Kouvolan taloutta paikataan rahastoja syömällä

Kouvolan kaupunginvaltuusto päätti (ma 17.12) äänestyksen jälkeen korjata talouttaan syömällä 34 miljoonan pääomarahaston vastoin rahaston sääntöjä. Toimenpide ei korjaa pysyvästi kuntamme talouden vinoumaa, eikä pakota kaupunginhallitusta tervehdyttämään taloutta. Muutaman vuoden päästä kaupunginhallitus ehdottanee Kymenlaakson Sähkön osakkeiden myymistä KSS Energialle ja taas on talous pelastettu. Itse itselle myymällä petämme vaan itseämme.

"esitys purkaa pääomarahasto on vastuutonta taloudenhoitoa ja mahdollistaa kuralla olevan taloudenpidon jatkumisen"

Rahastoissa tai osakkeissa oleva raha houkuttaa päättäjiä vaalien lähestyessä. Istuuhan iso osa eduskuntaehdokkaista kaupunginhallituksen pöydän ääressä. On helpompi myydä perinnöt kuin laittaa talous kuntoon.

Edellisen kaupunginhallituksen aikana pääomarahaston käyttöä syömävelkaan pidettiin moraalisesti täysin tuomittavana. Nyt toimenpidettä pidetään jopa moraalisesti korkeana politiikkana.

Huonoa taloudenpitoa ei pidä hoitaa rahastoja tyhjentämällä, vaan talouden ja organisaation rakenteita korjaamalla. Tämä kaupunginhallituksen esitys purkaa pääomarahasto on vastuutonta taloudenhoitoa ja mahdollistaa kuralla olevan taloudenpidon jatkumisen.

Suomessa on vallinnut noususuhdanne jo muutamia vuosia ja tämän tulisi näkyä Kouvolassa talouden ylijäämänä, ei alijäämänä. Verotulot ovat kasvaneet Kouvolassa joka vuosi ja ovat henkeä kohti huomattavasti jopa Lahtea isommat. Tulevaisuudessa Kouvolan menot kasvavat Kymsoten myötä ja samaan aikaan valtionosuudet pienenevät. Mitä silloin myydään?

Kouvolan talouden kuntoon saaminen vaatisi poliitikoilta vahvaa selkärankaa. Kouvolassa päättäjät eivät ole vielä heränneet talousrealismiin. Tästä osoituksena on kaupunginhallituksen vastuuton esitys 1,35 miljoonan Manskin katoksien rakentamisesta.

Pekka Korpivaara

Kaupunginvaltuutettu (kok)

(Teksti julkaistu mielipidekirjoituksen KS nettilehdessä 25.12.2018)

Linkki: Kouvolan pääomarahaston säännöt

Linkki: Kouvolan kaupungin pääomarahaston lopettaminen

Pääomarahastoa ei ole tarkoitettu syötäväksi

Avoimuus on myrkkyä korruptiolle

Kari Kylliäinen otti (KS 10.12) rohkeasti kantaa korruptioon ja avoimuuden puutteeseen Kouvolan päätöksenteossa ja hallinnossa. Tarkastelemalla pelkästään päätöksiä mediasta ei saa oikeaa kuvaa korruption yleisyydestä ja laajuudesta Kouvolassa.

" Julkinen keskustelu on tärkeä osa demokratiaa ja valtuutettujen vaikutusmahdollisuuksia"

Kokemukseni kuntapäättäjänä tukee vahvasti Kari Kylliäisen näkemystä.  Kouvolassa hallinnon avoimuudessa ja päätöksien lainmukaisuudessa on menty huonompaan suuntaan. Korruption vastustaminen vaatii hallinnon osaamista, kokemusta päätöksenteosta ja rohkeutta puuttua väärinkäytöksiin.

Kokemattomien päättäjien mukaan tulo ei ole lisännyt päätösten avoimuutta, vaan on pikemminkin tuonut uusia korruption muotoja, joita ei aikaisemmin ole esiintynyt Kouvolassa. Esimerkkinä ovat taannehtivat päätökset, joilla maksatetaan itselle kokouspalkkiot, matka-, hotelli- ja kulukorvaukset. Kaupunginhallituksen jäsenet ovat näin osallistuneet Pride-kulkueeseen, asuntomessuille, raveihin ja muihin kissanristiäisiin ilman etukäteen tehtyjä päätöksiä virallisesta osallistumisesta.

Toinen uusi ja kaikkien oikeusperiaatteiden vastainen käytäntö on siirtää päätösten tekeminen pieniin suljettuihin tilaisuuksiin, vaikka päätökset kuuluisi tehdä kaupunginhallituksessa. Näihin salassa tehtyihin päätöksiin ei pääse kiinni kuin ”poliittinen kerma”, eikä niistä tiedä mitään edes rivivaltuutetut. 

Kolmas, uusi hallintoomme pesiytynyt korruptio on tapa rajoittaa tiedon saantia. Päätös jätetään merkitsemättä pöytäkirjaan tai tulevista, tärkeistä päätöksistä ei tiedoteta. Näin tapahtui biojätelaitoksen myynnissä. Julkinen keskustelu on tärkeä osa demokratiaa ja valtuutettujen vaikutusmahdollisuuksia.

Edellisen kaupunginhallituksen aikana ei ollut tapana tehdä taannehtivia päätöksiä. Nyt kun ”kauniit ja rohkeat” päättäjät ovat tulleet mukaan, kukaan ei uskalla puutua väärinkäytöksiin. Monelle oma etu on tärkeämpi kuin kaupungin etu. Korruptio näkyy omien palkkioiden korotuksina, varapuheenjohtajien ja luottamustoimien määrän lisääntymisenä sekä edustusmenojen huimana Kiina-kasvuna.

Uusin vaatimus on saada kokouspalkkio jopa siitä, että valtuutettu on nimetty kyläkummiksi.  Edustuskäynneistä omaan kummikylään pitäisi saada sekä kokouspalkkiot että matkakustannukset. Näitä ikäviä esimerkkejä riittää.

Esimerkit kertovat korutonta kieltä hyvien veljien ja siskojen toiminnasta keskinäisen kehumisen kerhossa. Yhteistyökyvyn hokeminen mantran tavoin on korvannut avoimen ja eettisesti korkeatasoisen päätöksenteon.

