lauantai 12. toukokuuta 2018

Kansanedustaja Markku Pakkanen on väärässä


Kansanedustaja Markku Pakkanen (kesk.) sanoo, että Kouvola-Porvoo-oikorata on tärkeä ennen kaikkea Savon ja Pohjois-Karjalan asukkaille. Oikorata on tärkeä nimenomaan Kouvolan elinvoimalle.
Pakkanen on väärässä myös siinä, että Maakuntahallituksen lausunto olisi kilpailuttanut oikorataa ja rantarataa. Rantarataahan ei edes mainittu lausunnossa. Kyse oli siitä, että Kymenlaakson liitto olisi puoltanut hanketta ja pitänyt sitä tarpeellisena ja hyödyllisenä.

Napakat KS 12.5.2018

Kaisa Spiesin (vihr.) näkemys on täysin oikea siinä, että Etelä-Kymenlaaksossa oikoradan pelätään uhkaavan rantarataa. Siksi esitys torpattiin. Tässä nähdään, miten vahvasti Kotkan seudulla puolustetaan ja jopa estetään hankkeita, jotka edistäisivät Kouvolan kehitystä.
Sinänsä oikorata (Itärata) pitäisi olla perustellusti etusijalla kaupunkien yhdenvertaisuutta ajatellen. Tieyhteys Helsingistä Kotkaan on huomattavasti parempi kuin Helsingistä Kouvolaan. Koskenkylään asti tieväylät ovat yhteiset, mutta Koskenkylästä alkaen Kotkaan on moottoritie.
Oikoradan etusijan perusteena ovat myös sen hyötyvaikutukset, jotka ovat maakunnallisesti ja koko Suomeakin ajatellen huomattavasti rantarataa suuremmat. Koko kansaa edustavana kansanedustaja Pakkasen pitäisi puoltaa oikoradan edistämistä ennen rantarataa.
Pakkanen on myös siinä väärässä, että maakunnan tehtävä ei ole kilpailuttaa eri reittejä. Maakunnan tehtävä on kehittää tasapuolisesti maakuntaa, ei vain vetää kaikkia asioita Kotkan seudun hyväksi kuten nykyisin tapahtuu. Kouvolan maakunnallinen edunvalvonta on ollut ja näyttää vieläkin olevan heikkoa Keskustan toimesta.
Napat KS 15.5.2918
Pakkanen syyttää lehdessä minua, että en näe Manskia pidemmälle. Valitettavasti kansanedustaja Pakkanen ei näe edes Manskille asti. Toivottavasti äänestäjät muistavat tämän seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Pekka Korpivaara (kok.)
Maakuntahallituksen jäsen
Kouvola

Pakkanen on aina äänestänyt ja puoltanut Kotkaa. Markku Pakkanen on varsinainen "Kotkan Bobrikov"





keskiviikko 9. toukokuuta 2018

Parempia päätöksiä korotetuilla palkkioilla?


Kymenlaakson maakuntahallituksessa äänestettiin maanantaina 7.5 lausunnosta, jonka maakunta antaa uudesta Itäradasta. Äänestyksessä kouvolalainen kaupunginvaltuutettu Maija Lehtomäki (kesk.) äänesti hanketta vastaan. Hanke on Kouvolalle elintärkeä.
Hankkeen takana ovat laajalla rintamalla Itä-Suomen maakuntaliitot, kaupungit, yrittäjäjärjestöt sekä kauppakamarit Kouvolan ja Porvoon kanssa.  Hankkeen hyöty ja vaikutus kohdistuvat Suomessa Helsingin ulkopuolella noin miljoonaan ihmiseen.

Itärata lyhentäisi matka-ajan Kouvolasta Helsinkiin 38 minuuttiin, mikä olisi huomattava vetovoimatekijä Kouvolalle. Lisäksi Itärata toisi elinvoimaa noin miljoonalle Helsingin ulkopuoliselle asukkaalle.


