tiistai 9. heinäkuuta 2019

Jari Lindströmin petollinen toiminta

Jouni Sunisen kirjoitus (KS 9.7.2019) Jari Lindströmin moraalisesta rappiosta!
Lukijalta: Lindström vaikenee keskeisistä asioista
Jari Lindströmin haastattelussa (KS 7.7.) kerrotaan, että perussuomalaiset ”hajaantui” Lindströmin eduskuntavuosien aikana sekä Kouvolassa että valtakunnan tasolla. Puolue hajotettiin tietoisesti. Lindström itse oli hajottamisprosessin avaintekijöitä. Kouvolassa ei hajoaminen ilman häntä olisi ollut mahdollinen. Vain ministerin arvovallalla oli mahdollista perustaa Kouvolan alkuperäisen toimivaltaisen yhdistyksen rinnalle toinen toimivaltainen yhdistys. Puoluejohto on kieltänyt muualla Suomessa tällaisen puolueen sääntöjen vastaisen teon.
Uusi yhdistys otti vuoden 2015 syksyllä vanhan yhdistyksen paikan eräänlaisena poliittisena käenpoikana, joka työnsi alkuperäisen yhdistyksen ulos puolueesta. Tämä tehtiin, koska Lindström kannattajineen oli hävinnyt alkuperäisen yhdistyksen vaalit Kouvolassa sekä 2013 että 2014. Kolmatta tappiota ei haluttu. Puoleen hajottaminen Kouvolassa näkyi vuoden 2017 heikossa kuntavaalituloksessa.
Vuonna 2017 Jyväskylän puoluevaalin jälkeen kaava toistui: Soinilaisten kärsittyä vaalitappion he erosivat puolueesta. Sitten he perustivat uuden puolueen (siniset) niin ettei vaalituloksesta tarvinnut välittää. Vaalivoittajia ei sentään onnistuttu ajamaan ulos puolueesta, vaikka se Kouvolassa onnistuikin.
Haastattelussa todetaan, että joistakin Lindströmin äänestäjistä tuli hänen vihamiehiään. Lindström itse arvelee että työttömyysturvan aktiivimalli, kilpailukykysopimus ja perussuomalaisista lähtö olivat suurimmat syyt suosion laskuun. Oman paikallisyhdistyksen hajottaminen ja osallistuminen puolueen hajottamiseen saattoivat kuitenkin olla vielä suurempia syitä.
Lindström itse arvelee, että ”kai minussa on jotakin kiinnostavaa, kun jaksetaan käyttää aikaa haukkumiseen.” Peiliin katsominen ehkä kertoisi Jarille jotain. Hänen mukaansa verkkokeskusteluissa ihmiset harvoin muuttavat mielipiteitään, vaikka asioita kuinka avaisi ja perustelisi. Todellisuudessa Lindström ei ole hajotustyötään mitenkään avannut tai perustellut, vaan yrittää selvitä asiasta vitsailemalla tai vaikenemalla.
Jouni Suninenkaupunginvaltuutettu (Suur-Kouvolan sitoutumattomat)

Alla keskustelua samasta aiheesta 27.6.2019 olleen Bamberin kirjoituksesta.





tiistai 28. toukokuuta 2019

Ihmisoikeusaktivisti Asko Kervinen Kymen Sanomissa 28.5.2018 "Oikeusviranomaisten arvostelu on sallittava"


Julkisuudessa on paheksuttu sitä, kun kansalaiset ovat arvostelleet oikeuden tuomareita ja muitakin viranomaisia heikosta ja puolueellisesta virkamenettelystä. Jotkut oikeusviranomaiset paheksuvat tuomareihin kohdistuvaa arvostelua ja moittivat rikoksesta tuomittuja siitä, kun he eivät osoita katumusta.

 väärin kohdeltujen ihmisten ei tarvitse rajoittaa sananvapauttaan      viranomaisiin kohdistuvassa arvostelussa "


Todellisessa elämässä on kuitenkin muistettava, että tuomarien antamat tuomiot eivät ole aina oikeita eikä oikeudenmukaisia. Tämän vuoksi viranomaisten arvostelu on sallittava, jos kansalainen katsoo joutuneensa oikeusmurhan uhriksi.

On aina syytä muistaa, ettei tekemätöntä rikosta tarvitse katua. Syyllisyyttä ei pidä ottaa rikoksesta, jota ei ole tehty. Siksi väärin kohdeltujen ihmisten ei tarvitse rajoittaa sananvapauttaan viranomaisiin kohdistuvassa arvostelussa, jottei oikeudenpalvelijat totu ajatukseen, ettei heidän tekemiä virheitä saisi arvostella tai paheksua.

Pitkäaikaisen kokemukseni mukaan Suomen oikeusjärjestelmä menee heikompaan suuntaan ja sen myötä kansalaisten oikeusturva heikkenee.