Pekka Korpivaara

Kaupunginvaltuutettu (kok)

Linkki: KS 13.12.2018 Lukijalta: Avoimuus on myrkkyä korruptiolle

Linkki: Poliittisten virkanimitysten huippu on tässä – haku jo nyt, sote-ministeriön virka alkaa vasta vuoden kuluttua!

KS 13.12.2018 julkaisema kirjoitus 

Yhteistyöllä Kouvolalle miljoonien säästöjä ja elinvoimaa

Marita Toikka ei koskaan vienyt osakkeen ostoa kaupunginhallitukseen

Kouvola Sanomat kirjoitti (KS 7.11) miljoonasäästöistä, joista työterveyden kilpailutuksella saatiin aikaan. Miksi Kouvola kilpailutti hankinnan vastoin poliittista johtomme tahtoa?

Kouvolan kaupunki on hankkinut vuodesta 2011 asti ilman kilpailutusta kalliisti työntekijänsä työterveyspalvelut Kotkan kaupungin hallinnoimalta Kymijoen Työterveys liikelaitokselta ja myöhemmin yhtiömuotoiseksi muutetulta Kymijoen Työterveys Oy:ltä. Kouvola oli yhtiön ylivoimaisesti suurin käyttäjä ja maksaja vuonna 2017.

Arvioni, että maksamme noin miljoona euroa ylihintaa työterveyspalveluista, on vahvistunut palvelujen kilpailutuksen myötä. Tällä summalla olemme tukeneet vuosia Kotkan kaupungin taloutta.  Jos mukaan lasketaan Kymijoen Työterveyden lahjoittaminen, voidaan perustellusti sanoa, että Kouvola tuki Kotkan taloutta suoraan yhteensä seitsemällä miljoonalla eurolla viime- ja tänä vuonna.  Tälle rahalle emme saaneet siis mitään vastinetta, se oli puhdasta tulon siirtoa Kotkalle.

"Kouvolan kaupungin nykyisellä henkilömäärällä säästö olisi yli miljoona euroa"

Nykyinen kaupunginhallituksen konsernijaosto teki 9.10.2017 yksimielisen päätöksen, että Kouvolan Kaupunki ostaa yhden osakkeen Kymijoen Työterveys Oy:stä ja jatkaa kilpailuttamatta ylihinnoiteltujen  palvelujen ostamista yhtiöltä.   Kaupunginhallituksen tarkoitus oli jatkaa ylihinnoiteltujen ja kilpailuttamattomien palvelujen ostamista Kotkan yli 99 prosenttisesti omistamalta yhtiöltä.  Tähän päätökseen ei vaikuttanut edes asiasta pitämäni useat kiivaat valtuustopuheet.  Järjen ääni ei tavoittanut valtuutettuja, vaan puheeni kaikui kuuroille korville ja tyhjille seinille. Ehkä asia oli liian monimutkainen ja luvut liian suuria monen valtuutetun ymmärrettäväksi.

 "osakkeen ostaminen hankintalakia kiertämällä on laitonta ja moraalisesti yhtä tuomittavaa kuin veroparatiisien käyttö"

Kun muu ei auttanut vetosin julkisesti 8.11.2017 kaupunginjohtaja Marita Toikkaan, ettei hän vie konsernijaoston laitonta ja kallista päätöstä Kymijoen Työterveys Oy:n osakkeen ostamisesta kaupunginhallitukseen politikkojen tahdosta huolimatta.  Toikka juristina ja talousosaajana ymmärsi, että osakkeen ostaminen hankintalakia kiertämällä on laitonta ja moraalisesti yhtä tuomittavaa kuin veroparatiisien käyttö. Lisäksi päätös tulisi kaatumaan varmuudella hallinto-oikeudessa. 

 Poliitikkojen halusta ja painostuksesta huolimatta kaupunginjohtaja ei vienyt osakkeen ostopäätöstä eteenpäin, jolloin Kotkan oli pakko myydä kaappaamansa työterveysyhtiö Pihlajalinnalle. 

Kouvolan kaupungin nykyisellä henkilömäärällä säästö olisi yli miljoona euroa joka vuosi. Kymsoten myötä Kouvolan henkilöstömäärä romahtaa, mutta terveysmenot kokonaisuudessaan kasvavat. Marita Toikan ja minun hyvän yhteistyön ansiosta saamme tulevaisuudessa parempaa palvelua ja lisäksi säästämme kilpailutuksella reilusti yli puolimiljoonaa euroa joka vuosi. Ilman uutta kaupunginjohtajaamme ja hyvää yhteistyötämme tätä säästöä ei olisi saatu aikaan, vaan meno olisi jatkunut yhtä villinä kuin aikaisemminkin.  

        "yksittäinen valtuutettu voi asioihin vaikuttaa"

Voimme siis olla tyytyväisiä Marita Toikan yhteistyökykyyn ja tapaan johtaa kaupunkiamme. Yhteistyöni kaupunginjohtajan kanssa on mahdollistanut monien elinvoimaa vaikuttavien päätöksiin muuttamiseen tai niihin vaikuttamisen, oli sitten kyseessä lentotoiminta Utissa, mikroautorata, itärata, VT15 leventäminen tai junien ohjauskeskuksen puolustaminen Kouvolassa. Kaikissa näissä ja monissa muissa henkilökohtainen yhteistyö Marita Toikan kanssa on auttanut tuomaan säästöjä, työpaikkoja ja elinvoimaa Kouvolaan. 

Voimme olla tyytyväisiä kaupunginjohtajaamme, jonka kanssa on helppo tehdä tuloksellista yhteistyötä. Vieläkö joku väittää, ettei yksittäinen valtuutettu voi asioihin vaikuttaa?