Juha Huhtala (vihr.) perusteli valtuuston palkkiokorotuksia: "Jos 80.000 eurolla saadaan tehostettua edunvalvontaa, se kannattaa.". Erja Vanhala (vihr.) perusteli asiaa: "Jotta vastuunkantoa tekisivät ihmiset, joilla on riittävä asiantuntijuus, halu ja kyky selvittää asioita sekä ennen kaikkea mahdollisuus antaa omaa aikaansa näiden yhteisten asioiden hoitoon, on huomioitava palkkioiden riittävyys.

Näyttää, että Kouvolan edunvalvontaan palkkiokorotukset eivät ole tuoneet parannusta.

Pekka Korpivaara
Kaupunginvaltuutettu (kok), Kouvola

Pekka Korpivaara Kouvolan Sanomissa 9.5.2018 ihmetteölee Maija Lehtomäen äänestyskäyttäytymistä.


maanantai 7. toukokuuta 2018

Valtuutettu Maija Lehtomäki (kesk) petti Kouvolan Itärata äänestyksessä.

Kouvolalainen valtuutettu Maija Lehtomäki (kesk) vastusti Kouvolan ajamaa ja kaupunginjohtajan allekirjoittamaa vetoomusta Itäradasta, joka lyhentäisi matka-aikaa Itä-Suomesta ja Kouvolasta pääkaupunkiseudulle. Maija Lehtomäki äänesti muista Kouvolan valtuutetuista poikkeavasti Itärataa vastaan. 

Aivan käsittämätöntä, että kouvolalainen valtuutettu torpaa Kouvolan kaupunkia hyödyttävää hanketta! 






Alla päätösehdotus, jonka jätin Kymenlaakson Maakuntaliiton kokouksessa ja jota kannatti Marjatta Nykänen (kok). Äänestys hävittiin 8-5.

MUUTOSEHDOTUS MAAKUNTAHALLITUKSEN PÄÄTÖSKOHTAAN 56§  ITÄRATASELVITYKSET ITÄRATASELVITYKSET


Kymenlaakson Liitto puoltaa Itä-Suomen maakuntaliittojen ja Kouvolan kaupungin allekirjoittaman kirjelmää ja näkee hankkeen tarpeellisena hyödyllisenä. Hankkeen hyöty ja vaikutus kohdistuvat Suomessa Helsingin ulkopuolella noin miljoonaan ihmiseen.




Nopea oikorata itään lentokenttä-Porvoo-Kouvola -kautta palvelee Helsingin ja Pietarin 2,5 h junaa sekä Savon ja Karjalan radan kaupunkeja. Helsinki-Lahti-Kouvola on kaksi kertaa vilkkaammin liikennöity yhteys kuin Helsinki-Turku.

Savon ja Karjalan radan käyttö ja kannattavuus parantuisi merkittävästi nopeammasta raideyhteydestä. Nyt Itä-Suomen kilpailuetu raidekuljetuksissa on heikompi kuin Länsi-Suomen junaliikenteen hitauden johdosta (Kuopio-Helsinki 4 h, Seinäjoki-Helsinki 2,5 h).

Helsinki-Pietari 2 h 30 min, lentoasemalta 2 h 15 min
•Helsinki-Kuopio n. 3 h ja Helsinki-Joensuu n. 3 h
•Vaihtoehdot maksavat 1,5 -2 mrd (Lento-ja itärata yhdessä)
•Pääradan kapasiteetti Keravalta etelään kasvaa ja mahdollistaa maankäytön tiivistämisen
•Helsingin metropolialue ja työssäkäyntialue kasvaa kansainvälisessä vertailussa
•2012 Liikennevirasto, Nopea raideyhteys itään selvityksestä

Raideyhteys myös tukee Kuopion, Kouvolan, Lahden ja Joensuun ratapihojen parantamishankkeiden toteuttaminen edistää kaupunkikeskustojen kehittämistä sekä Kouvolan ja Lahden tavaralogistiikkakokonaisuuksien toteuttamista. Itärata ratayhteys myös tukee investointeja, joita useat kaupungit ovat tehneet.

Itärata tukee ja mahdollistaa investointeja useille asemanseuduille sekä tuo uutta elinvoimaa, työtä ja yhteyksiä, jotka kaikki lisäävät Itäradan investoinnin kannattavuutta.

