lauantai 28. maaliskuuta 2020

Lopettiko kahvin ja pullan puute lautakuntien toiminnan Kouvolassa?


Kouvolan luottamushenkilöistä muodostetut lautakunnat ovat lopettaneet toimintansa ja siirtäneet päätöksillään kaiken vallan virkamiehille.  Poikkeuksellisina aikoina tulisi päättäjien kantaa vastuunsa eikä vetäytyä siitä. Sotiemme aikanakaan eivät poliitikot vetäytyneet vastuusta, saati delegoineet kaikkia päätöksiä virkamiehille.

Pidän Kouvolassa tapahtuneita vallan delegointeja demokratian halventamisena.

Lautakunnat voivat pitää kaikki kokouksensa sähköisesti. Kokouksiin voi siis osallistua kotoa, työpaikalta tai lähes mistä vain ilman pelkoa koronaviruksen tarttumisesta.

Kouvola on kouluttanut luottamushenkilöt käyttämään sähköisiä kokousvälineitä sekä hankkinut valtuutetuille ilmaiset internetyhteyksillä varustetut tietokoneet. Kaikki kiireelliset päätökset voidaan tehdä aina viranhaltijoiden toimesta asemavaltuuden perusteella.

Kansalaiset vaativat jatkuvasti lisää läpinäkyvyyttä päätöksiin. Demokratian kunnioitus ja päätöksenteon läpinäkyvyys lisäävät luottamusta viranomaisten. Tämän takia on tärkeää, että demokraattista päätöksentekoa ei kavenneta edes vaikeina aikoina.

"Valmiuslaki ei koske kunnallista päätöksentekoa, sillä lautakuntien päätöksiä ei voi perustella"

Autoritaarisessa hallinnossa ensisijainen tavoite on oman vallan lisääminen. Demokratiassa hallinto on vastuussa kansalaisilleen ja päätökset tehdään demokratian pelisääntöjen mukaan.

Päätöksillään lautakunnat osoittavat oman tarpeellisuutensa tai tarpeettomuutensa. Lopettamalla kokoukset lautakunnat osoittavat tarpeettomuutensa. Valmiuslaki ei koske kunnallista päätöksentekoa, joten sillä lautakuntien päätöksiä ei voi perustella.

Kykeneekö demokraattinen hallinto toimimaan vain helppoina aikoina?  Talouden mennessä huonosti tai virusepidemian uhatessa, ei vastuun kantaminen näytä onnistuvan. Vastuu halutaan ”delegoida” eli siirtää pois itseltä.

Onko kahvin ja pullan puute ainoa syy lopettaa sähköiset kokoukset? Pitääkö luottamushenkilöille toimittaa tuoreet pullat ja kahvit kotiin, jotta he jaksaisivat osallistua sähköiseen kokoukseen?

Pekka Korpivaara
Kaupunginvaltuutettu (kok)
Kouvola

Linkki: KS 28.3.2020 Lopettiko kahvin ja pullan puute lautakuntien toiminnan Kouvolassa?

Linkki: KS 16.3.2020 Kouvola pohtii päätöksenteon keskittämistä kokonaan kaupunginhallitukselle – Poikkeuksellisen vallankeskittämiskaavailun syynä on koronaviruksen aiheuttama uhka







Pekka Korpivaran kirjoitus KS 28.03.2020

Kouvolan kaupungin tiedote päätöksenteosta on erittäin hyvä ja se vahvistaa sen tosiasian, että valtuutetut ovat siirtäneet sekä päätöksenteon että vastuun virkamiehille vain välttääkseen vastuun ottamisen:





perjantai 27. maaliskuuta 2020

Kouvolan maaseutulautakunta luopui väliaikaisesti demokratiasta?

Kouvolan maaseutulautakunta päätti kokouksessaan 25.3.2020 siirtää käytännössä kaiken päätöksenteon ja vastuun kaupungin virkamiehille ja luopui väliaikaisesti demokratiasta

Päätöksellään lautakunta osoitti oman tarpeellisuutensa tai tarpeettomuutensa, kyvyn kantaa vastuuta tai kyvyttömyytensä toimia vaikeina aikoina! 

