tiistai 22. lokakuuta 2019

Saatanan tunarit

Kouvolan nykyistä heikkoa taloustilannetta perustellaan usein edellisten kaupunginhallitusten aiheuttamiksi. Varsinkin uusien valtuutettujen ja kaupunginhallituksen jäsenten taholta on annettu ymmärtää, että Kouvolan taloutta on aina paikattu vain omaisuutta myymällä.

Edellisen kaupunginhallituksen aikana Kouvolan taloutta ei yritetty parantaa osakkeita tai omaisuutta myymällä kertaakaan. Kouvolan edellinen kaupunginhallitus paransi jo ensimmäisenä vuotenaan tilikauden tulosta edelliseen verrattuna yli 19 milj. eurolla. Kouvolan ylijäämä 2013 oli 3,6 milj. ja 2016 se oli 5,8 milj. euroa. Henkilöstömenoissa päästiin jo 2015 yli 13 milj. vuositason pysyviin säästöihin.

"Tämä sote-menojen kasvu on kaupunginhallituksen päätösten seurausta."

Nykyiset talousvaikeudet johtuvat Kouvolan kaupunginhallituksen linjauksista ja päätöksistä siirtää urakalla sote-toimintoja ensin Carealle, sitten Kymsotelle. Näitä virheitä ja hölmöyksiä maksatetaan nyt kuntalaisilla. Kouvola on aina ennen hoitanut tehokkaasti terveydenhoidon verrattuna Etelä-Kymenlaakson kuntiin. Vuonna 2017 Kouvolan tarvehankintaiset sote-palvelut tuotettiin 249 euroa halvemmalla henkeä kohti kuin Kotkassa. Rahassa tämä tarkoitti suhteellisesti 21,2 miljoonaa pienempiä menoja. Silti kaupunginhallitus halusi siirtää perusterveydenhoidon Kymsotelle.

Vuosina 2014-15 Kouvolan terveydenhoidon nettotoimintamenot nousivat vielä 2,5%  mutta vuosina 2016-2017 laskivat jo 1,5%. Nykyisen kaupunginhallituksen aikana kustannuskehitys on ollut lähes katastrofaalinen. Vuonna 2018 sote-menot kasvoivat 7,4%.  Rahassa tämä tarkoitti 21,9 miljoonan lisäystä menoihin vuodessa. Tämä sote-menojen kasvu on kaupunginhallituksen päätösten seurausta.

"Nykyisen kaupunginhallituksen toimintaa voi siis luonnehtia Kekkosen sanoin ”saatanan tunarit”.

Koko sote-sektorin siirto vuoden 2019 alusta Kymsotelle tarkoittaa, että tulevaisuudessa meidän on saatava heikkenevien palvelujen päälle 34 milj. pysyvät säästöt uimahalleja, kouluja ja muita palveluita lopettamalla. Kymsoten ennakoitu kustannuskasvu on +1,5% vuosittain, joka tarkoittaa uusia 4,7 milj. lisäsäästöjä joka vuodelle, vaikka väkilukumme vähenee reilulla tuhannella vuosittain.  

Kouvolan tulisikin selvittää pikaisesti, miten ja missä sote-palvelut olisi tulevaisuudessa järkevintä järjestää. Sitä ennen on taloutta korjattava lopettamalla ensin nykyisen kaupunginhallituksen rakentamat turhat alueparlamentit, investoinnit ja luottamusvirat sekä osa ei-lakisääteisistä palveluista. Nykyisen kaupunginhallituksen toimintaa voi siis luonnehtia Kekkosen sanoin ”saatanan tunarit”.

Pekka Korpivaara


perjantai 18. lokakuuta 2019

VALTUUSTOALOITE SOTE-SELVITYKSESTÄ

Kouvolan tulisi käynnistää pikaisesti selvitys, miten perus- ja erikoissairaanhoito on kokonaistaloudellisinta järjestää Kouvolassa. Samalla pitäisi selvittää, miten sosiaali- ja terveydenhoito saataisiin edes entiselle tasolle.