Kuopion Portti 2018 - 2022
> 400-500 työpaikkaa
> 150 asuntoa
> 500 asukasta

Lahden Matkakeskus – Radanvarsi 2015 - 2025
> 4 000-5 000 työpaikkaa
> 2 400 -2 700 asuntoa
> 5 000 asukasta

Kouvolan Matka- ja Tapahtumakeskus 2019
> Monitoimi- ja tapahtuma-areenan kapasiteetti noin 3 500 henkilöä
> 400-500 työpaikkaa
> 160 hotellihuonetta ja useita uusia liiketiloja

Joensuun asemanseutu ja ratapiha 2018 - 2027
> 300-400 työpaikkaa
> 2 400 -2 700 asuntoa
> kaupunkikylpylä ja noin 200 hotellivuodepaikkaa

Kymenlaakson Liitto yhtyy Itä-Suomen kaupunkien ja maakuntien vetoomuksen ja päättää ottaa maakuntakaavaprosessissa huomioitavaksi kirjelmässä mainitun Koskenkylä- Kouvola rataosuuden yhteystarpeena.


Pekka Korpivaara 
Maakuntahallituksen jäsen (kok)
Kouvola

Alla Kouvolan allekirjoittama vetoomus, jota Maija Lehtomäki vastustaa!




Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikan allekirjoittamaa vetoomusta vastusti Kouvolasta Maija Lehtomäki. Miksi?


Kuvassa Itärataa puoltavat ja  vastustaneet maakuntahallituksen jäsenet. Maija Lehtomäki ainoana äänesti Etelä-Kymenlaakson puolella ja vastusti Itärata hanketta.

Linkki: Karjalainen, Kymenlaakso: Itäradasta saatava lisäselvityksiä - Maakuntahallitus haluaa suojella Haminan ja Kotkan raskasta liikennettä

Janne Rönköltä hyvä ja asiallinen kirjoitus KS 10.5.2018 :


Pääkirjoitus: Maakuntasovun sietämätön vaikeus


Kouvola ja Kotka on ainutlaatuinen kaupunkipari Suomessa. Lähteestä riippuen Kymenlaakson maakuntakeskus on Kouvola, Kotka tai molemmat yhdessä.
Missään muualla tällaista hippaleikkiä ei ole. Myös Vaasa ja Seinäjoki ovat jatkuvasti tukkanuottasilla, mutta molemmilla on maakuntakeskuksen asema: Vaasalla Pohjanmaalla ja Seinäjoella Etelä-Pohjanmaalla.
Kymenlaaksossa kaupunkien välinen hegemoniataistelu heijastuu lähes kaikille elämänaloille. Kaupunkien otellessa jalo ajatus maakunnan yhteisestä hyvästä jää usein puheiden tasolle.
Paljon on toki saatu aikaan myös yhdessä. Lisäksi muutoksen merkkejä on ilmassa. Yhtenä esimerkkinä on sovun löytyminen sote-kuntayhtymän perussopimuksesta.
Sovun löytyminen mahdollistui, kun Etelä-Kymenlaakson Miehikkälä ilmoitti olevansa mukana uudessa kuntayhtymässä vain siinä tapauksessa, jos kaikki muutkin Kymenlaakson kunnat tekevät saman päätöksen.
Kun tiukka ehto tuli, Kotka palasi neuvottelupöytään. Tämän jälkeen sovinto sopimuksen ehdoista nuijittiin pöytään muutamassa päivässä.
Viimeisin yhteenotto syntyi maakuntahallituksessa, kun käsittelyssä oli Kouvola—Porvoo-oikorata. Maija Lehtomäen (kesk.) muista kouvolalaisjäsenistä poikennut äänestyspäätös versoi puheita petoksesta. Lehtomäki perusteli kantaansa muun muassa sillä, että oikorata ei ole pohjoinen—etelä-asetelma.
Oikoradan rakentaminen olisi Savon ja Pohjois-Karjalan etu, mutta radasta olisi erittäin paljon hyötyä myös Kouvolalle ja kouvolalaisille.
Asiat monimutkaistuvat pohdittaessa sitä, onko oikorata hyödyksi vai haitaksi eteläiselle Kymenlaaksolle. Kun näkemykset ovat kovin erilaiset, yhteenottoja on odotettavissa jatkossakin.