Syynä ei ole resurssipula, vaan tuomarien, syyttäjien ja etenkin rikospoliisin puolueellinen ja välinpitämätön menettely, joka koituu liian usein syyttömien ihmisten vahingoksi.

Asko Kervinen
Hamina

Kymen Sanomat 28.5.2019


Blokin tekstit julkaistu Asko Kervisen 28.5.2019 antamalla luvalla.

Valtuustoaloite - Säästöä LED-tekniikalla 17.12.2018


Kouvolan kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali kunta vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi Kouvola kamppailee huomattavan budjettialijäämän kanssa.  Säästölistoissa on huomioitu pienetkin säästöt, mutta energiaa säästäviä toimenpiteitä ei listoissa ole.

Pitkällä aikavälillä Kouvola säästää, kun kaupunkimme teiden, katujen sekä muiden alueiden valaistuksessa siirrytään asteittain energiatehokkaiden LED-valaisimien käyttöön vanhojen elohopealamppujen, suurpainenatriumlamppujen ja monimetallilamppujen poistuessa käytöstä. Näiden valaisimien vaihtaminen on käynnissä sitä mukaan, kun valaistusjärjestelmiä uusitaan niiden käyttöiän loputtua tai uusittaessa katuvalaistusta.

Kouvolan kaupungintalossa ja useissa muissakin kaupungin kiinteistöissä valaistukseen käytetään tavallisesti normaaleja lamppuja. Tänä päivänä lähes kaikkiin valaisimiin voidaan asentaa LED-lamput, oli valaisin alkuaan varustettu tavallisella hehkulampulla, loisteputkella tai halogeenilla. Näille perinteisille lampuille on tyypillistä suuri virrankulutus tuotettuun valoon verrattuna. LED-lampuilla saadaan lisäksi valotehoa helposti nostettua ilman, että valaisimen maksimiteho ylitetään. Maksimiteho on vanhoissa valaisimissa mitoitettu hehkulampulle, loisteputkille tai halogeeneille.
LED-tekniikka ei nykyisin vaadi koko valaisimen vaihtoa. Säästöä syntyisi, jos Kouvolassa siirryttäisiin vanhoista energiasyöpöistä lampuista energiaa säästäviin ja enemmin valoa tuottaviin LED-lamppuihin siten, että vain lamppu uusitaan eikä uusita koko valaisinta. Myös loisteputkien tilalle voi asentaa LED-lampun. Loisteputken vaihto LEDiin vaatiin led-lampun lisäksi vain sytyttimen uusimisen.

Nykyinen tekniikka mahdollistaa sen, ettei tarvitse koko valaisinta vaihtaa kun siirrytään käyttämään LED-lamppuja. Näin toimien investointi maksaa itsensä takaisin vuodessa parissa. Vaihtokustannukset eivät kasva niissä tapauksissa, kun palaneen pampun tilalle vaihdetaan uusi LED-lamppu, pitäähän lamppu joka tapauksessa vaihtaa.

Tievalaisimiin tarkoitettujen LED-lamppujen vaihtoväli on tyypillisesti 14 vuotta. Vuosittain kertyvä säästö energiassa kattaa valaisinuusinnan moninkertaisesti, koska säästö on tyypillisesti noin 80 %.

Vaihdettaessa pelkästään LED lamput eikä valaisia, säästetään valaistussuunnitelman tekeminen. Tämä säästö on joissain tapauksissa moninkertainen energiasäästöön verrattuna. Valaistussuunnitelmaa ei tarvitse uusia vaihdettaessa vain poltintekniikka alkuperäistä vastaavaksi, eikä vaihdeta koko valaisinta.

Vastaavilla LED lampuilla säästetään turha valaistussuunnitelmien tekeminen, kun alkuperäinen valistussuunnitelma pysyy voimassa. Korvattaessa koko valaistus LED-valaisimilla joudutaan usein koko valaistussuunnitelma uusimaan, joka tekee jopa joissain tapauksissa valaistuksen uusimisen taloudellisesti kannattamattomaksi.

Esitämme, että Kouvolan kaupunki siirtyy LED-lamppujen käyttöön kiinteistöissään ja niissä ulkokohteissa, joissa lampun vaihto riittää eikä koko valaisinta ole tarvetta vaihtaa. Myös katuvalaistuksessa hyödynnettäisiin LED-lamppuja kohteissa, joissa riittää polttimon vaihto LED-polttimoksi eikä koko valaisinta ole järkevää vaihtaa sen iän tai kunnon takia.

Kouvolassa 17.12.2018


Pekka Korpivaara
kaupunginvaltuutettu (kok)

Taidemuseo POIKILO:n siirtäminen pääkirjaston yhteyteen säästöjen ja tulojen lisäämiseksi


Kouvolan kaupungin pääkirjaston palvelut ovat yksi eniten käytetyimmistä. Kouvolan pääkirjastoon tehtiin vuoden 2017 aikana kaikkiaan 232 842 käyntiä. Toisaalta Kouvola-talossa sijaitsevissa museoissa kävi 2016 yhteensä vain 14 580 vierasta.

Poikilo-museon kävijämäärän lisäämiseksi olisi syytä harkita museon siirtämistä sinne, missä ihmiset muutenkin asioivat. Näin saadaan taide ja kulttuuri osaksi kouvolalaisten arkea. Samalla syntyisi myös säästöjä.

Kouvolan pääkirjaston alakerrassa on runsaasti tiloja, joiden käyttöä ja toimintaa tulisi tarkastella kriittisesti. Tulisi miettiä, ovatko tilat järkevässä ja tehokkaassa käytössä. Alakerran tiloissa on toimintoja, joiden ei välttämättä tarvitse sijaita kirjaston yhteydessä ja joiden siirroilla ja uudelleen sijoittelulla muualle alakerta saataisiin tehokkaampaan käyttöön.

Kirjaston alakerrassa toimii myös ”Unto Seppäsen museo”, jonka ovi aukaistaan vain kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Poikilo-museon yhteydessä myös se saisi ansaitsemansa huomion ja tulisi kouvolalaisten tietoisuuteen.

Pääkirjaston alakerrassa on useita isoja tutkijahuoneita, jotka käytännössä ovat lähes ilman käyttöä. Tutkijan työ ei tapahdu enää yksinäisenä kammioissaan.

Pääkirjaston alakerrassa on Maakunta-arkisto, jonka digitoinnilla saataisiin runsaasti tilaa. Arkiston voisi siirtää tulevaisuudessa maakuntatalon tiloihin, jonne se realistisesti kuuluisikin.  
Kirjaston isot väestönsuojat ovat tällä hetkellä käytännössä käyttämättöminä, ne voisi hyödyntää  vaikka taidevarastoina.

Kirjaston alakerrassa toimii myös Mediamaja, joka on nuorille ja nuorille aikuisille suunniteltu tila erilasille mediakokeiluille. Tämän toiminnan voisi siirtää Ohjaamoon tai muun nuorisotyön osaksi. Samalla Mediapajan toiminta tehostuisi, koska nuorisotyöllä on ohjaajaresursseja, joita kirjastolla ei ole. Todennäköisesti myös tietoisuus Mediapajan olemassa olosta ja käyttömahdollisuuksista lisääntyisi.

Alakerran kahvion siirto yläkerran lukusaliin toisi myös tilaa Poikilo-museolle. Kahvion nykyinen sijainti alakerrassa ei sovellu nykyaikaisen kahvion paikaksi. Lukusali olisi luonteva paikka, jossa kävijämäärä lisääntyisi niin lukusalissa kuin kahviossakin.

Me allekirjoittaneet esitämmekin, että Kouvolan ryhtyy selvittämään mahdollisuutta siirtää Poikilo-museon päätoiminnot Kouvolan kirjaston alakertaan. Kirjaston yhteydessä toimiessaan Poikilon saavutettavuus olisi parempi lisäten sekä kirjaston että Poikilon kävijämääriä. Henkilökunnan yhteiskäyttö helpottuisi, mikä toisi nopeasti säästöjä. Yhteinen sijainti loisi niin kirjastolle kuin Poikilo-museolle uusia mahdollisuuksia ja yhteistyömuotoja.

Kouvolassa 17.12.2018


Pekka Korpivaara
Kaupunginvaltuutettu (kok)

keskiviikko 22. toukokuuta 2019

Venäjälle on jo nopea ratayhteys

Cursorin toimitusjohtaja David Lindström (KS 18.5) perusteli itäisen rantaradan tarvetta nopean junayhteyden puuttumisella Pietarin talousalueelle. Nopea junayhteys Pietariin on jo rakennettu sadoilla miljoonilla euroilla, ja se valmistui 2010.


Vuonna 2007 Suomessa aloitettiin kaksi rakennushanketta nopean junayhteyden rakentamiseksi Pietariin. Samaan aikaan alkoivat myös Venäjällä vastaavat ratahankkeet. Venäjällä ratayhteydet kunnostettiin suurella rahalla siten, että rataverkko mahdollisti henkilöjunien liikennöinnin yli 200 kilometrin tuntinopeudella Pietarin ja Buslovskajan (Vainikkala) välillä.

Yhteensä nopean junayhteyden rakentamiseen Pietariin käytettiin pelkästään 2007-2010 Suomen puolella reilusti yli 250 miljoonaa euroa."