Pekka Korpivaara

Kaupunginvaltuutettu (kok)

Kouvola

PK.lehdessä 14.11.2018 ollut kirjoitus 

Linkki: Ks Terveystalo voitti kilpailutuksen — Kouvola maksaa yli miljoonan vuodessa työntekijöidensä terveydenhuollosta ensi vuoden alusta alkaen

 Linkki: KS 7.8.2018 Pihlajalinna Kymijoki laajentaa terveyspalveluitaan Kouvolassa ja palkkaa samalla lisää henkilöstöä

Linkki: KS 28.9.2018 Uusi kuntayhtymä Kymsote hankkii työterveyspalvelunsa Pihlajalinnalta

Linkki: KS 11.11.2018 Kouvolan kaupunki asettaa tiukat vaatimukset työterveyshuollon laadulle ja hinnalle — Kaupungin työntekijät siirtyvät Terveystalon asiakkaiksi ensi vuoden alusta

Biojätelaitoksen myymisestä ei ole kerrottu avoimesti

Kouvolan Vesi Oy on myymässä Biojätelaitostaan. Myynnissä sinällään ei ole mitään ihmeellistä, mutta toimintatavassa sitäkin enemmän. Yleensä isoista ja jopa hyvin pienistä asioista on kunnassa tapana tiedottaa asukkaille. Normaalisti asioista käydään poliittisella tasolla keskusteluja sekä pidetään iltakouluja,  ja valtuustoryhmät ottavat niihin kantaa.

      "Kuntademokratian perusta on avoimuus ja julkisuus"

Kouvolan Veden päätös myydä Mäkikylän biokaasulaitos kiinteistöineen sekä kaasu- ja prosessilaitteineen tuli tarkastuslautakunnalle yllätyksenä yritysvierailun aikana. Asiasta ei ollut kuullut edes kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja, joka sentään osallistuu kaupunginhallituksen kokouksiin.

Kouvolan Vesi Oy on yritys, jota koskee Vesihuoltolaki. Tämä laki velvoittaa jäteveden käsittelyyn liittyvän tiedottamisen hoitamista, kuten viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. 

Julkisuuslaissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta julkisten varojen käytössä.  Tarkoituksena on myös yksilöille ja yhteisöille antaa mahdollisuus valvoa julkisten varojen käyttöä. Miten tämä toteutuu, jos eivät edes valtuutetut ole kuulleet yli 6,8 milj. euroa maksaneen biolaitoksen myyntiin laittamisesta?

Kuntademokratian perusta on avoimuus ja julkisuus. Niiden puuttumisen voi jokainen havaita perehtymällä kehittyvien maiden ongelmiin, korruptioon ja kehityksen esteisiin. Kouvolalaisten tulisi saada paremmin tietoa kuntalaisia ja ympäristöä koskettavista päätöksistä jo valmisteluvaiheessa, jotta heillä olisi mahdollisuus aidosti vaikuttaa päätöksiin.

Pekka Korpivaara, kaupunginvaltuutettu (kok.), Kouvola

Lukijalta KS 26.11.2018: Biojätelaitoksen myymisestä ei ole kerrottu avoimesti

Lukijalta 27.11.2018: Biojätelaitoksen myynnistä on tiedotettu avoimesti

Lisää kuvateksti

KS 26.11.2018

KS 27.11.2018 vastine Pekka KOrpivaaran yleisönosastokirjoitukseen.

Pekka korpivaaran vastine Timo Kyntäjälle ja Tuukka Forsellille

Kouvola kurittaa yrittäjiään

Kouvola kertoo (KS 19.11) tekevänsä hankintoja paikallisuus edellä. Kuitenkin jo samana iltana kaupunginhallitus kuritti lausunnollaan paikallisia yrittäjiä ja suosittelee energiajätteen kuljetuksien monopolisointia.  Lopullisen päätöksen asiassa tekee Kymen jätelautakunta, mutta Kouvolan lausunnolla on tärkein merkitys. Kouvolan lausunto tarkoittaa käytännössä sitä, että Kouvola sosialisoi pakkaus- ja energiajätteen keräysjärjestelmän. Nykyinen kiinteistön haltijan järjestämä energiajätteen kuljetus toimii hyvin ja asiakkaat ovat olleet palveluun tyytyväisiä.

Kouvolassa on tarjolla yksityisiä jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Alueellamme toimivat kuljetusyrittäjät kannattavat yksimielisesti nykyistä kiinteistöhaltijan järjestämää energiajätteen kuljetusta. Suomesta löytyy hyvä esimerkki kartonkikeräyksen kunnallistamisesta. Asukkaan hinta palvelulle nousi 30 %, vaikka kuljetukset voitti sama yritys, jolta palvelut oli ennenkin ostettu. Tätäkö haluamme?

"Kouvolan lausunto tarkoittaa käytännössä sitä, että Kouvola sosialisoi pakkaus- ja energiajätteen keräysjärjestelmän"

Keskitetyssä kuntamonopolissa pienemmät yritykset tulevat kilpailutuksessa häviämään urakat, koska kaluston määrä ei mahdollista osallistumista laajoihin kilpailutuksiin, jolloin jätehuollon kustannukset nousevat. Kouvolassa energiajätteen kuljetuksessa operoi jo nyt myös kunnallinen jätehuoltoyhtiö Kymenlaakson Jäte Oy, jolloin yrityksillä on monopoli jätteenkäsittelyn lisäksi myös kuljetuksiin. Yhtiö voi jäteaseman omistajana helposti hankkia monopoliaseman myös kuljetuksissa subventoimalla kuljetuksia jätemaksuilla.  Kouvolan ei tule siirtyä monopoliyhtiön  järjestämään pakkaus- ja energia jätteiden kuljetuksiin.

Kouvolan tulisi kannustaa paikallisia yrittäjiä ja työnantajia investoimaan tulevaisuuteen sekä edistää alueen elinkeinotoimintaa ja asukkaiden etua. Kouvolan kaupunginhallituksen lausunto tulisi olla yrittäjyyttä suosiva eikä kustannuksia lisäävää. Kouvolan tulisi lausunnollaan edistää ja tukea elinkeinotoimintaa ja asukkaiden etua, eikä rakentaa kunnallisia monopoleja.

Pekka Korpivaara
Kaupunginvaltuutettu
Kouvola 

Pk 28.11.2018

Kaupunginvaltuutettu (kok)

Kouvola

Jyrki Lindberg puki monen kokoomuksen valtuutetun mielipiteet sanoiksi. 