torstai 3. toukokuuta 2018

Kärkihankkeeksi Kouvola-Porvoo-Vantaa oikorata


Moni kouvolalainen ihmettelee, mihin tarvitsemme Kouvola-Porvoo-Helsinki välille uutta ratalinjausta?  Kouvola sitä ei välttämättä tarvitse, mutta koko Suomen kannalta se olisi järkevä ja taloudellisesti kannattava hanke.



Pekka Korpivaaran lukijakirjoitus KS 26.4.2018


Nopeammasta radasta hyötyisivät niin Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Kainuun, Etelä-Karjalan kuin Pohjois-Karjalan maakunnat ja kaupungit eli lähes puoli Suomea ja lisäksi Porvoon ja muut Itä-Uudenmaan kunnat. Raideyhteyden Kouvola-Porvoo on järkevintä rakentaa ennen Kotkan rantarataa, koska selvitysten perusteella radan kannattavuus on parempi, reitti palvelee suurempaa asukasmäärää, junien vaihtotyö onnistuu käytännössä vain Kouvolassa ja alueemme kautta kulkee pääosa Suomen tavaraliikenteestä. 

Tavaraliikenne radoilla on kannattavaa toimintaa ja luo työpaikkoja toisin kuin yleensä matkustajaliikenne, jota Kotkan rantarata pääsääntöisesti palvelisi.

Kouvolan tulisi tehdä maakuntaliittojen ja alueiden kaupunkien kanssa esitys ministeriöön hankeselvityksen aloittamisesta Kouvola-Porvoo-Helsinki-Vantaan lentokentän välisen ratayhteyden rakentamiseksi. Helsingin keskustasta Pasilan kautta kulkevaa kaukoliikenteen raideyhteyden (lentorata) suunnitelmia päivitetään jo täyttä häkää Liikennevirastossa. Nyt on aika nostaa tämä ratahanke Kouvolan edunvalvonnan kärkeen.


Uudelle ratayhteydelle olisi mahdollista hakea merkittävää EU-rahoitusta.

EU on nostanut raideyhteyksien kehittämisen Euroopan liikennehankkeiden ykkösluokkaan. EU:lla on varattu rahoitusta liikenneyhteyksien kärkihankkeisiin vuosina 2014-2020 koko Euroopassa yhteensä 26 miljardia euroa. Ratahankkeen suunnitteluun voi saada EU:lta jopa puolet rahoitusta, itse hankkeeseen 10 – 40 prosenttia. 

Tämän ratayhteyden suunnittelu on mahdollista saada jopa EU:n TEN-T-rahoituksen piiriin, sillä EU tavoittelee nykyistä sujuvampia yhteyksiä Venäjän ja Euroopan välille. Rata palvelisi kuitenkin myös paikallisesti useiden kuntien ja kaupunkien alueella ja lyhentäisi junamatkan noin puoleen tuntiin Kouvolasta pääkaupunkiseudulle.

Valtion hankkeena Kouvolalle ei tulisi kuluja, vaan pelkästään hyötyä. Ratayhteys liittäisi Kouvolan osaksi pääkaupungin työssäkäyntialuetta. Radalla olisi myönteisiä vaikutuksia alueemme työllisyyteen ja elinvoimaan.

Pekka KorpivaaraKaupunginvaltuutettu (kok), Kouvola





Kouvolan Sanomat uutisoi asiasta 3.5.2018




tiistai 1. toukokuuta 2018

Terveyskeskusmaksut on syytä poistaa


Helsinkiläisille terveyskeskuslääkärin vastaanotto on ollut ilmaista jo vuodesta 2013 lähtien. 
Maksuttomuuden uskottiin ruuhkauttavan terveyskeskukset ja aiheuttavan valtavia ruuhkia vastaanottoaikoihin. Uhkakuvat eivät toteutuneet. Terveysasemille ei syntynyt ruuhkia, maksuttomuus ei lisännyt lääkärikäyntejä.