Pekka Korpivaara (kok) esitti, ettei valtaa siirretä kuin välttämättömiltä osin. Kukaan ei uskaltanut kannattaa muutosehdotust, joten virkamiehen esitys jäi voimaan. Päätöksellään maaseutulautakunta osoitti vastuun välttelyä ja oman tarpeellisuutensa.  Maaseutulautakunnan kokouksien lopettamisiin ei ollut käytännössä muuta syytä kuin vastuun välttäminen, sillä kaikki kokoukset olisi voitu pitää normaalisti sähköisillä välineillä, kuten tämäkin kokous!




Pekka Korpivaara                                                                    Maaseutulautakunnankokous 25.3.2020
Katajakatu 7
45200 Kouvola
050 4141973




ERIÄVÄ MIELIPIDE MAASEUTULAUTAKUNNAN PÄÄTÖKSEEN TOIMIVALLAN SIIRTÄMISEKSI


Kohta 4§:                       Maaseutulautakunnan toimivallan siirtäminen (delegointi)

Vastaesitys:                   Poistetaan esityksestä 23§.

Esitys tämän jälkeen:     Maaseutulautakunta siirtää vastuualueensa päätösvallan hallintosäännön 28 §:n ja 67 § 3 momentin mukaisissa asioissa maaseutupalvelujen päällikölle lukuun ottamatta asioita, joita lakien mukaan ei voi delegoida viranhaltijalle…jne.

Perustelut:                      Kunnallisen demokratian tukeminen ja vahvistaminen vaatii pitkäjänteiseen kehittämistyöhön sitoutuneita ja kykeneviä kuntapolitiikkoja.

Vaikeina aikoina, jolloin eletään poikkeuksellisia aikoja kansakuntaa uhkaavan viruksen takia, tulisi päättäjien olla kantamassa vastuuta ja tekemässä tarvittavia päätöksiä, eikä vetäytyä vastuusta ja siirtää valtaa ohi demokraattisten toimielinten.

Pidän maaseutulautakunnan päätöstä delegoida kaikki päätösvalta lähes rintamakarkuruuteen verrattava tekona. Edes talvi- ja jatkosodan aikana ei poliitikot vetäytyneet pois vastuusta ja delegoineet päätöksiä virkamiehille tässä määrin. Pidän vallan delegointia tässä määrin jopa demokratian halventamisena.

                                       Maaseutulautakunnalla on mahdollisuus pitää kaikki kokouksensa sähköisesti. Kokoukseen voi siis osallistua kotoa, työpaikalta tai lähes mistä vain ilman pelkoa koronaviruksen leviämisestä tai tarttumisesta. Kaikki esitetyt vallansiirrot ja delegoinnit ovat siis turhia, koska kaikilla valtuutetuille ja lautakunnan jäsenillä on mahdollisuus aina osallistua kokoukseen sähköisillä menetelmillä (Skype-kokous, Teams kokous jne). Lisäksi Kouvola on kouluttanut kaikki luottamushenkilöt käyttämään sähköisiä kokousvälineitä ja jopa hankkinut tarpeelliset ohjelmistot ja koneet valtuutetuille ilmaiseksi.
                                    
                                       Kaikki tarpeelliset ja nopeasti tehtävät päätökset voidaan aina tehdä viranhaltioiden toimesta asemavaltuuden perusteella. Myöskään kysymykseeni, mikä on sellainen päätös, johon viranhaltijat tarvitsevat vallan delegointia, ei kukaan vallan delegointia kannattanut henkilö ole vielä osannut minulle vastata.

Suomessa niin media kuin kansalaiset ovat jatkuvasti vaatineet viranomaisilta enemmin päätösten läpinäkyvyyttä. Demokratian kunnioitus ja päätöksenteon läpinäkyvyys lisää luottoa viranomaisten toimintaan ja vähentää kansalaisten epäluuloja viranomaispäätöksiin. Tämän takia olisi tärkeää, että demokraattista päätöksentekoa ei kavennettaisi edes vaikeina aikoina.

Sananvapauden säilyminen vaatii herkeämätöntä huolenpitoa ja pieniinkin, potentiaalisiinkin uhkiin puuttumista. Autoritaarisen hallinnon ensisijainen tavoite on oman vallan säilyminen, lisääminen ja legitimointi.