Kouvolan jätekuljetusten muutos pelottaa alan pieniä yrityksiä — Vaikein tilanne on velkasaneeraukseen hakeutuneella R. Jokimäellä

KS 5.12.2018 ja äänestys 3.12.2018

KS 12.12 Kouvolan jätekuljetuksista tiukka äänestys — Kaupunki järjestää jatkossa itse pakkaus- ja energiajätteen kuljetukset

Malmin lentokenttäalueen toiminnot Kouvolaan

Sveitsistä hankittuja Hawk harjoituskone Utissa 17.5.2018

Kouvolan tulisi aloittaa pikaisesti neuvottelut puolustusvoimien kanssa Utin lentokentän pohjois-puolen kaavoittamiseksi lentotoimintaa tukevaksi teollisuusalueeksi.  Malmin lentokentän kaavoittamista vastustaneet valitukset on juuri lopullisesti hylätty korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Malmin lentokenttä alueella toimivat viranomaiset ja kymmenet yritykset työllistävät noin 500 henkilöä suoranaisesti.  Alue työllistäisi vielä enemmin, jos ei alueen rakennuskielto olisi estänyt yritysten mahdollisuuksia laajentaa toimintojaan ja investointeja kentällä.

Lentoliikenteen STATFOR-ennuste esittää Suomen lentoliikenteelle kasvavan 1.7- 2.2 kertaiseksi nykyisestä vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Helsinki-Vantaan laajennettukin kapasiteetti täyttyy, vaikka Malmia ei suljettaisi eikä yksikään pääkaupunkiseutua palvelevan lentokone käyttäisi sitä.

" Ilmailualan nopeaa kasvua tulisi hyödyntää myös meillä "

Kouvolan tulisi ottaa osa lentoliikenteen kasvusta. Logistiikka paikkakuntana lähellä Helsinkiä Kouvola sopii hyvin ilmailua palveleville ja sitä tukeville yrityksille. Ilmailualalla nopeaa kasvua tulisi hyödyntää myös meillä.  Pyhtäälle rakennetaan jo yksityistä lentokenttää ja Mänttä-Vilppulan Kaupunki hyväksyi juuri kaksi esisopimusta, joilla kaupunki ostaa kiinteistöjä yli kolmella miljoonalla eurolla ensi vuonna lentokenttää varten. Mäntässä uudella lentokenttäkaavalla arvioidaan syntyvän noin 115 kpl uusia työpaikkoja. 

Olen jo vuonna 2016 esittänyt laajan toimintasuunnitelman Kouvolan kaupungille Utin kehittämiseksi. Utin kehittämiseen ei ole ollut poliittista halua. Vasta muutama vuosi sitten kaupunginhallitus jopa lausunnossaan halusi vähentää lentotoimintaa Utissa, jonka johdosta jouduin jättämään päätöksestä eriävän mielipiteen.  Utista olisi mahdollista tehdä riskittä nopeasti ja edullisesti Kouvolalle uusi Nokia, jos vaan halua ja tahtoa riittäisi.

Pekka Korpivaara

Kaupunginvaltuutettu (kok)

Kouvola

KS 20.11.2018 Lukijalta: Malmin lentokentän toiminnot Uttiin

Pekka Korpivaaran yleisönosastokirjoitus KS 21.11.2018i

Kommentteja kirjoituksesta

Valtuustoaloite sähköavusteisien polkupyörien latauspisteiden perustamisesta Kouvolaan sekä sähköpolkupyörien lisäämiseksi kaupungin ja kuntalaisten käyttöön.

Kuva Helsingistä olevasta aurinkoenergiaa hyödyntävästä EPAC latauspisteestä.

Valtakunnallisessa kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelmassa on esitetty yhdeksi tavoitteeksi pyöräilyn sekä pyöräilyyn liittyvien välineiden ja palveluiden kehittäminen ja tunnetuksi tekeminen.

Ilmastonmuutoksen torjunnan tavoitteisiin sitoutuminen edellyttää uusia tapoja kannustaa kansalaisia liikkumaan energiatehokkaasti.  Sähköpolkupyörien ja pyöräilyn edistäminen ei vaadi merkittäviä taloudellisia kannustimia työmatkakävelyn ja -pyöräilyn edistämiseksi, vaan pikemminkin toimivan infran.

Katetut, kameravalvotut latauspisteet sähköpolkupyörille parantavat sähköpolkupyörin käyttöä. Pakkasella pyörän akun lataaminen pyöräilyn jälkeen nostaa akun lämpötilaa ja kapasiteettia ja siten lisää sähköpolkupyörän toimintasädettä.

Kouvolassa kaupungin talouden kannalta sähköpyörät ja latauspisteet eivät ole merkittävä investointi. Sähköpolkupyörien tuomat hyödyt työntekijöiden terveyden sekä liikkumisen edistäjänä ovat kiistattomia. Sähköpolkupyörien käyttö tutkitusti nopeuttaa työmatkailua, vähentää sairaslomia, vähentää autoilua sekä hiilidioksidi päästöjä.

Moni kotihoitaja käyttää Kouvolassa nyt omaa polkupyörää asiakastapaamisissa ja lisäksi muutamaa Kouvolan kaupungin polkupyörää. Varsinkin heille sähköavusteinen polkupyörä olisi selvä parannus liikkumiseen.

Me allekirjoittaneet esitämme, että:

• Kouvolan kaupunki perustaa ilmaisia sähköpolkupyörien (mielellään kameravalvottuja) latauspisteitä, joissa käytetään aurinkosähköä sähköavusteisien polkupyörien lataamisessa.

• Kouvola kaupunki hankkii työntekijöiden käyttöön sähköpolkupyöriä ja helpottaa sekä kannustaa työntekijöidensä liikkumista. Kaikille kaupungin työntekijöille, jotka käyttävät työssään polkupyörää (mm kodinhoidossa) tulee tarjota mahdollisuus käyttää sähköavusteista polkupyörää.  

• Kouvolan kaupunki laatii liikkumissuunnitelman kaupungin eri yksiköihin, jossa edistetään työntekijöiden liikkumistottumuksia tukemalla sähköpyöräilyä.

• Maankäytön ja rakennusten suunnittelussa (kuten matkakeskus) tulee ottaa paremmin huomioon sähköpolkupyöräilyn ja sähköautojen lisääntyvä käyttö.

• Sähköpyöriä tulisi lisätä kaupunkipyörien valikoimaan.

          Kouvolassa 7.11.2018

          Pekka Korpivaara 

Linkki: 6.9.2016 Vihdin uutiset: Sähköpolkupyöriä kunnan työntekijöille?

  

Muutosesitys 5.11.2018 Kymenlaakson Liiton toimintojen siirrosta sopimuksen mukaisesti Kouvolaaan

Kymenlaakson Liiton hallitus käsitteli kokouksessaan 5.11.2018 "Tulossuunnitelma 2019-2022 ja talousarvio vuodelle 2019 (MKH 5.11.2018). Tein kokouksessa esityksen, jossa vaadin Kymanlaakson Maakunta hallintoa aloittamaan Kymanlaakson Liiton toimintojen siirtämisen sopimuksen mukaisesti Kouvolaan.

Asiasta käytiin hallituksessa pitkä ja tunteikas keskustelu. Itse pidin useita puheenvuoroja, joissa vaadin tehtyjen sopimuksien kunnioittamista ja maakuntaliiton toimintojen siirtämistä Kouvolaan.

Maakuntahallitus päätti esitykseni johdosta laittaa asiakohdan  uuteen valmisteluun.

Nyt alkavat neuvottelut kuntien välillä siitä, onko sovittu aikoinaan maakuntaliiton ja hallinnon siirtymisetä Kouvolaan. Neuvottelut käydään läpi, mitä  ”virkamiesten ja asiasta sopineiden henkilöiden” kesken on sovittu!

Toivonkin, että Kouvolan edustajat eivät anna asiassa nyt periksi vaan pysyvät sovitussa sopimuksessa.  Kouvolan tulee vaatia, että Maakuntahallinto ja Kymenlaakson Liitto siirtyy maakuntataloineen Kouvolaan vuoden 2019 aikana ja valmistelut aloitetaan välittömästi.

Koska asiakohta  siirrettiin jatkovalmisteluun ei asiasta päästy äänestämään. Asiakohdasta 128§ hyväksyttiin  liitteenä oleva  "Tulossuunnitelma 2019 – 2022 ja talousarvio 2019" .

Alla muutosehdotus, jonka jätin kokouksessa.

Muutos esitys kohtaan: 

128 § Tulossuunnitelma 2019-2022 ja talousarvio vuodelle 2019

Teen muutosesityksen kohtaan 128 § ja sen toinen kappale, että sen viimeinen lause ”Sen sijaan Kymenlaakson liitto -kuntayhtymästä ei ole tehty mitään siirtopäätöksiä.” poistetaan.

Lisäksi lisätään tämän kohdan jälkeen seuraavat kaksi uutta kappaletta:  

"Kymenlaaksossa on tehty yhteistä sote-valmistelutyötä, jonka yhteydessä on sovittu Kymenlaakson kuntien, maakuntaliiton ja Carean johdon yhteiseksi tahtotilaksi mm. Kymenlaakson keskussairaalan aseman

vahvistamista mahdollisimman laaja-alaiseksi sairaalaksi sekä Kymenlaakson maakunnan hallinnolliseksi keskuspaikaksi tulee Kouvolan kaupunki. (Kymenlaakson kuntien kannanotto Laajan päivystyksen sairaalan saamiseksi Kymenlaaksoon 8.12.2015, sotejohtoryhmän kokous 27.11.2015, Kymenlaakson kuntien yhteneväiset päätökset tammikuussa 2016 siitä miten maakunnallista itsehallintoalue projektia viedään

eteen päin)."

Maakunnassa on siis yksiselitteisesti sovittu siitä, että Kymenlaakson liiton hallinto siirtyy Kouvolaan. Valmistelutyötä on tältä osin jo tehtykin ja prosessi tulee saattaa loppuun vuoden 2019 alussa. Maakuntahallinnon muutto tulee tehdä yhteistyössä Kymsoten Kouvolan toimintojen kanssa.

Kohta korjattuna on siis seuraavanlainen (kursivoidut kohdat lisätty):

Jäsenkuntien lausuntojen osalta maakuntahallitus toteaa seuraavaa:

1. Uuden Kymenlaakson maakunnan hallinto on siirtymässä Kouvolaan osana maakunta- ja soteuudistusta, jonka tavoitteena on käynnistää uusi Kymenlaakson maakunta 1.1.2021 alkaen. Maakuntahallitus on kokouksessaan 18.1.2016 ministeriöille Suomen hallituksen linjauksista antamassaan lausunnossa todennut, että

"Kymenlaakson maakunta on identiteetiltään luontainen itsehallintoalue ja sen hallintopaikka on Kouvola". Syksyllä 2016 maakunta- ja soteuudistuksen esivalmistelusuunnitelmaan on niin ikään kirjattu, että tulevan maakunnan hallinto sijoittuu Kouvolaan.

"Kymenlaaksossa on tehty yhteistä sote-valmistelutyötä, jonka yhteydessä on sovittu Kymenlaakson kuntien, maakuntaliiton ja Carean johdon yhteiseksi tahtotilaksi mm. Kymenlaakson keskussairaalan aseman

vahvistamista mahdollisimman laaja-alaiseksi sairaalaksi sekä Kymenlaakson maakunnan hallinnolliseksi keskuspaikaksi tulee Kouvolan kaupunki. (Kymenlaakson kuntien kannanotto Laajan päivystyksen sairaalan saamiseksi Kymenlaaksoon 8.12.2015, sotejohtoryhmän kokous 27.11.2015, Kymenlaakson kuntien yhteneväiset päätökset tammikuussa 2016 siitä miten maakunnallista itsehallintoalue projektia viedään

eteen päin)."

Maakunnassa on siis yksiselitteisesti sovittu siitä, että Kymenlaakson liiton hallinto siirtyy Kouvolaan. Valmistelutyötä on tältä osin jo tehtykin ja prosessi tulee saattaa loppuun vuoden 2019 alussa. Maakuntahallinnon

muut to tulee tehdä yhteistyössä Kymsoten Kouvolan toimintojen kanssa.

Maakunta- ja soteuudistuksen edetessä jatketaan uuden Kymenlaakson maakunnan ja

sen hallinnon käynnistämisen suunnittelua ja toimintojen sijoittumista Kouvolaan

konsernipalvelujen, järjestämistoiminnon sekä aluekehitys- ja strategiatoiminnon osalta.

Kotkassa 4.11.2018

Pekka Korpivaara

Pekka Kopivaaran maakuntahallituksessa jättämä vastaesitys

Linkki: KS 5.11.2018 Maakunta-asioiden keskittämisestä syntynyt vääntö ihmetyttää Kouvolassa

KS 5.12.2018 Kouvolan asemasta maakuntahallinnon kotipaikkana on löytymässä sovinto

Maakuntahalllituksen kokous 3.12.2018 (jatkokertomus) 

Maakuntaliiton toiminnan siirtoa käsiteltiin uudelleen 3.12.2018 hallituksen kokouksessa Kouvolassa. 

ESITYS 3.12.2018

Perussopimuksen mukainen Kymenlaakson Liitto - kuntayhtymän kotipaikka on Kouvolan kaupunki.

A) Mikäli nykyinen eduskunta hyväksyy sote- ja maakuntauudistuksen maaliskuun 2019 alkuun mennessä, uuden maakunnan hallinto aiemmin sovitusti siirtyy hallinnon keskuspaikkaan Kouvolaan vuoden 2019 aikana.

B) Mikäli nykyinen eduskunta ei hyväksy sote- ja maakuntauudistusta, maakuntahallitus päättää kokouksessaan 11.3.2019 Kymenlaakson liiton mahdollisen muuton valmistelusta Kotkan Karhulasta Kouvolaan.

Muutosesitys 3.12.2018 (jonka vedin pois, koska en olisi ehkä hävinnyt sen äänestyksessä)

Kymenlaakson kaikki kunnat, maakuntaliiton ja Carean johto näkivät yhteisenä tahtotilana, että maakunta osallistuu sote-uudistuksen valinnanvapauden pilottialueeksi. Sotepilotti pilotteihin tuli hakea 15.3.2018 ja ehdolliset päätökset valituista piloteista saatiin kevään 2018 aikana.

Maakunta näki kannattavaksi hakea pilottimaakunnaksi, koska valtion talousarvioon oli esitetty valinnanvapauspilottien toteuttamiseen 100 miljoonan euron määräraha vuosille 2018 ja 2019.

Koska pilottialueen on katettava 80% maakunnan asukasluvusta oli maakunnassa päästävä yhteisymmärrykseen osallistumisesta, koska vaadittavaa 80% asukasmäärää ei Kouvola eikä Etelä-Kymenlaakso yksinään täytä.

Ilman yhteistä hakemusta, ei Sosiaali- ja terveysministeriö olisi voinut hyväksyä Kymenlaaksoa sote-uudistuksen valinnanvapauden pilottialueeksi.

Koska pilottiin osallistuminen käytännössä siirtää leikkaustoiminnan ja päivystyksen Kotkaan, päätettiin yhteisymmärryksessä, että kompensoidaan työpaikkamenetyksiä mm siirtämällä tuleva maakuntahallinto ja Kymenlaakson Liiton toiminnot Kouvolaan. Lisäksi, jotta yhteinen näkemys saavutettaisiin, sovittiin seuraavat asiat:

- Perussopimuksen mukainen Kymenlaakson Liitto - kuntayhtymän kotipaikka on Kouvolan kaupunki.

- laajan päivystyksen sairaalan statuksen saaminen keskussairaalalle

- työnjakoa Kymenlaakson keskussairaalan ja Kouvolan Ratamon välillä tulee tarkentaa

- palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti ja kustannusvaikuttavasti

- itsehallintoalueen hallinnon järjestäminen siten, että keskipaikkana on Kouvola

- maakunnan (Kymenlaakson sote-alueen) luonteva yhteistyön suunta palveluiden tuottamisessa on Helsinki/HUS

Nämä yhteiset linjaukset on kirjattu myös 16.1.2016 valtioneuvostolle annettuihin lausuntoihin, jotka joka kunta, Carea ja maakuntaliitto ovat antaneet.

Näiden sopimuksien mukaisesti Kymenlaakson liiton kuntayhtymän hallinnon siirto Kouvolaan valmistellaan ensi vuoden alussa, kun maakunnallinen sotekuntayhtymä aloittaa toimintansa.

Ensisijaisesti Kouvolan maakunta hallinnon sijoittuu Hovioikeuden talon tiloihin. Muutos tulee toteuttaa 2019 alkuvuodesta niin, että se synkronoidaan yhdessä Kymsoten Kouvolan toimintojen kanssa. Muutos tulee olla valmis 2019 kesäkuuhun mennessä.

Kouvolassa 3.12.2018

Pekka Korpivaara

Maakuntahallituksen jäsen 

KS 6.12.2018 

Valtatie 15:sta tulossa köyhän miehen kinttupolku

Raskas liikeenne VT 15 tarvitsee 2+2 erotuskaistaisen tien. Kuva Keltakankaan risteyksestä.

Kouvola - Kotka välin eli VT15 suunnittelu ja tasoristeyksien rakentaminen ovat käynnissä. Suunnitelmien perusteella tie tulee olemaan köyhän miehen kinttupolku.

Tiestä on tarkoitus tehdä tulevaisuudessa koko matkaltaan keskikaiteellinen ohituskaistatie eritasoliittymillä. Ohituskaistatien liikenneturvallisuus ja välityskyky eivät ole raskaan rekkaliikenteen takia riittävä. Tie tulisikin tehdä koko matkaltaan minimissään 2+2 kaistaseksi keskikaiteelliseksi leveäkaistatieksi.

Tielle tulee nykyaikaisia eritasoliittymiä. Tielinjauksessa on hyödynnetty tien entistä linjausta. Tästä syntyneet miljoonasäästöt valtion tulisi suunnata tien tason nostamiseen 2+2 kaistaiseksi sekä koko matkan valaistukseen. Pelkkä eritasoliittymien valaistus ei ole riittävää.

Kouvolan ja Kymenlaakson päättäjien tulee vaatia laadukkaampaa tietä. Sairaanhoidon ja hälytysajoneuvojen lisääntymistä ei ole otettu huomioon alustavissa tiesuunnitelmissa. Ne eivät huomioi riittävästi myöskään sataman, teollisuuden kuljetusten ja Kymenlaakson työmatkaliikenteen tarpeita.

Maakuntamme päättäjien on vaadittava, että Kouvola-Kotka tiestä tehdään Suomen paras moottoritieverkoston ulkopuolinen yhteysväli.

Pekka Korpivaara

Kaupunginvaltuutettu (kok)

Kouvola

Vt 15 Kotka-Kouvola -tiesuunnitelman vuorovaikutus käyntiin yleisötilaisuuksilla (Kaakkois-Suomi)

Linkki: Vt 15 parantaminen välillä Kotka (Rantahaka) -Kouvola (Tykkimäki)


Linkki: Ks Lukijalta: Valtatie 15:sta tulossa köyhän miehen kinttupolku

Linkki: KS 19.9.2019 Valtatie 15:n parannus kilpailee kymmenien muiden tiehankkeiden kanssa

Kymen Sanomat 3.11.2018 yleisönosastokirjoitus

Kuva ELY:n sivuilta https://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/vt-15-kotka-kouvola-tiesuunnitelman-vuorovaikutus-kayntiin-yleisotilaisuuksilla-kaakkois-suomi-

Korjausvelkaan tarkempi huomio

Ks 17.10.2018 julkaisema uutinen korjausvelasta..

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut, virkamiehet ja kokousta seuraava yleisö

Tarkastuslautakunnan puolesta haluan kiittää kaupunginhallitusta ja virkamiehiä saamistamme vastauksista kaupunginvaltuustolle. Kiitos hyvistä vastauksista. Tarkastuslautakunnan puolesta haluan nostaa yleistasolla muutamia asioita valtuuston keskusteluun, joita valtuuston olisi hyvä pohtia vastauksia lukiessa.

Tala on tähän asti kommentoinut hallituksen vastineita vasta seuraavan vuoden arviointikertomuksessa, mutta tuon joitakin asioita esille, jotka vastineissa herätti lautakunnassa keskustelua.

Käsittelen lyhyesti korjausvelkaa, kunnan päätöksenteko prosessia ja Talan toiveita.

Korjausvelka

Kuntatalouden emeritusprofessori Pentti Meklin on todennut, että korjausvelka eli tekemättömien korjausten määrä, voi olla otettua lainaa tärkeämpi mittari, vaikkei se olekaan virallinen tunnusluku arvioitaessa talouden tilaa. Tämä näkyy esim. Kouvolassa, jossa lainakanta on vielä kohtuullinen, mutta korjattavaa on ainakin 300 ME edestä eli 3500 euroa/asukas. (KS 30.11.14)?

Vertailtaessa lainamääriä eri kaupunkien kesken, on syytä aina huomioida, onko kaupunki väestöltään kasvava vai taantuva ja mikä on lainanhoitokyky. Lainanhoitokykyä mitataan lainanhoitokate -mittarilla. Mikäli mittari on 0-1, se on heikko, 1-2 on tyydyttävä ja yli 2 hyvä.

Uuden Kouvolan aikana lainanhoitokate on aina ollut heikko tai tyydyttävä. Vuonna 2017 Kouvolan lainanhoitokate oli 1, ja konsernin 1,4. Tämä olisi hyvä pitää mielessä, kun uusia menoja lisääviä hankkeita, virkoja ja investointeja hyväksymme. Olisiko myös suotavaa, että valtuutetut myös valtuustoaloitteita tehtäessä miettisivät, mistä rahat joskus melko tuottamattomiin aloitteisiin otetaan. Jos tai kun lainan korot nousevat, on lainanhoitokulut pois palvelutuotannon rahoituksesta.

Laskevan väestömäärän ja huonon tai tyydyttävän lainanhoitokyvyn vuoksi, katsomme tärkeäksi, että myös korjausvelkaan kiinnitetään jatkossa parempaa huomiota investointien ja talouden suunnittelussa.

Korjausvelan/ korjausvastuun määrittely ei ole helppoa ja vaatii paljon lisätyötä, mutta helpottuu jatkossa ainakin kiinteistöjen osalta tilapalvelun kehittämistoimenpiteiden johdosta.

Periaate tulisi olla joka valtuustolla, että jätämme Kouvolan vähintään yhtä hyvässä ja mieluummin paremmassa taloudellisessa kunnossa tuleville sukupolville. Tämä tarkoittaa, ettei Kaupunki lisää velkaa seuraaville sukupolville ja valtuustoille.

Päätöksentekoprosessista hiukan

Kunnan muodollisen päätöksenteon tunnuspiirteitä ovat monivaiheisuus ja kokousmenettely, ellei päätösvaltaa ole siirretty yksittäiselle viranhaltijalle.

Asiankäsittely alkaa asian vireille tulosta, jonka pohjalta viranhaltija valmistelee asian johtokunnalle tai lautakunnalle. Lautakunta antaa lausunnon, esityksen/ aloitteen kaupunginhallitukselle, joka valmistelee asian edelleen kaupunginvaltuustolle. Asiasta syntyy muodollinen päätös, johon voidaan hakea tarvittaessa myös muutosta. Demokratia toimii tiedon varassa, jos ei ole tietoa, ei voi osallistua. Jos ei ole muodollista päätöstä, ei voi valittaa.

Kaupunginhallituksen antamassa vastineessa todetaan, että toimialojen/lautakuntien toiminnan muutoksia ja lisäyksiä käsitellään talousarviokäsittelyssä. Nämä esitellään talousarviokirjassa kohdassa oleelliset muutokset suunnittelukaudella, ja näihin liittyvät henkilöstömuutokset hyväksytään henkilöstösuunnitelmassa.

Ovatko valtuutetut tietoisia, että talousarviokäsittelyssä syntyy näin päätöksiä, joista ei ole perusteltuja päätösehdotuksia. Perustelut, miksi uutta toimintoa tarvitaan ja mitkä ovat toiminnan tavoitteet ja vaikutukset, millaisia resursseja toiminta tarvitsee, henkilöstö, tilat ja määrärahat jne kaikki puuttuvat.

Tarkastuslautakunnalle asia nousi esiin tarkasteltaessa, mitä vuoden 2016 arviointikohteena olleelle Ohjaamo-toiminnalle oli tapahtunut. Dynastiasta ei löytynyt mitään päätöstä ohjaamo- toiminnan vakinaistamisesta ja saamamme tiedon mukaan päätös on tehty talousarvioprosessin yhteydessä.
Talousarviokirjasta 2017 löytyy ainoastaan maininta, että ohjaamon toiminta pyritään vakinaistamaan suunnittelukaudella. Ohjaamo toiminta sinällään on erittäin hyvää ja kannatettavaa toimintaa.

Tuleva kouluverkko on hyvä esimerkki siitä, kuinka valmistelut tulisi tehdä. Tulisi käyttää tavoitelukuja eikä strategiaa. Kaikki investointisuunnitelmat yms tulee perustua laskelmiin ja realistiseen tilaan, ei toiveisiin.

Tarkastuslautakunnan toiminnasta hiukan.

Uudessa kuntalaissa Tarkastuslautakunnan keskeiseksi tehtäväksi on nostettu tuloksellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arviointi.  Toimintamme perustuu Kuntaliiton arviointisuosituksiin, jolloin saamme yhtenäisiä ja vertailukelpoisia arviointeja.

Arviointeja varten tarvitsemme tilastotietoja ja vertailutietoja. Näitä tietoja esim. vertailukaupungeista ei ole ollut yleisesti saatavilla, joten tarkastustoimen henkilöstö on niitä tähän asti etsinyt ja pyytänyt eri tahoilta. Arviointikertomuksen teko helpottuisi huomattavasti, jos tiedot olisivat löydettävissä keskitetysti. Myös hyvinvointikertomuksen ja arviointikertomuksen aikataulullinen synkronointi helpottaisi arviointityötä.

Tarkastuslautakunta on esittänyt, että kaupungin arvioinnin nykytila selvitettäisiin, ja että tiedot kaupungin toimintaa koskevista selvityksistä ja arvioinneista sekä asiakaskyselyistä ja palautteista koottaisiin jatkossa yhteenpaikkaan, jotta sitä voitaisiin entistä paremmin hyödyntää kaupungin kehittämisessä. Myös kuntalaisten tiedonsaantia kaupungin toiminnasta tulisi edelleen kehittää aidon osallistumisen mahdollistamiseksi. Kuntalaisten on myös vaikea osallistua keskusteluun ilman riittävää ja oikea aikaista tietoa.

Tarkastuslautakunta on jo vuosia suositellut, että sitovuustasoksi jatkossa määritellään lau­ta­kun­ta­ta­so. Uuden organisaation valmistelussa on lähtökohdaksi asetettu, että ta­lous­ar­vion sitovuustaso valtuustoon nähden tulee olemaan lautakunta. Talan jo vuosia esittämä näkemys on vihdoin lyönyt itsensä läpi! Kiitos tästä

Lopuksi

Haluan esittää lämpimät kiitokset vastauksien laatimiseen osallistuneille viranhaltijoille sekä kysymykset laatineille tarkastuslautakunnan jäsenille. Erityisesti haluan kiittää tarkastuslautakunnan tarkastuspäällikköä Sirkku Ahvo-Lehtistä, joka on toiminut vuosia tarkastuslautakunnan viranhaltijana.  Sirkku on tehnyt uskomattoman määrän työtä ja siitä hänelle lämpimät kiitokset.

Pekka Korpivaara

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja


KS 17.10.2018 Kouvolan lainanhoitokyky pysyy alhaisena — Pekka Korpivaara (kok.) kehottaa valtuutettuja miettimään tarkemmin, miten heidän tekemänsä aloitteet voidaan rahoittaa

KS 17.10.2018 Pekka Korpivaaran puhe

Poimintoja Kouvolan Sanomien lukija kommentteista uutiseen

Lisää työpaikkoja lupaprosesseja nopeuttamalla

Rauman Sataman laajennus 6.10.2017 Laiturin valua.

EK:n tutkimustuloksen mukaan lamavuonna 2017 lupajonoissa seisoi 14 000 uutta työpaikkaa ja yli 3 miljardin investoinnit. Nyt kun talous on kasvussa nuo luvut ovat huomattavasti suurempi.

Suomen työllisyyden ja kilpailukykyä hidastaa kohtuuttomasti sekä lupaviranomaisten hakemuksien pitkät käsittelyajat ja valitusten erittäin hidas käsittely. Infra-projektien läpivientiajat ovat nopeutuneet toisin kuin lupa-asioiden ja valitusten käsittelyajat.

Aluehallintoviraston keskimääräinen lupakäsittelyn aika oli yli 17,2 kuukautta.  Annetuista päätöksistä yhteensä 186 eli 22 % oli ollut vireillä vähintään kaksi vuotta vuonna 2015. Kymmenen pisimpään vireillä olleen lupahakemuksen käsittelyajat vaihtelivat 58,2 ja 97,9 kuukauden välillä.

"Suomalainen ympäristöbyrokratia työllistää nykyisellään sekä hakijoita että käsittelijöitä liikaa".

Satamien, lentokenttien sekä väylien luvat kestävät vuosia. Suomalainen ympäristöbyrokratia työllistää nykyisellään sekä hakijoita että käsittelijöitä liikaa. Lisäksi lupaviranomaisten lainvastaiset tulkinnat maksavat veronmaksajille turhina kuluina satoja miljoonia. Lupien käsittelyaika ei siis takaa päätösten laatua tai tasoa.

Väylähankkeissa teetetään aina lupaa varten tarvittavat mittaukset, analyysit ja mallintamiset alan parhailla asiantuntijoilla. Lupien hitaus johtuu pelkästään viranomaisten käsittelyn hitaudesta ja lainsäädännöstä, joka mahdollistaa samasta asiasta valittamisen moneen kertaan. 

Turun lentoaseman ympäristölupa kierteli lupaviranomaisten pöydille yli 10 vuotta. Lainvoimaisen ympäristöluvan saanti kesti valituksineen yli 16 vuotta, jonka ajan lentoasema toimi ilman lainvoimaista ympäristölupaa.

Lakia tulisi muuttaa niin, että kaikki luparatkaisut on annettava kuuden kuukauden kuluessa hakemuksesta sisältäen valituksien käsittelyn.  Tuleva aluehallintouudistus uhkaa vielä pidentää nykyisiä käsittelyaikoja. Lyhentämällä lailla hakemusten käsittelyaikoja saataisiin enemmin töitä ja kilpailukykyä kuin kyykyttämällä aktiivimallilla työttömiä.

Pekka Korpivaara

Kaupunginvaltuutettu (kok), Kouvola

Linkki: KS 6.10.2018 Lisää työpaikkoja lupaprosesseja nopeuttamalla

KS 6.10.2018 

KS:n nettikeskustelusta poimittua.

Kymen Sanomat 8.10.2018 julkaisema Pekka Korpivaaram kirjoitus