Kouvolan Marjoniemen terveysasema

Maksujen poisto vähensi byrokratiaa niin terveyskeskuksissa kuin sosiaalivirastossa. Terveyskeskusmaksuista ei enää tarvinnut tehdä sosiaalitukipäätöksiä.
Maksuvaikeuksissa olevien potilaiden hoitoon pääsy parani. Enää heidän ei tarvinnut miettiä rahaa, vaan lääkäriajan voi tilata huomioiden terveydelliset tarpeet. Todennäköisesti näiden henkilöiden hoitotasopaino on parempi kuin terveyskeskusmaksujen aikana.

Kouvolan tulisi poistaa terveyskeskusmaksut. 


Maksujen poistaminen helpottaisi vähävaraisten asemaa varsinkin, kun valtio jatkuvasti korottaa lääkkeiden omavastuita ja muita sairauden hoitoon kohdistuvia maksuja. Asiakasmaksut rasittavat eniten pienituloisia ja sairaita. Tutkimusten mukaan kahteen alimpaan tuloviidennekseen kuuluvista useampi kuin joka kymmenes ei ollut viimeiseen vuoteen käynyt lääkärissä taloudellisten ongelmien vuoksi.  Kuitenkin ajoissa hoidettu sairaus tai vaiva on aina halvempi hoitaa kuin pitkälle edennyt. Jos ihminen ei ajoissa hakeudu hoitoon, aiheutuu siitä paljon suuremmat kustannukset kaupungille kuin terveyskeskusmaksun tuotosta.

Terveyskeskusmaksujen poisto tukisi Kouvolan vetovoimaa ja uutta kaupunkistrategiaamme. Siinä painotamme hyvinvoinnin kasvua sekä rohkeutta uudistaa palveluja asiakaspalautteita ja kehitysideoita hyödyntäen. 

Loppuvuodesta Kouvolan terveysasemien vastaanottotoiminta siirtyy Carean tuotantovastuulle, jolloin kokeilusta saadut hyödyt olisivat myös Carean käytettävissä.

Pekka Korpivaara
Kaupunginvaltuutettu (kok),

Kouvolan Sanomissa 1.5.2018 Pekka Korpivaara ehdottaa terveyskeskusmaksuista luopumista






torstai 26. huhtikuuta 2018

Kouvola ei ota tosissaan kemikaalionnettomuuksien mahdollisuutta


Kouvolan lähistöllä on sattunut rautateillä kaksi vakavaa kemikaalionnettomuutta reilun puolen vuoden  aikana. Toisessa onnettomuudessa syyskuussa 2017 Kouvolan ratapihalla junan säiliökontista vuoti runsaat 10 tonnia vetyperoksidia kahden junanvaunun törmättyä ja toisessa junaonnettomuudessa 21. maaliskuuta 2018 valui 40 tonnia MTBE:tä Mäntyharjulla luontoon. Ainetta, jota käytetään bensiinin lisäaineena ja joka on kokonaan kielletty Kaliforniassa.



"Kemikaalionnettomuuksien mahdollisuutta eivät päättäjät ota Kouvolassa tosissaan."

Tämä on tullut monta kertaa esille puheissa ja halussa kaavoittaa radan varret täyteen kerrostaloja.
Mikäli Tornionmäen alueella sattunut kemikaalihaaveri olisi tapahtunut tulevaisuudessa täyteen rakennetulla Halkotorinkadun alueella, olisi todennäköisesti radanvarren kerrostaloista kerätty ruumiita.

Päätöksiä rakentaa radanvarteen asuntoja perustellaan sillä, että radan varteen rakennettavat kerrostalot muodostavat ”sisääntuloportin” junalla Kouvolaan saavuttaessa sekä ”rakentaminen mahdollistaa positiivisen ja turvallisen ympäristön synnyn.”

Asuinrakennuksien kaavoittaminen radan välittömään läheisyyteen on perusteltu myös sillä, että vaarallisen kemikaalionnettomuuden todennäköisyys Kouvolassa on pienempi kuin kerran tuhannessa vuodessa. Tämän takia kerrostalojen rakentamista radanvarteen pidetään jopa turvallisuutta lisäävänä tekijänä. 

