä näyte paljastaa mikrobien tuottamat myrkyllisyydet, materiaalien sisältämät biosidit sekä käytön tuomat epäpuhtaudet sisäilmassa. Ihmisen elimistö ei pysty käsittelemään myrkyllisiä aineita. Uusilla menetelmillä ilmasta mittaamalla on jopa säästetty rakennuksia turhilta purkamisilta. Sisäilma tulisi tutkia jokaisesta koulusta säännöllisesti.


Kenenkään ei tule altistua homeelle/ myrkyille ja menettää terveyttään huonon sisäilman takia tai sen seurauksena, ettei sisäilmaa ole tutkittu.

Pekka Korpivaara
Kunnanvaltuutettu (kok)
Kouvola

Pekka Korpivaaran yleisönosastokirjoitus KS 29.9.2018

Kouvolan koulujen sisäilmatilanne: Lähde Kouvolan kaupunki, Koulujen kunto 15.2.2018