Nopean junayhteyden alkuperäinen hankerahoitus vuosiksi 2017-2010 oli Lahti-Luumäki välille 185 miljoonaa euroa ja Luumäki-Vainikkala välille 20 miljoonaa euroa. Lisäksi Lahti-Vainikkala välin hankkeelle saatiin TEN-verkkojen monivuotista MAP 2007-2013 tukea 23,2 miljoonaa euroa. Lisäksi hankerahoitusta nostettiin miljoonilla kesken rakennushankkeen.  Yhteensä nopean junayhteyden rakentamiseen Pietariin käytettiin pelkästään 2007-2010 Suomen puolella reilusti yli 250 miljoonaa euroa. Näissä luvuissa ei ole mukana vielä Venäjän puolen vastaavia ratainvestointeja eikä ranskalaiselta Alstom-yhtiöltä tilattuja 120 miljoonan eurojen Allegro-junia.

Verrattaessa itäistä rantarataa ja itärataa olisi syytä ottaa huomioon Pietarin nopeaan ratayhteyteen jo käytetty raha. Itäiseen rantarataan investointi ei lisäisi yhteyksiä Pietariin eikä toisi taloudellista lisäarvoa Suomelle tai Pietarin talousalueelle. Itärata sen sijaan hyödyttäisi molempia.

Pekka Korpivaara
kaupunginvaltuutettu (kok)
Kouvola

Cursorin toimitusjohtajan kirjoitus KS 18.5.2019

Kuvakaappaus keskustelusta Kymen Sanomissa 

Pekka Korpivaaran vastine KS 22.5.2019




lauantai 13. huhtikuuta 2019

Kari Soininen: "Äänestän Pekkaa, äänestä sinäkin!"

Sisätautien erikoislääkäri Kari Soininen:

”Olen tuntenut Pekan jo kauan. Pekka on ahkera ja tehokas toimija.
Pekka perehtyy asioihin ja etsii taustatietoja ennen päätöksen tekoa.
Hän on perillä myös sosiaali- ja terveysasioista.


Kaakkois-Suomi tarvitsee Pekkaa eduskunnassa!”

Sisätautien erikoislaakäri Kari Soininen: "Äänestän Pekkaa, äänestä sinäkin!"

perjantai 12. huhtikuuta 2019

Nuoret, ryhmät koulutuksessa ja yksinäisyys

KoSa 12.4.2019 Nuoret kaipaavat ryhmään kuulumista

Ihminen on laumaeläin

Ihminen on lajityypillisesti laumaeläin. Silti nykyisissä koulutusratkaisuissa menemme yhä enemmän yksilöllisiin ratkaisuihin ja urapolkuihin. Pitäisikö yhteisöllisyys ja ryhmät nostaa taas arvoonsa?

Lukio on ollut luokaton jo kauan.  Kurssien muotoon rakennettu lukio ei samalla lailla luo luokkahenkeä ja synnytä yhteisöllisyyttä kuin ennen. Oppilaat eivät tunne samalla lailla toisiaan kuin kiinteissä luokissa.
Nuoret kaipaavat ryhmään kuulumista

Samaa luokattomuutta ja yksilöllisiä urapolkuja ajetaan myös ammattikoulutukseen. Yksilölliset ja joustavat opintopolut sopivat osalle opiskelijoista. Suurimmalle osalle tuttu ja turvallinen ryhmä ja sen tuoma sosiaalinen tuki tuo parhaan oppimistuloksen ja läpipääsyn ammattikoulutuksesta. Tutussa ryhmässä opitaan ja kehitytään parhaiten myös sosiaalisissa taidoissa.

Tiimityötaitoja tarvitaan

Nykypäivän työelämä vaatii entistä enemmän kykyä ja taitoa toimia tehokkaasti yhteistoiminnallisuutta vaativissa ryhmätilanteissa. Insinööritöissäkin Thomas Edisonien aika on ohi. Tulokset syntyvät tiimeissä, jotka toimivat laajoissa yhteistyöverkostoissa.

Yksinäisyys tuo myös fyysisiä vaivoja

Yksinäisyys on monien ongelmien taustalla. Sitä ei helposti tunnisteta, koska hoidetaan vain yksinäisyyden aiheuttamaa oiretta. Kukin asiantuntija katsoo oiretta omasta näkökulmastaan. Kokonaiskuvaa ei nähdä ja siksi juurisyyhyn eli yksinäisyyteen ei osata tarttua. Toisaalta ei ole moniakaan tahoja, jotka hoitaisivat yksinäisyyden ongelmaa.


Yksinäisyys on rankka sairaus. Objektiivisissa mittauksissa yksinäisyyden on todettu tuovan fyysisiä sairauksia. Nuorilla on perustarve kuulua ryhmään ja rakentaa sitä kautta minuuttaan. Tämä perustarve tulee ottaa huomioon myös poliittisessa päätöksenteossa. 

Kouvolan Sanomat Lukijalta pe 12.4.2019