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 457§ määrää suojaetäisyyksistä seuraavasti: ”Harkittaessa rakennushankkeen sijoittamista ja rakennuspaikan soveltuvuutta on huolehdittava vaarallisista aineista aiheutuvan suuronnettomuusvaaran torjumiseksi riittävistä suojaetäisyyksistä”.  Tuolle määräykselle Kouvolan päättäjät ja viranhaltijat lähinnä nauravat.

Pekka Korpivaara

Vanhusten kotihoito kuntoon tiimimallilla

Kouvolan vanhusten kotihoitoa vaivaa kiristynyt työtahti, kiire ja työntekijöiden jaksaminen. Nyt pitäisi katse suunnata työn organisointiin ja tuoda uudet toimintamallit työhön.

Mallia voi ottaa hollantilaisen kotihoivayritys Buurtzorgin toiminnasta. Yrityksen 9000 hoitajaa toimivat noin 12 hengen itsenäisinä tiimeinä, eikä keskijohtoa ole ollenkaan. Asiakasta hoidetaan kokonaisvaltaisesti ja hänen kykyä selvitä itsenäisesti arjesta tuetaan. Yrityksen asiakastyytyväisyys on huippuluokkaa ja hinta 20 prosenttia kilpailijayrityksiä halvempi. Lisäksi yritys on valittu Hollannin parhaaksi työpaikaksi. Buurtzorgin mallissa keventynyt hallinto mahdollistaa suuremman resurssin kotihoitajille.

Suomessa mallia on sovellettu vuodesta 2015 Debora-hoivayrityksessä, jonka henkilöstö on kymmenkertaistunut muutamassa vuodessa. Hoitajia on 700. Hallinnossa on vain kuusi henkilöä, kaikki muut tekevät asiakastyötä. Deboran kodinhoitajien asiakastyöhön käyttämän työajan osuus on korkea eli toiminta on tehokasta. Opintomatka Lahteen ja Hollantiin olisi paikallaan.

Mallia pitäisi alkaa pilotoida jollakin kotihoitoalueella. Tältä osin kannattaa selvittää Sitran rahoitus esimerkiksi Uudistumiskyky-teemasta.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Kouvolan kaupunki selvittää toimintamallia ja pilotointiin saatavaa rahoitusta tavoitteena toimintamallin kokeilu jollakin Kouvolan kotihoidon alueella.

Pekka Korpivaara
Lisää asiasta:

https://muistiasiantuntijatblogi.wordpress.com/2017/08/29/hollantilainen-kotihoidon-malli-buurtzorg-vahentaa-byrokratiaa-ja-korostaa-asiakaslahtoisyytta/



” Kaikki hierarkia piti saada pois.
 Pohjimmiltaan sairaanhoitaja Jos de Blokin viesti on yksinkertainen. Hän vain toivoo, että hoitotyöntekijät saisivat toimia häiriöittä, ilman että byrokraatit kiusaavat ja kovapalkkaiset johtajat hankaloittavat hommia. Hän haluaa antaa kaiken vallan kenttäväelle: sairaanhoitajille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille.

 Pomoistaan vapautettuina nämä pääsevät keskittymään asiakkaisiinsa. Sen sijaan, että he laatisivat loputtomia raporttejaan, sairaanhoitajat päättävät itse, millainen hoitoapparaatti hoidettavan ympärille rakentuu ja miten se toimii. Tavoite on tyydyttää asiakkaan tarpeet, ei johtajiston.

 Kotisairaanhoitajat tuntevat asiakkaiden viralliset ja epäviralliset verkostot. He tietävät, kuka on omalääkäri, löytyykö fysioterapeuttia, onko naapureita, jotka voivat auttaa. Jos de Blok toivoo, että kotisairaanhoitaja aktivoi ja koordinoi asiakkaan verkoston voimavarat, mutta ilman muodollisuuksia.