Demokratiassa hallinto on vastuullinen kansalaisilleen ja päätökset tehdään demokratian pelisääntöjen mukaan. Lautakunnat voivat aina itsenäisesti päättää, kokoontuvatko ne sähköisesti vai lopettavatko ne kokouksensa ja siirtävät vallan ja siten käytännössä vastuunkin muille. Toimellaan lautakunta osoittaa oman tarpeellisuutensa tai tarpeettomuutensa. Valmiuslaki ei koske kunnallista päätöksentekoa eikä kavenna sitä, sillä lautakunnan päätöstä ei voi perustella.

Pidän erittäin huonona ja vastuuttomana päätöstä siirtää valta ja käytännössä myös vastuu virkamiehille ja kaupunginhallitukselle.

Vasta äskettäin (16.3.2020) Kouvolan Sanomat uutisoivat, että Kouvolan kaupunginhallitus suunnitteli jopa kaiken päätöksenteon keskittämistä itselleen:

 ”Kouvolan kaupunki valmistelee luottamushenkilöiden kaiken päätöksenteon keskittämistä kaupunginhallitukselle…. Jos tällainen päätös tehdään, tarkoittaa se lautakuntien kokousten perumista. Kaupunginhallitus vastaisi kaikkien päätösten tekemisestä.”

Eikö demokraattinen hallinto kykenee toimimaan kuin silloin, kun taloudessa menee hyvin?  Kuntatalouden mennessä huonosti tai virusepidemian uhatessa, ei vastuun kantaminen näytä onnistuvan, vaan vastuu halutaan ”delegoida”.

Päätös delegoida kaikki valta virkamiehille ja käytännössä lopettaa lautakunnan päätöksenteko aikana, jolloin vastuuta ja rohkeaa päätöksentekoa nimenomaan tarvittaisiin, oli minusta demokratian kannalta virhe, ja politiikojen kannalta häpeällinen teko, joka rikkoi demokratia periaatteita ja avointa päätöksentekoa.

Kouvolassa häpeän päivänä 25.3.2020

Pekka Korpivaara
Maaseutulautakunnan varapuheenjohtaja


keskiviikko 25. maaliskuuta 2020

Kouvola on osa Etelä-Suomea!

Kouvolan luonteiset yhteydet suuntautuvat Uudellemaalle ja Päijät-Hämeeseen

Kari Taskinen on lähtenyt (KS 14.1) entisen Etelä-Savon maakuntajohtajan Matti Viialaisen ehdotuksen takuumiehiksi ajamaan Kymenlaaksoa Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan kanssa yhteen! Suunta, jota edustajamme ehdottaa on huonoin mahdollinen ja olisi katastrofi Kouvolan kannalta.

Kouvolalla ei ole kovin paljon saatavaa Etelä-Karjalan, eikä varsinkaan Etelä-Savon suunnalta, jonka väestökato oli suurempaa kuin missään muussa Suomen maakunnassa.

Kymenlaaksossa liitto on viime vuosina vaihtanut politiikkansa suunnan pois nimenomaan Etelä-Savosta ja Etelä -Karjalasta ja asettanut Kymenlaakson uudeksi yhteistyösuunnaksi Etelä-Suomen ja Päijät-Hämeen. Tästä on kaikilla maakuntaliiton hallituksen jäsenillä yhteinen näkemys. Edustamme siis uutta suuntausta, emme kirjoituksessa ehdotettua vanhaa suuntausta. Kouvolalla ei ole kovin paljon saatavaa Etelä-Karjalan, eikä varsinkaan Etelä-Savon suunnalta, jonka väestökato oli viime vuonna suurempaa kuin missään muussa Suomen maakunnassa.

Kouvolasta työmatkaliikenne ja liiketoiminta suuntautuu Lahteen ja Uudenmaan suuntaan.  Kymenlaaksosta ei käydä töissä Etelä-Savossa eikä Etelä-Karjalassa. Kouvola on historiallisesti Itä-Hämettä ja matkaa Kouvolan keskustasta Uudellemaalle on alle 30 kilometriä.

Toivottavasti Taskisen avaus ei saa tuulta purjeisiin, sillä tämä Matti Viialalaisen ajama maakuntaehdotus muuttaisi nykyisen uuden yhteistyön suunnan ja veisi meidät pois niistä pöydistä, joissa tulevaisuutta rakennetaan. Liittoutumalla vahvan Uudenmaan ja Päijät-Hämeen kanssa saamme valtakunnallisesti 67 kansanedustajan voiman. Ehdotettu suuntaus toisi meille 32 kansanedustajan voiman eli alle puolet nykyisestä. Sekö olisi sitä "uutta yhteistyösuuntaa" jota kirjoituksessa kehutaan.

Pekka Korpivaara
maakuntahallituksen jäsen (kok)

KS 15.1.2019 Vastine Kari Taskiselle!









sunnuntai 22. maaliskuuta 2020

Kouvolan kaupunginhallitus tukee toimillaan Turkin Recep Erdoğanin politiikkaa

Suurin osa pakolaisita on nuoria miehiä, jotka etsivät parempaa taloudellista tuelvaisuutta lännestä.
Kuva Kreikan ja Turkin rajalta. 
Turkin presidentin Recep Erdoğan on julkisesti uhannut hukuttaa Euroopan muslimimaahanmuuttajien alle. Turkki painostaa EU:ta pakolaisilla saadakseen 80 miljoonalle kansalaiselleen EU:n lupaaman viisumivapauden sekä miljardien tukipaketin taloutensa tasapainottamiseen.

"Eurooppa on tarkoitus vallata ”pakolaisilla"

Turkin presidentti tarkoitus on saada mahdollisimman paljon muslimeja Eurooppaan. Erdoğan ja muut uskonoppineet ovat jo vuosia kehottaneet Turkissa asuvia muslimeja suuntaamaan kohti länttä. Suurin osa Eurooppaan pyrkijöistä ei edes ole pakolaisia Syyriasta tai muilta sotatoimialueilta, vaan tulevat muualta, lähinnä Afganistanista. Kreikan median mukaan rajan yli pyrkivistä vain neljä prosenttia on syyrialaisia.  Saudi-Arabia kuten moni muukaan saman kielen ja uskonnon omaava maa ei ota ”pakolaisia” vastaan, koska Eurooppa on tarkoitus vallata ”pakolaisilla”.

" ... yli 90% maahamme rajan yli tulevista ”pakolaisista” on sotilaskuntoisia miehiä ... "

Kouvolan kaupunginhallituksen tulisi sanoa ei kiitos ELY:n tarjoamalle ”pakolaissopimukselle”. Kaupunginhallituksen tehtäviä on turvata taloutemme eikä pohtia ihmissalakuljetuksen tukemista ELY:n kanssa.  Kyse ei ole oikeista pakolaisista, sillä yli 90% maahamme rajan yli tulevista ”pakolaisista” on sotilaskuntoisia miehiä, jotka tutkimusten mukaan matkustavat kohta ”turvapaikkapäätöksen” saatuaan kotimaihinsa lomalle.

"Kyse on arvovalinnoista, jolla kaupunginhallitus viestittää asukkailleen omista arvoista."

Kouvolassa monella köyhällä ei ole rahaa edes välttämättömiin lääkkeisiin. Vanhusten hoidosta säästetään samaan aikaan kun rahaa aiotaan käyttää miljoonia nuoriin sotakuntoisiin ”pakolaismiehiin”. Kyse on arvovalinnoista, jolla kaupunginhallitus viestittää asukkailleen omista arvoista. Todelliset pakolaiset eivät pyrkisi väkivalloin Kreikan rajan yli, todelliset pakolaiset eivät tuhoaisi yli 20 ”vääräuskoisten” kirkkoa Lesboksen saarella, kuten nämä ”pakolaiset” ovat tehneet. Kouvolan kaupunginhallituksen tulisikin lopettaa turvapaikkabisnes, jonka moraalinen perusta on yhtä heikko kuin kaupunkimme talouskin. 

Pekka Korpivaara
kaupunginvaltuutettu (kok)
Kouvola

(lähetin tämän kirjoituksen Kouvolan sanomiin 12.3.20220, muttaa KS ei julkaissut kirjoitusta)

Turkin sotilaat rikkovat Kreikan raja-aitaa!


Linkki: IL 12.3.2020 Näkökulma: Kreikan asia on Suomen asia

Linkki: Turkin rajaviranomaiset rikkovat Kreikan raja-aitaa

Linkki: 29.3.2020 Saksan tiedusteluraportti: Turkki lietsoi levottomuuksia Kreikan rajalla, solutti sotilaita mellakoimaan pakolaisjoukkoon

Linkki: Greek church in Lesbos reportedly vandalized by refugees

tiistai 17. maaliskuuta 2020

Itärata on ylivoimainen ratahanke

Itärata palvelee isoa osaa Suomea.
Itärata  Kouvolasta Helsinkiin  Rantaradan rakentaminen tulee Väyläviraston uusimman selvityksen mukaan yli miljardin (1074 miljoonaa) kalliimmaksi kuin itäradan. Tuolla erotuksella rakentaisi Kouvola-Kotka välisen tien siltoineen uusiksi 9,3 kertaa. Kotkan kautta tehty ratayhteys Helsinki-Pietari kestäisi 3:17 ja Kouvolan kautta 3:11 eli vain 6 minuutin aikasäästö Pietariin mennessä.

 
Lipputuloja rantaradalta tulisi lisää 82 miljoonaa, Kouvolan kautta kulkeva ratayhteys toisi lisää lipputuloja lisää 120 miljoonaa. Eli valtio menettää lipputuloja noin 38 miljoonaa joka vuosi rakentamalla radan Kot-kan kautta.

Kotkan kautta radan ylläpito kustannus on vuosittain 24 miljoonaa suurempi kuin Kouvolan kautta. Hyöty/kustannussuhde on itäradan eduksi radikaalisti eli lähes kaksi kertaa parempi kuin rantaradan, oikorata 0,13 ja rantarata 0,08.

Edellisten perusteella voimme todeta, rantarata on vain politiikan teko väline ilman realismia ja se ei ole varteenotettava vaihtoehto nyt eikä tulevaisuudessa. Oikorata on realismia, jota tukee kaikki selvitykset.

Näistä syistä huolimatta Kouvola on valmis tukemaan myös Kotkan ratatavoitteita. Kouvolan edustajat Kymenlaakson liitossa ovat maakunnan asialla. Toivonkin, että mikäli Sami Virtanen ei ymmärrä koko maakunnan etua, hän osaisi itse vetää johtopäätökset siitä, onko hänen paikkansa maakuntatason päätännänteossa.




perjantai 14. helmikuuta 2020

Väyläviraston selvitys soittaa kuolinkelloja rantaradalle – "Rantarata on vain politiikan teon väline ilman realismia"

Nopean junauhteyden rakentamiseen Suomesta Venäjälle on käytetty yli 200 milj. euroa. Nopea junayhteys on ollut
erittäin suoisittu matkustusmuoto sen valmistuttua 2010. (kuvituskuva visitpietari.fi).

Itäradan ylivoimaisuus Väyläviraston teettämässä selvityksessä (15/2019) on saanut Kotkan poliitikot kauhun valtaan. Selvitys tekee käytännössä selvää jälkeä kaikista Kotkan perusteluista. Jopa kotkalaisten tähän asti käyttämä vahvin perustelu rantaradan hyödystä tavaraliikenteelle sekä Vainikkalasta Sköldvikiin suuntautuvien öljykuljetusten osalta ammutaan alas julkaisussa.  

Selvityksen mukaan, vaikka rantarata rakennettaisiin, ” rataverkon kokonaiskäytön kannalta on kuitenkin järkevämpää, että nämä kuljetukset käyttävät nykyistä rataverkkoa.” Edes idän sellukuljetukset tuskin kulkisivat rantarataa pitkin vaan ”todennäköisesti nämä kuljetukset kuitenkin tapahtuisivat nykyiseen tapaan runkojunissa Kouvolan kautta”.

Rantaradan rakentaminen tulee saman selvityksen mukaan yli miljardin kalliimmaksi kuin itäradan. Tuolla erotuksella rakentaisi Kouvola-Kotka välisen tien siltoineen uusiksi 9,3 kertaa. Kotkan kautta tehty ratayhteys ei myöskään toisi merkittävää aikasäästöä Helsinki-Pietari välille.

"Hyöty/kustannussuhde on itäradan eduksi lähes kaksi kertaa parempi kuin rantaradan, oikorata 0,13 ja rantarata 0,08."

Lipputuloja rantaradalta tulisi lisää vain 82 miljoonaa, itärata toisi lisää lipputuloja 120 miljoonaa. Valtio menettäisi lipputuloja noin 38 miljoonaa joka vuosi rakentamalla radan Kotkan kautta.

Kotkan kautta radan ylläpito kustannus on vuosittain 24 miljoonaa suurempi kuin Kouvolan kautta. Hyöty/kustannussuhde on itäradan eduksi lähes kaksi kertaa parempi kuin rantaradan, oikorata 0,13 ja rantarata 0,08.

Edellisten perusteella voimme todeta, rantarata on vain politiikan teko väline ilman realismia eikä se ole varteenotettava vaihtoehto nyt eikä tulevaisuudessa. Oikorata on realismia, jota tukee kaikki selvitykset.

Itäradan ylivoimaisuudesta huolimatta, Kouvola on valmis tukemaan myös Kotkan ratatavoitteita. Kouvolan edustajat Kymenlaakson liitossa ovat koko maakunnan asialla.

Pekka Korpivaara
Kouvola (kok)

tiistai 7. tammikuuta 2020

Ratamon myöhästyminen johtuu suhteilla tehdyistä johtajavalinnoista

Valtuutettu Jouni Suninen (KS 1.1.2020) ihmetteli kirjoituksessaan, miksi Ratamokeskus hanke ei edennyt, vaikka yhtään oikaisuvaatimusta, valitusta eikä päätöstä ole, joka olisi Ratamohanketta hidastanut?

Ratamon suunnitteluprojekti on käytännössä alkanut jo 2009, siis paljon aikaisemmin kuin Espoon sairaalan.  Ratamo1 projekti alkoi jo 2012 tammikuussa.

Ratamokeskuksen myöhästyminen ei johdu tontista vaan täydellisestä osaamattomuudesta, jolla projektia on viety eteenpäin. Kymmenien miljoonien projektia veti projektipäällikkö, jolla ei ollut käytännössä ammattitaitoa rakennuttamisesta saati rakentamisesta.  Tietohallintopäällikön valinta projektijohtajaksi oli käsittämätön valinta, jossa ammattitaidon on korvannut suhde kaupunginjohtajaan ja poliittisiin päättäjiin. Tietohallintopäällikkö siirtyi projektipäälliköksi muodollisesti toukokuussa 2012, käytännössä 2012 tammikuussa.

Projekti kulki katastrofista toiseen. Ammattitaidon puutteesta kertoo täysin epärealistinen elinkaarimalli, jota ajettiin kuin kyytä piippuun. Kallis elinkaarimalli ja ylisuuret vuokrat olisivat ainakin tuplanneet kustannukset, joten siitä oli pakko luopua. Asia, joka oli tiedossa jo ennen elinkaarikilpailutuksen aloittamista.

Hankesuunnitelman tilaohjelman reilun 20 % ylitys budjettiin nähden johti suunnittelun keskeyttämiseen, kunnes tilaohjelma oli saatu järkeistettyä Kouvolan puolesta. Rakentamisen aloitus siirtyi, eikä rakentamaan päästy alkuvuodesta 2015. Suunnittelu yms. kustannukset tosin juoksivat koko ajan. Ammattitaidon puutteellisuudesta kertonee myös parkkihallin ja liikennejärjestelyjen karsiminen, ja niiden siirtäminen hankkeen ulkopuolelle kustannuksien ja ylityksien peittämiseksi.

Ratamokeskuksen myöhästyminen ja budjetin ylitys oli jo 2017 suhteessa suurempi kuin paljon parjatun Länsimetron. 

Ratamokeskuksen projektipäälliköksi olisi pitänyt valita ammattilainen eikä nimittää projektihenkilökuntaa pelkästään suhteilla.  Suurin vastuun hankkeen epäonnistumisesta kuuluu entiselle kaupunginjohtajallemme Lauri Lamminmäelle, joka nimitti ATK-päällikön Ratamon projektipäälliköksi. 

Pekka Korpivaara
Kaupunginvaltuutettu (kok)
Kouvola


Keskustelusta poimittua:


perjantai 3. tammikuuta 2020

Kouvolalle oma sote-alue!


Hallitus on taipumassa Uudenmaan kuntien vaatimukseen saada omat sote-alueet. Myös Kouvolan tulisi vaatia oma sote-alue leikkaus- ja päivystysoikeudella.

"Väestöpohjaltaan Kouvolalla on täydet mahdollisuudet hoitaa hyvin ja tehokkaasti oma sote-alueensa."

Uusia sote-alueita perustellaan sillä, että ratkaisulla otetaan huomioon Uudenmaan alueen erityispiirteet. Kymenlaakson maakunnan erityispiirre on kaksinapaisuus. Maakunta jakaantuu käytännössä kahteen tasavahvaan, erilliseen alueeseen - etelään ja pohjoiseen. Tässä suhteessa olemme varsin ainutlaatuinen maakunta.

Kouvola ajoi ennen maakunta- ja sote-uudistuksen alkua yksimielisesti omaa sote-alutta. Väestöpohjaltaan Kouvolalla on täydet mahdollisuudet hoitaa hyvin ja tehokkaasti oma sote-alueensa.

 "Kymenlaakson jakaminen kahteen alueeseen lisäisi demokratiaa."

Mitkä ovat ne juridiset perusteet, joilla Uusimaa voi saada erillisratkaisun, mutta Kouvola ei? Väkimäärältään Itä-Uusimaa ei juuri Kouvolasta eroa. Ministeri Sirpa Paateron (SDP) mukaan Uudenmaan jakaminen viiteen itsehallintoalueeseen lisää demokratiaa. Samalla tavoin Kymenlaaksonkin jakaminen kahteen alueeseen lisäisi demokratiaa.

Sote-uudistuksen tarkoitus oli turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille. Tavoitteena oli myös parantaa palvelujen saatavuutta ja kaventaa kansalaisten hyvinvointi- ja terveyseroja.

"Olemme saaneet vain entistä kalliimman hallinon, enemmän johtajia ja kasvavat menot sekä vähenevät palvelut."

Soten piti turvata myös ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata ikääntymisen sekä hillitä kustannusten kasvua. Mikään näistä tavoitteista ei ole toteutunut Kymsoten myötä. Olemme saaneet vain entistä kalliimman hallinon, enemmän johtajia ja kasvavat menot sekä vähenevät palvelut.

Oma sote-alue tekisi hoitoketjuista toimivampia ja kustannustehokkaampia. Kouvolalla olisi myös motivaatio ottaa käyttöön parhaat ennaltaehkäisevät keinot. Rahaa säästyisi. Sote-menojen nykyinen kasvuvauhti ei voi jatkua, joten on luotava nykyistä kustannustehokkaampi palvelurakenne.

"Kouvolassa tulisi sallia anestesiaa vaativat leikkaukset, jotta Ratamoon saadaan päteviä lääkäreitä ja henkilökuntaa."

Oma sote-alue mahdollistaisi kevyemmän sote-hallintomalliin. Kouvola tarvitsee paremmat palvelut, ei raskasta ja byrokraattista hallintoa, jossa potilas kärsii pitkistä matkoista, huonosta hoidosta ja kohonneista asiakasmaksuista.  Kymsoten myötä on saatu suuri joukko johtajia ja päälliköitä sekä pitkät hoitojonot. Mikään palvelu ei ole parantunut Kymsoten myötä.

Kouvolassa tulisi sallia anestesiaa vaativat leikkaukset, jotta Ratamoon saadaan päteviä lääkäreitä ja henkilökuntaa.  Uudenmaan kuntien tavoin Kouvolan tulee vaatia omaa sote-aluetta sekä ”päivystysasetuksen” että terveydenhuoltolain § 45 määräämä leikkausrajoituksien kumoamista.  

Pekka Korpivaara