Laskelmissa tulisi selvittää myös, onko Kouvolalle taloudellisempaa tuottaa sote-palvelut itsenäisesti ja kannattaako Kouvolan kuulua Kymsoteen vai hakeutua johonkin muuhun hyvinvointiyhtymään?

Kouvolassa 14.10.2019

(jätetty kaupungivaltuuston kokouksessa 14.10.2019)



 Yllä vuoden 2017 vakioidut Sotemenot Kotka ja Kouvola






Kouvola hoiti terveydenhoitonsa hyvin ja tehokkaasti ennen Kymsotea.


Linkki: Ambulanssin kustannuksista

Linkki: KS 21.10.2019 Ambulanssikuljetukset Kouvolasta Kotkaan ovat lisääntyneet runsaasti sen jälkeen, kun erikoissairaanhoito keskitettiin keskussairaalaan — Ennusteen mukaan ajoja kertyy tänä vuonna yli 3 000: Joskus sama ambulanssi kuljettaa useamman potilaan kerralla

Linkki: KS 28.6.2018 Kouvolalla oli viime vuonna Kymenlaakson kaupungeista pienimmät sote-menot — Kotkalla suurimmat

Linkki: KS 16.10.2019 Kymsotelle halvempi vaihtoehto











lauantai 5. lokakuuta 2019

Nuorilla valtuutetuilla väärä suunta

KUva kertoo paljon, minkä maakuntien alueelle meillä on luonteiset yhteydet sekä yhteydet



Nuoret edustajamme ovat lähteneet (KS 19.9) entisen Etelä-Savon maakuntajohtajan Matti Viialaisen ehdotuksen takuumiehiksi ajamaan Kymenlaaksoa Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan kanssa yhteen! Suunta, jota edustajamme ehdottavat on huonoin mahdollinen ja olisi katastrofi Kouvolan kannalta.

"Kouvolalla ei ole kovin paljon saatavaa Etelä-Karjalan, eikä varsinkaan Etelä-Savon suunnalta, jonka väestökato oli suurempaa kuin missään muussa Suomen maakunnassa."

Kymenlaaksossa liitto on viime vuosina vaihtanut politiikkansa suunnan pois nimenomaan Etelä-Savosta ja Etelä -Karjalasta ja asettanut Kymenlaakson uudeksi yhteistyösuunnaksi Etelä-Suomen ja Päijät-Hämeen. Tästä on kaikilla maakuntaliiton hallituksen jäsenillä yhteinen näkemys. Edustamme siis uuta suuntausta, emme kirjoituksessa ehdotettua vanhaa suuntausta. Kouvolalla ei ole kovin paljon saatavaa Etelä-Karjalan, eikä varsinkaan Etelä-Savon suunnalta, jonka väestökato oli suurempaa kuin missään muussa Suomen maakunnassa.

Kouvolasta työmatkaliikenne ja liiketoiminta suuntautuu Lahteen ja Uudenmaan suuntaan.  Kymenlaaksosta ei käydä töissä Etelä-Savossa eikä Etelä-Karjalassa. Kouvola on historiallisesti Itä-Hämettä ja matkaa Kouvolan keskustasta Uudellemaalle on alle 30 kilometriä.

Toivottavasti tämä nuorten avaus ei saa tulta purjeisiin, sillä heidän ja Matti Viialalaisen ajama maakuntaehdotus muuttaisi nykyisen uuden yhteistyön suunnan ja veisi meidät pois niistä pöydistä, joissa tulevaisuutta rakennetaan. Liittoutumalla vahvan Uudenmaan ja Päijät-Hämeen kanssa saamme valtakunnallisesti 67 kansanedustajan voiman. Ehdotettu suuntaus toisi meille 32 kansanedustajan voiman eli alle puolet nykyisestä. Sekö olisi sitä "uutta yhteistyösuuntaa" jota kirjoituksessa kehutaan.

Pekka Korpivaara

maakuntahallituksen jäsen (kok)


Maakuntajohtaja ei näe mitään etuja nuorten ehdotuksessa.Kuvakaappaus KS , kuva Juhana Lappalainen.

Keskustelua "kasvavasta" Etelä-Savosta KS 19.9.2019


KS 24.9.2019 Etelä-Savo tyrmää maakuntien yhdistymishaaveet 

Vastaukset Kymen Sanomien kyselyyn (sp 29.9.2019)  koskien maakunnan yhteistyötä ja Kymenlaakson maakunnan yhdistämistä Etelä-Savoon ja Etelä-Karjalaan. 

Vastaukset Pekka Korpivaara, Kouvola (kok)

1. Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen on ollut kovin aloitteellinen kolmen maakunnan, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon yhdistämiseksi suurmaakunnaksi. Mitä arvelet tästä esityksestä?

Esitys on erittäin huono. Maakuntien yhdistämisellä ei ole saavutettavissa mitään hyötyjä, pelkästään haittoja.
Matti Viialaisen esitys kumpuaa suuruuden ideologiasta, jossa kuvitellaan ison organisaation ja alueen ratkaisevan kaikki ongelmat. Esitys yhdistää erilaiset ja taustaiset maakunnat yhdeksi isoksi maakunnaksi edustaa vanhaa bresneviläistä ajatusmallia, jossa kaikki iso on suurta, kaunista ja tehokasta, vähän kuin entisessä Neuvostoliitossa. 

Kuuluuko mielestäsi maakuntajohtajan virkamiehenä olla tavallaan aktiivinen uuden ratkaisun etsijä?

Maakuntajohtajan tehtäviin ei kuulu aktiivinen politiikan tekeminen. Maakuntajohtajan tehtäviin kuuluu johtaa maakunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja asioiden valmistelusta maakuntahallituksen käsiteltäväksi. Rooli‐ ja työnjako poliittisen johdon kanssa on minusta menneet Matti Viialaisella sekaisin.

2. Mikäli maakuntien yhdistämistä mietitään, mikä suunta olisi näkemyksesi mukaan mielenkiintoisin? Kouvolan valtuutettujen ryhmä kirjoitti Kouvolan Sanomissa 20.9. (mielipide), että maakunnan rajojen mukaisesti kaikki suunnat Uusimaa, Päijät-Häme, Etelä-Savo ja Etelä-Karjan olisivat vaihtoehtoja.

Kouvolalla ja Kotkalla ei ole kovin paljon saatavaa Etelä-Karjalan, eikä varsinkaan Etelä-Savon suunnalta. Kotkalla on E18-moottoritie suoraan Helsinkiin noin tunnin ajomatkan päässä. Kouvolasta on hyvät rautatie- ja maantieyhteydet niin Lahteen kuin Helsingin suuntaan, jonne Kouvolan työmatkaliikenne suuntautuu. Kymenlaaksosta ei käydä töissä Etelä-Savossa eikä Etelä-Karjalassa.

Nuoret edustajamme ovat lähteneet (KS 19.9) Matti Viialaisen ehdotuksen takuumiehiksi ajamaan Kymenlaaksoa Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan kanssa yhteen! Suunta, jota edustajamme ehdottavat on huonoin mahdollinen ja olisi katastrofi niin Kotkan kuin Kouvolan kannalta.

Kymenlaaksossa liitto on viime vuosina vaihtanut politiikkansa suunnan pois nimenomaan Etelä-Savosta ja Etelä -Karjalasta ja asettanut Kymenlaakson poliittisen/maakunnallisen yhteistyön suunnaksi Etelä-Suomen ja Päijät-Hämeen. Tästä on kaikilla maakuntaliiton hallituksen jäsenillä yhteinen näkemys. Edustamme siis uuta suuntausta, emme kirjoituksessa ehdotettua vanhaa suuntaa.

Vaihtoehtoina vain Uusimaa ja Päijät-Häme ovat realismia ja yhteistyötä niiden kanssa on syytä lisätä.

Etelä-Savo on huonoin mahdollinen yhteistyön suunta. Etelä-Savo menetti viime vuonna väestöstään 2 554 henkeä. Väestökadossa vauhti oli suurempaa kuin missään muussa Suomen maakunnassa. Luvuissa yhdistyvät suuri kuolleisuus, alhainen syntyvyys ja koko ajan kiihtynyt muuttotappio, jonka osalta Etelä-Savo oli Suomen synkin alue.

Mitähän intressiä Etelä-Savolla on Kymenlaakson suuntaan? Kymenlaakson liiton yhteistyö niin Päijät-Hämeen suuntaa kuin Uudellemaalle on toiminut mallikkaasti.  Nykyisen uusi yhteistyön suunta avaa meille mahdollisuuden vaikuttaa paremmin valtakunnan tasolla maakuntamme asioihin. Liittoutumalla vahvan Uudenmaan ja Päijät-Hämeen kanssa saamme valtakunnallisesti 67 kansanedustajan voiman. Ehdotettu suuntaus toisi meille 32 kansanedustajan voiman eli alle puolet nykyisestä.

3 Minkä kouluarvosanan annat nykyiselle Kymenlaakson maakunnalle yhteistyön, kehityshankkeiden ja tavoitteiden näkökulmasta? Eli miten toimiva maakunta on?


Nykyinen maakunnan ongelma on maakunnan dipolisuus. Maakunnassa on kaksi tasavahvaa aluetta, Etelä-Kymenlaakso ja Pohjois-Kymenlaakso. Yhteistyössä on kaikissa organisaatioissa ongelmia, mitä suurempi organisaatio sen suuremmat ongelmat. Maakunnan kehityshankkeissa yhteistyö on pelannut jopa hienosti, koska moni hanke tukee niin Etelä- kuin Pohjois-Kymenlaaksoa, esim. rata- ja ratapihahankkeet Kouvolan ja Kotkan välillä, tiehankkeet yms. Pyhtään lentokentän osalta Pohjois-Kymenlaakson edustajat tukivat hanketta jopa laajemmin kuin Etelä-Kymenlaakson edustajat, jotka eivät nähneet lentokenttää kilpailevana lentokenttänä vaan elinvoimaa lisäävänä hankkeena. Etelä-Kymenlaakson edustajat taas näkivät kentän Kymin lentokentän kilpailijana ja olivat siten enemminkin hankkeen ”jarrumiehinä”.  Tavoitteina tulisi aina olla koko maakunnan etu, tässä on mielestäni melko hyvin onnistuttu.

Kouluarvosana antaisin yhteistyön, kehityshankkeiden ja tavoitteiden näkökulmasta 8+. Maakunta on hyvin toimiva muuten, paitsi sairaanhoidon ja sotepalvelujen osalta, joiden yhdistäminen on ollut katastrofi niin saatavauuden kuin kustannuksien osalta. Kymsoten osalta antaisin arvosanaksi neljä perinteisellä kouluasteikolla. Kymsote on epäonnistunut jokaisessa lupauksessaan, mikään asetetuista tavoitteista ei ole onnistunut!

Pekka Korpivaara

maakuntahallituksen jäsen

Linkki: KS 29.9.2019 Näkökulma kuntaliitokseen


Linkki: KS 20.9.2019 Maakuntajohtaja Jaakko Mikkolan mielestä Kymenlaakso kuuluu Etelä-Suomeen — ”Etelä on myös pitkällä aikavälillä tulevaisuuden suunta, ei itä”


Linkki: KS 19.9.2019 Kymmenen Kouvolan valtuutettua nostaa esiin Kaakkois-Suomen maakunnan — "Tuntuu, että emme pääse juuri mistään asiasta yhteisymmärrykseen Kymenlaaksossa

Linkki: KS 22.9.2019 Pääkirjoitus: Maakuntakeskustelu kuumeni kaakossa

Linkki: Länsi-Savo 17.9.2019 Saimaan maakunnalle tuli Etelä-Savosta jäätävä hylsy — Etelä-Savo varoo sitä, että maakuntafuusio veisi EU-aluetukirahoja naapurimaakuntaan

perjantai 4. lokakuuta 2019

Poliitiikassa mielipiteet ja ystävyydet ylittävät puoluerajat

Juha Ripattila on kuuluisa Facebook sivuistaan ja sanoo niissä usein harvinaisen suoraan ja sensuroimatta mielipiteitään. Hän on myös rehellinen mielipiteissään, niin kuin kansallismieliselle kansanmiehelle ja valtuutetulle sopiikin.



Kuntapolitiikassa mielipiteet harvoin menevät puoluerajojen mukaan, vaan asiasisällön mukaan. Eduskunnassakin on hyvin erilaista näkemystä useasti saman puolueenkin sisällä.

Otetaan vaikka esimerkkinä perussuomalaisten kansanedustajista Tom Packalén, joka on tunnetaan kritiikittömistä Venäjää myötäilevistä ja tukevista lausunnoistaanja jota useat pitävät Venäjän trollina. Toisenlaista kantaa Venäjään edustaa puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Vuonna 2014 Packalén arvioi huhtikuussa alkaneen Ukrainan selkkauksen aikaan syksyyn saakka, ettei Venäjän asevoimien joukkoja ole Itä-Ukrainassa. Kun malesialainen matkustajakone ammuttiin alas Itä-Ukrainan yllä heinäkuussa 2014, Packalén pohti blogissaan, ”miksi Yhdysvallat pyrkii niin itsepintaisesti syyttämään Venäjää tapahtuneesta”.  Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov myönsi myöhemmin maansa joukkojen liittymisen Ukrainan taisteluihin. Lavrovin mukaan Venäjän toimet olivat vastaus siihen, että venäjänkieliset joutuivat vaikeuksiin ja syrjityiksi vallankaappauksen jälkeisessä Ukrainassa. Lentoturmatutkinta on taas aukottomasti todistanut matkustajakoneen alas ampujan. 

Vuonna 2018 Packalén kirjoitti blogissaan, ettei hän usko Venäjän olevan Salisburyn hermomyrkkyiskun takana. Heti perään Jussi Halla-aho kirjoittaa ”On harmillista, että eräät puolueemme toimijat ovat antaneet medialle ja muille räksyttäjille helppoja syöttöjä lapaan esittämällä outoja tulkintoja Salisburyn myrkkyiskusta, Venäjän-vastaisista pakotteista tai Venäjän politiikasta laajemmin. Puolueen kanta, jonka olen puoluesihteerin välityksellä saattanut kysyjien tiedoksi, on tämä: Venäjä miehittää Ukrainalle kuuluvaa Krimin niemimaata laittomasti, ja sen on vetäydyttävä kyseiseltä alueelta. Samoin Venäjän tulee vetää joukkonsa itäisestä Ukrainasta ja lakattava tukemasta alueella toimivia kapinallisryhmiä,” Halla-aho kirjoittaa.

Kuten huomaamme, politiikassa puoluerajat menevät ristiin monessa kohtiin! Pakolaispolitiikka ja suhtautuminen islamiin jakaa kokoomuksen sisällä puoluetta. On edustajia, jotka ovat ehdottaneet jopa sharian käyttöön ottoa Suomessa. Kimmo Sasin mielestä sharia-lakia voitaisiin soveltaa muslimien välisten siviiliriitojen sovittelussa. Kuitenkin suurin osa kokoomuksen kansanedustajista on varmasti asiasta täysin eri mieltä.

Juha Ripattilan ja minun ystävyyteen politiikka ei ole vähentänyt, pikemminkin päinvastoin. Juha on suuri ja hieno persoona, jonka kanssa on hauska matkustaa ja on suuri kunnia tuntea hänet.

Tuttavat tulevat ja menevät! Ystävät ovat ja pysyvät!



Alotteissa pitäisi kertoa, mitä ne maksaa Kouvolalle!

Kouvolan lainanhoitokyky pysyy alhaisena — Pekka Korpivaara (kok.) kehottaa valtuutettuja miettimään tarkemmin, miten heidän tekemänsä aloitteet voidaan rahoittaa

Esimerkiksi korjausvelkaa Kouvolalla on 300 miljoonan euron edestä, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Pekka Korpivaara sanoo.
Moises Garibay
Kouvolan kaupunginvaltuutettujen pitää perustella aloitteidensa tarpeellisuus ja rahoitus huolellisesti, sanoo tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Pekka Korpivaara (kok). Arkistokuva elokuulta.
Kouvolan kaupunginvaltuutettujen pitää perustella aloitteidensa tarpeellisuus ja rahoitus huolellisesti, sanoo tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Pekka Korpivaara (kok). Arkistokuva elokuulta
Koska Kouvolan väestömäärä laskee ja kaupungin lainanhoitokyky on korkeintaan tyydyttävä, tulisi taloutta ja investointeja suunniteltaessa kiinnittää enemmän huomiota korjausvelkaan, sanoo tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Pekka Korpivaara (kok.).
Korpivaara käytti puheenvuoron tarkastuslautakunnan puolesta kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina. Tarkastuslautakunta arvioi kaupungin toiminnan tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

Korjausvelka on lainaakin tärkeämpi mittari

Korjausvelka eli tekemättömien korjausten määrä voi olla otettua lainaa tärkeämpi mittari, vaikka se ei olekaan virallinen tunnusluku, Korpivaara siteerasi kuntatalouden emeritusprofessori Pentti Mekliniä.
— Tämä näkyy Kouvolassakin, jossa lainakanta on kohtuullinen mutta korjattavaa on ainakin 300 miljoonan euron edestä, Korpivaara sanoo.
Korpivaaran mukaan kaupunkien lainamääriä vertailtaessa on aina syytä huomioida kaupungin asukasmäärä: onko se kasvava vai taantuva, ja mikä on lainanhoitokyky.
Lainanhoitokykyä mitataan lainanhoitokate-mittarilla. Mikäli luku on 0—1, lainanhoitokyky on heikko. 1—2 tarkoittaa tyydyttävää ja yli 2 hyvää lainanhoitokykyä.
Uuden Kouvolan aikana lainanhoitokate on ollut aina heikko tai tyydyttävä. Vuonna 2017 kaupungin lainanhoitokate oli 1 ja konsernin 1,4. Tämä olisi hyvä pitää mielessä, kun uusia menoja lisääviä hankkeita, virkoja ja investointeja hyväksytään, Korpivaara sanoo.
— Olisiko myös suotavaa, että valtuutetut valtuustoaloitteita tehdessään miettisivät, mistä rahat joskus melko tuottamattomiin aloitteisiin otetaan. Jos tai kun lainan korot nousevat, lainanhoitokulut ovat pois palvelutuotannon rahoituksesta.

Päätökset pitää tehdä muodollisesti oikein

Korpivaaran mukaan tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota myös päätöksentekoprosessiin ja muodollisten päätösten tärkeyteen.
— Ovatko valtuutetut tietoisia, että talousarviokäsittelyssä syntyy päätöksiä, joihin ei ole perusteltuja päätösehdotuksia?
Muodolliseen päätösehdotukseen kuuluvat perustelut siitä, miksi tai mihin esimerkiksi jotain toimintaa tarvitaan, millaiset resurssit, henkilöstön ja tilat se tarvitsee ja mitkä ovat toiminnan tavoitteet ja vaikutukset.
Esimerkkinä Korpivaara käytti tarkastuslautakunnan vuoden 2016 arviointikohteena ollutta Ohjaamo-toimintaa. Vaikka tarkastuslautakunta pitää maksuttomia ja matalan kynnyksen neuvontapalveluja nuorille tarjoavan Ohjaamon toimintaa sinänsä hyvänä ja kannatettavana, sen vakinaistamisesta ei kaupungin tietojärjestelmästä löydy päätöstä.
— Saamamme tiedon mukaan päätös on tehty talousarvioprosessin yhteydessä. Talousarviokirjasta löytyy ainoastaan maininta, että toiminta pyritään vakinaistamaan suunnittelukaudella.
Muodollisen päätöksen olemassa oleminen on tärkeää, jotta päätökseen voidaan tarvittaessa hakea muutosta, Korpivaara muistuttaa.
— Demokratia toimii tiedon varassa. Jos ei ole tietoa, ei voi osallistua. Jos ei ole muodollista päätöstä, ei voi valittaa.
Annamari Haimi