 ” Käytännössä Buurtzorgin kotihoidon yksiköt muodostuvat maksimissaan 12 hoitajan tiimeistä. Heillä on kullakin oma alueensa, jossa on 40–60 asiakasta. Tällä hetkellä Hollannissa toimii arviolta 900 tiimiä. Tiimeissä ei ole erikseen esimiestä, vaan esimerkiksi budjetin laatimisesta päätetään yhdessä. Säätiön puolesta palkanmaksusta ja taloushallinnosta vastaa yksi noin 50 hengen hallintotiimi kaikkia tiimejä varten. 

Toiminta perustuu ajatukseen, että kaikki osallistuvat työn suunnitteluun ja koordinointiin: kaikille on sovittu jokin tietty vastuualue. Yksiköt voivat toimia keskenään hyvinkin eri tavalla, tärkeintä on löytää jokaiselle tiimille omat, sopivat toimintatavat. Haasteisiinsa Buurtzorg -tiimit saavat mentorointitukea noin 20 hengen mentoritiimiltä.

Esimerkiksi rekrytointeihin, vastuunjakoon ja kontaktien luomiseen tarjotaan siis työnohjausta, mutta päätökset tehdään oman yksikön kesken. Hallintorakennetta ja esimerkiksi laskutusta yksinkertaistaa myös se, että kaikki hoitajat pyrkivät mahdollisuuksiensa mukaan osallistumaan kaikkiin hoitotehtäviin perushoidosta ja ulkoilutuksesta lääkkeenjakoon. Tämän mahdollistaa hoitajien korkea koulutustaso, sillä suurin osa hoitajista on koulutukseltaan sairaanhoitajia.”

Hollannissa työntekijät ovat pääasiassa sairaanhoitajia. Sillä ei ole mielestäni mitään merkitystä. Ulkomailla pitää olla enemmän koulutettu, että pääsee lähellekään suomalaista itseohjautuvuutta, omatoimisuutta ja kykyä ajatella itsenäisesti. Olen opettanut kv-puolella vuodesta 1997 ja tiedän suomalaisten ja ulkomaalaisten eron. Jos on jotain, mitä voi tehdä vain sairaanhoitaja, niin silloin tiimissä olisi tarvittava määrä sairaanhoitajia. Ulkomailla jos on lähihoitajatasoisella koulutuksella, niin he odottavat selvän työnkuvan ja käskytyksen, omatoimisuus puuttuu. Suomalaiset lähihoitajat eivät samaa tarvitse. Ulkomaalaisten sairaanhoitajien koulutus ei myöskään välttämättä vastaa suomalaista koulutusta. Ovat usein lähempänä meikäläisiä lähihoitajia kuin sairaanhoitajia.

Ei tuon asian juju sitä paitsi ole noissa sairaanhoitajissa. Se on siinä vapaudessa, mikä työntekijöille annetaan. Lisäksi siinä, että resurssia on enemmän kuin nykyisellään. Myös byrokratiaa on vähemmän ja silti asiat hoituvat. Suomalaiset kotihoitajat pystyvät tuohon oikein hyvin. Ongelma on se, että mitäs niillä kalliilla johtajilla ja hallinnolla sitten tehdään? Hehän laittavat jalat tenossa vastaan, ettei mene oma työpaikka. Mikä tietty on ymmärrettävää.

Asiaa kannattaisi kaupungin edistää pilotoimalla sitä yhdellä alueella. Koska malli on niin ”outo”, esitin kuntalaisaloitteessani opintomatkaa ainakin Lahteen, jopa Hollantiin uskon vahvistamiseksi.

RAHOITUSTA SITRASTA
Olen satavarma, että tuohon hankkeeseen saisi rahoitusta Sitrasta:
https://www.sitra.fi/aiheet/rahoitus-hankkeisiin/
” Rahoitus hankkeisiin
Sitra uudistaa erilaisilla hankkeilla ajattelua hyvästä elämästä. Etsimme ihmislähtöisiä toimintamalleja ja vauhditamme kestävää liiketoimintaa.”
Sitran sivuillakin on jo juttu Buurtzorgin mallista.
Keskisuomalainenkin voisi soittaa ao. henkilölle ja kysyä asiasta samaan juttuun: