torstai 30. maaliskuuta 2017

Rasisti vai suvakki?

Sisäministeriön tutkimus (21.3.2017) kertoo karua kieltä vaiennetun kansan mielipiteistä. Tämä 60-80% kansasta ei uskalla kertoa mielipidettään turvapaikkakeskustelussa leimautumisen pelossa. Tutkimuksen valossa suomalaisilla on kuitenkin vielä vahva yhtenevä näkemys asioista.

Polarisoitumista eli ääripäiden näkemyksiä edustaa hyvin Helsinginrautatietorin turvapaikanhakijoiden telttaleiri ja sen vastamielenosoitusleiri. Median asenteita kuvaa sanavalinnat. On telttaleiri eli se oikealla asialla oleva ja sitten on sen negaatio eli vastamielenosoitusleiri. Tutkimuksen mukaan kansalaiset eivät luota mediaan, eikä edes viranomaisten tiedottamisen tasapuolisuuteen.

Telttaleirissä vastustetaan kielteisiä turvapaikkapäätöksiä. Näkemys tuntuu olevan, että jokainen kielteinen päätös on virhe. Näinhän asia ei ole. Leirillä testataan sitä, että tarvitseeko viranomaisen päätöksiä noudattaa vai ei. Jos ei yksinkertaisesti lähde maasta, niin sallitaanko se viimein? 78% mielestä kielteisen päätöksen saaneet pitäisi poistaa maasta vaikka viranomaistoimin.

Tutkija: Järjestelmämme auttaa vääriä ihmisiä HU 19.8.2015-> 

Vastanneista 83% katsoo, että turvapaikan hakuprosessissa valehtelu pitäisi vaikuttaa suoraan päätökseen. Tutkimuksen valossa 82% haluaa suomalaisen lainkuuliaisuuden säilyvän Suomessa myös vastaisuudessa. Eikö vaikenevan kansan, enemmistön viesti päättäjille ole varsin selvä?

Selvä enemmistö kokee turvapaikanhakijat uhkana Suomen turvallisuudelle (rikollisuuden kasvu ja terrorismin uhka). Mutta lotkauttaako kukaan korviaan asialle?

Sisäministeri Risikolle (kok) kunnia Vaasan yliopistolla teetetystä tutkimuksesta. Median tulisi monipuolistaa uutisointiaan ja viranomaisten tuottaa enemmän faktapohjaista, rehellistä informaatiota. Tämä olisi kaikkien etu.

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Kouvolan korruptio on kallista kuntalaisille

Kouvolan korruptio käy kaupunkilaisille kalliiksi. Kaupunki maksaa palveluista ylihintaa ja tekijät tienaavat.

4.9.2012 Woodinno-hankkeen ohjausryhmä piti kokouksen Helsingissä. Paikalla oli Kouvolan kaupungin edustajina muun muassa Markku Laukkanen ja elinkeinojohtaja Aimo Ahti, joka toimi ohjausryhmän puheenjohtajana. Markku Laukkanen on ollut keskustan kansanedustajana vuoteen 2011 asti. Vuoden 2009 eurovaaleissa hän sai 15.000 ääntä.

Ohjausryhmässä Markku Laukkanen esitteli viestintäasioita Kouvolan edustajana. Seuraavassa pykälässä hän oli ohjausryhmässä hyväksymässä Audiomedia Oy:n konsulttisopimusta. Laukkanen omistaa Audiomedia Oy:n, on sen toimitusjohtaja ja yksijäsenisen hallituksen ainoa jäsen. Markku Laukkanen oli siis itse päättämässä konsulttisopimusta omalle, itse täysin omistamalleen yritykselle. Asian valmistelijasta ja asian esittelijästä ohjausryhmässä ei ole tietoa, mutta mahdollisti hän toimi niissäkin rooleissa.

Pekka Korpivaara Kouvolan korruptio
Kaavio tekijän saamasta hyödystä - Korruptio kannattaa tekijälleen.

Audiomedia Oy:lle yhteistyö Kouvolan kaupungin kanssa on ollut varsin tuottoisaa. Ennen yhteistyötä eli vuonna 2011 liikevaihto oli vaatimattomat 34.000 euroa. Seuraavana vuonna liikevaihto kasvoi 461 %. Voittoa yritys tuotti yhteistyön myötä yli kaksi kertaa edellisen vuoden liikevaihdon verran eli 73.000 euroa. Yritykselle ei toimeksiannoista paljon kustannuksia aiheutunut, koska yli puolet laskutuksesta jäi suoraan voittoihin.

Tekemisten valvominen luottamushenkilöiden taholta on täysin mahdotonta, koska hankkeen ohjausryhmän pöytäkirjoja ei saanut pyynnöstä edes kaupunginhallituksen jäsenet. Vesa Vainio vei asian asia korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO:n mielestä asiakirjoja ei tarvinnut luovuttaa Vainiolle. Siten tämäkin korruptiotapaus jäi selvittämättä.

Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka Pekka Korpivaara
Uutta kaupunginjohtaja Marita Toikkaa ei hyvä-veli-verkostot ohjaile.

Tein jo vuonna 2013 aloitteen avoimuuden lisäämiseksi. Tätä työtä haluan jatkaa tulevalla valtuustokaudella. Kouvolan uusi kaupunginjohtaja Marita Toikka kannattaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Kaupunginjohtajan tuki asialle onkin välttämätöntä Kouvolan korruption kitkemiseksi.

Kouvolan Sanomat ei julkaissut tekemääni mielipidekirjoitusta asiasta,  Valkelan Sanomat julkaisi. Kiitos Valkealan Sanomille korruption vastustamisesta.

EY:n juuri julkaisema tutkimus Harmaa talous vai kasvava talous kertoo, että isoissa organisaatioissa 75% vastaajista oli törmännyt epäeettiseen toimintaan.

Pekka Korpivaara EY:n tutkimuksesta 24.3.2017
EY:n tutkimuksesta 24.3.2017

maanantai 27. maaliskuuta 2017

Homekoulut rohkeasti nurin!

Tutkimustulokset vahvistivat vuosi sitten (04/2016) Valkelan kirkonkylän koulun sisäilmaongelmat. Sisäilmaongelmat ovat olleet tiedossa ainakin seitsemän vuotta. Vasta ensi vuodelle on luvassa peruskorjaus. Tänä aikana yksi sukupolvi lapsia on jo ehtinyt käydä koulunsa ja lähteä seuraaville kouluasteille.

Pekka Korpivaara Homekoulut rohkeasti nurin ja uutta tilalle.
Homekoulut rohkeasti nurin ja uutta tilalle. 

Koulujen rakentamisen ja korjauksen hitaus on puhtaasti arvo- ja asennekysymys. Ydinkeskustan kehittämiseen laitettiin 10 miljoonaa euroa, jotta suomalainen graniitti Manskin kävelykadulta vaihdettiin kiinalaiseen kiveen.  Alltoyliopiston puuprofessuuria tuetaan miljoonalla eurolla. Miksi rahoitusta ei saada lasten terveyttä uhkaavan ongelman ratkaisemiseen nopeammin kuin kymmenen vuoden jahkailulla?

Oppilaiden terveys tulisi laittaa etusijalle! Terve koulu ja puhdas sisäilma tulisi olla jokaisen lapsen oikeus. Lapsen kehittyvä elimistö on aikuista herkempi ympäristönsä epäpuhtauksille. Homekoulusta lapsi voi saada pysyvän, kroonisen sairauden loppuiäkseen.

Pekka Korpivaara Kouvola Homekoulut nurin


Homekouluja pitäisi laittaa rohkeasti myös nurin ja rakentaa uutta tilalle. Peruskorjauksen järkevyyttä tulisi miettiä.  Esimerkiksi Valkealan kirkonkylän monena vuosikymmenenä rakennettu koulu on vaikea korjattava. Vaarana on, että kallis remontti menee hukkaan ja ongelma ei poistu.

Valkealan koulun oppilasmäärät ovat kasvaneet. Uudisrakennuksella saataisiin asianmukaiset tilat. Oikein suunniteltuina nämä koulutilat voisivat toimia Valkealan asukkaiden monipuolisena kokoontumis- ja vapaa-ajankeskuksena.

Valkealan lisäksi Kouvolassa on monia muitakin homekouluja. Carea-koulu Kuusankoskella muutti väistötiloihin, joissa on havaittu ongelmia. Anjalan koulussa on sisäilmaongelmia ja koulu muutti väistötiloihin. Koulun uudisrakentamisesta päättää uusi valtuusto. Toivon mukaan päättää ja vieläpä myönteisellä esityksellä. Kuusaankosken Tähteen sisäilmaa tutkitaan.

Terveet koulut ovat kaupungin vetovoimatekijä. Kouvolalla on varaa siihen, että lapsilla on terve kouluympäristö!


Yle 29.4.2016 Valkealan kirkonkylän koulu haluaa aikaistaa peruskorjausta


torstai 23. maaliskuuta 2017

Kouvolaan työpaikkoja sirkkojen kasvattamoja rakentamalla

Kuinka moni tietää, että Inkeroisissa rakennetaan sirkkakasvattomoja vientituotteeksi? Suomessa menee varmaankin jonkin aikaa ennen kuin hyönteisten syönti ottaa laajemmassa määrin tuulta alle.

Inkeroisissa kehitettävä hyönteisten automatisoituja sisäkasvatusjärjestelmiä rakentava yritys on start-up. Kouvolan pitäisi antaa yritykselle kaiken tukensa. Kouvolasta voisi tulla maailman hyönteisfarmien teollisuuskeskus, joka työllistäisi satoja henkilöitä. Aasiassa on Kouvolan mittapuulla mitaten rajottomat markkinat. Tällaisen tukeminen olisi paljon järkevämpää kuin tukea miljoonalla Aalto-yliopiston professuuria.

Pekka Korpivaara Kouvola
Klikkaa kuvaa lukeaksesi koko juttu TT 17.3.2017 

Kasvattamon rakentamisen lisäksi olisi helppo laajentaa ruokapuolelle, Hyöteiset ovat proteiinipitoisia ja niistä voisi tehdä hittituotteita esimerkiksi välipaloiksi länsimaiden markkinoille. Tällaista luovaa hulluutta tarvitsee Kouvolan työllisyyden parantaminen.

Luke lisää yrityksestä: Nordic Insect Economy



tiistai 21. maaliskuuta 2017

Kymenlaakson Sähkön osakekaupan vastustus on populismia!

Toisin kuin Antti Koivisto kirjoitti (KoSa 14.2.2017) on Kymenlaakson Sähkö Oy:n (KSOY) suunnattu osakekauppa Kouvolan edun mukainen. Kouvolan etu on kasvattaa omistustaan Kymenlaakson Sähkön omistajana.  Kouvolan omistus yhtiöstä kasvaa, kun Kymenlaakson Sähkö ostaa Kotkan kaupungin omistamat osakkeet.

KSOY:n omat varat eivät riitä kaupan toteuttamiseen ilman rahoitusjärjestelyjä. Puuttuva rahoitus on mahdollista hoitaa leasing rahoituksella (sale and lease back). Tässä järjestelyssä KSOY myy osan sähköverkostaan ulkopuoliselle rahoittajalle ja vuokraa samalla takaisin myydyn verkko-osuuden.  Sovitun vuokrausajan jälkeen yhtiö ostaa jäännösarvolla oman verkkonsa takaisin. Verkon hallinta ja käyttöoikeus säilyy koko ajan KSOY:llä. Tätä rahoitusmallia on käytetty myös KSS Energiassa rahoituksen järjestämiseen.


Toisin kuin Antti Koivisto väittää, juuri rahoitusjärjestelyt ovat ratkaisevat liiketoiminnan kannattavuuden kannalta.  Järjestelyn ansiosta Kouvolan omistus yhtiössä kasvaa. Ainoa syy vastustaa osakekauppaa oikaisuvaatimuksella on huomion saaminen kuntavaalien lähestyessä.



Pekka Korpivaara Kymeenlaakson Sähkön osakekauppa
KoSa 21.3.2017 Kaupunginhallitus ei estä sähköyhtiön osakekauppaa

Kaupunginhallitus käsitteli maanantaina 20.3.2017 Antti Koiviston oikaisuvaatimusta ja hylkäsi sen. 

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Betonihelvetistä lintukoto!

"Miljoona linnunpönttöä"-kampanja on saavuttanut tavoitteensa eli miljoonalinnunpönttöä, mutta kampanja jatkuu toukokuulle. Kouvola on edelleen kärjessä kuntana, jossa on eniten rekisteröityjä linnunpönttöjä.

Tällä rakennetaan enemmän ja parempaa Kouvola-mielikuvaa kuin #Betonihelvetti-sloganilla, jonka muuttamiseksi tein aloitteen->. "Suomen eniten linnunpönttöjä" on huomattavasti ylevämpi lausahdus kuin "Kaikkea kivaa betonista".

Miljoona linnunpönttöä-kampanjan kuntatilastot. Kouvola on johdossa 19.3.2017! 

Jatka sinäkin kampanjaa ja rekisteröi linnunpönttösi! Miljoona linnunpönttöä -kampanjasivut->

Linkki: http://yle.fi/aihe/miljoona-linnunponttoa



keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Marita Toikan valinnassa ryhmäkuri murtui

Marita Toikka murti pätevyydellään ryhmäpäätökset!


Pekka Korpivaara Kouvolan valtuusto 13.3.2017

Kouvolan maanantaisessa kokouksessa oli vain kaksi muuta valtuutettua, jotka uskalsivat henkilökohtaisesti asettua Marita Toikan taakse. Muut kaikki valtuutetut ilmaisivat vain ryhmänsä kantansa. Nämä olivat Kokoomuksen Jouko Leppänen ja omissa ryhmissä vaikuttavat Jouni Suninen ja Pekka Korpivaara.
Minulla oli oma kanta kaupunginjohtaja valintaan ja uskalsin myös tuoda sen esille valtuustossa. Pidin eniten puheenvuoroja (vain kaksi) valtuustossa tämän valinnan yhteydessä.
Miksi valitsemme valtuustoon ihmisiä, joilla ei ole rohkeutta eikä kykyä edes puhua valtuustossa? Hiljaisista ministereistä on jo näyttöä menetetyn sairaalan muodossa. Maakunta tasolla hiljaiset valtuutetut ovat hyödyttömiä Kouvolan kannalta.
Populismilla ei Kouvolaa rakenneta eikä salaisissa ryhmäkokouksilla lisätä avoimuutta. Vihreät ovbat hyvä esimerkki ryhmästä, joka uskaltavaa ottaa kantaa koiran kakan kokoisiin kysymyksiin, mutta ei Kouvolan tämän valtuustokauden tärkeimpään asiaan!
Marita Toikka oli ryhmien päätöksissä vain kokoomuksen ja Jouni Sunisen ryhmän ehdokas. Muut ryhmät olivat kaikki käytännössä Laineen kannalla. Ryhmäpäätökset kaatuivat, kun valtuutetut saivat äänestää salaisissa vaaleissa.
Uskon, että ne harvat puheet valtuustossa vaikuttivat ja vakuuttivat valtuutetut ja ratkaisi vaalit Marita Toikan eduksi, vai miksi muuten takki kääntyi ja Toikka voitti? 

maanantai 13. maaliskuuta 2017

"Betonihelvetti" mainoslause on epäonnistunut!

Tutkimusten mukaan jokainen Suomessa mainontaan käytetty euro kasvattaa maamme bruttokansantuotetta yli kuudella eurolla.

Onnistunut kunnan mainostaminen edistää alueensa  innovatiivisuutta, tukee työllisyyttä ja auttaa rahoittamaan tärkeitä palveluja. Koko EU:n tasolla yhden mainoseuron vaikutus talouteen on seitsenkertainen.

Kouvolan tulisi vaihtaa julkisuuskuvansa takia mainoslause "Betonihelvetti" johonkin positiivisempaan. Tämä "Betonihelvetti" ei vaan toimi.
Pekka Korpivaara Kouvola valtuustoaloite 13.3.2017
Valtuustoaloite 13.3.2017 

Marita Toikan tukiryhmän esite!

Marita Toikka, Uusi ilme Kouvolalle!

Marita Toikka, Pekka Korpivaara Kouvola
Marita Toikka
Marita Toikka on 43-vuotias lakimies ja varatuomari sekä Imatran kaupungin hallintojohtaja ja myös kaupunginjohtajan varahenkilö.

Marita on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon oikeustieteestä Helsingin Yliopistossa vuonna 1999 (25-vuotiaana). Kouvolan hovioikeus myönsi hänelle vuonna 2000 varatuomarin arvonimen.

Maritalla on monipuolisen työurani vuodesta 2000 alkaen kunnanhallinnon johtotehtävissä Etelä-Karjalan kaupungeissa, Lappeenrannassa, Joutsenossa ja Imatralla. Kaikki tehtävät ovat olleet vaativia keskushallintojen johtotehtäviä ja toimintakenttä on ollut hyvin laaja.

Edellisen lisäksi hän on toiminut erilaisissa kaupungin yhtiöiden hallituksissa (energia, rakennus jne.) sekä hallituksen jäsenenä että puheenjohtajana.

Maritalla on myös kokemusta yrittämisestä, hän  perusti oman laki- ja hallintopalveluita tarjoavan yhtiön, Oikeusvoima Toikka Oy:n, vuonna 2015. Firmassa on tällä hetkellä kaksi lakimiestä töissä. Marita toimii yrityksessä omistajana.


NYKYINEN TYÖTEHTÄVÄ?

Marita aloitti 2008 Imatran kaupungin hallintojohtajana ja kaupunginjohtajan varahenkilönä. Nykyisiin hänen työtehtäviin kuuluu erityisesti hallituksen ja valtuuston asioiden valmistelu sekä täytäntöönpano, kaupungin edustaminen ja edunvalvonta, sidosryhmätyöskentely ja kaupungin tukipalveluiden kuten henkilöstöhallinnon ja viestinnän johtaminen.

MIKSI MARITA HAKEE VIRKAA? MARITAN MIELIPITEITÄ

”Kouvola kaupunki on kiinnostava, vahva peruskunta, jossa kaupunki ja maaseutu täydentävät toisiaan. Kouvolan sijainti sekä hyvät liikenneyhteydet antavat erinomaiset mahdollisuudet kaupungin kehittämiseen.”  

”Asukasmäärältään Kouvola on Kymenlaakson suurin kunta ja myös johtava kunta maakuntauudistuksen toteuttamisessa. Kouvolan hyvä verotuspohja antaa erinomaisen pohjan kaupungin kehittämiseen.”

”Olen tehnyt pian 20-vuotisen virkauran Etelä-Karjalan kaupungeissa. Tässä vaiheessa elämäntilannetta on hyvä lähteä uusiin maakuntiin ja kehittyä näin ammatillisesti.

”Lapsistani vanhin on muuttamassa jo ensi syksynä lukion takia Helsinkiin, ja nuorempi täyttää tänä vuonna 14-vuotta. Siinäkin mielessä Kouvolaan muutto on järkevää.”

MARITA TOIKAN VAHVUUDET HAETTAVAAN VIRKAAN?

      Maritalla on pitkä johtajakokemus kunnassa ja ahkera toiminta kunnan elinvoimaisuuden parantamisessa.

      Maritalla on vankka asiantuntemus julkishallinnosta; kunnan hallinto ja talous, kuntaliitokset, kunnalliset osakeyhtiöt, suuret investointineuvottelut, kuten HC Saimaa (Pohjoismaiden suurin viihdekylpylä Joutseno-aikana, TetraPak Imatralle (50 työpaikkaa) jne.

      Laajat yhteistyöverkostot; Maritalla on hyvät henkilösuhteet nykyisten ministereiden kanssa. Pelkästään tämän hallituskauden aikana Marita on ollut 10 eri ministerin kanssa yhteistyössä.

      Maritalla on paras mahdollinen koulutus kaupunginjohtajan virkaan.


      Käsitys poliittisesta päätöksenteosta; Marita on työnsä puolesta seurannut poliittista päätöksentekoa ja siten perillä poliittisista realiteeteista kuntahallinnossa.  

      Iältäni sopiva vastaanottamaan viran; Maritalla on työvuosia edessä paljon, joten hän ehtii toimia vielä kauan Kouvolan puolesta; silti hän on erittäin kokenut haasteellisiin tehtäviin.

      Maritalla on henkilökohtaiset asiat kunnossa ja hyvä terveys.

      Perhe muuttaa Maritan mukana Kouvolaan. Maritan miehellä on ”toinen jalka valmiina Kouvolassa.  Hänen mies Kari Tiainen on töissä toimitusjohtajana Mikkelin ja Lappeenrannan raviradoilla ja Kari on ollut aikoinaan myös Kouvolan raviradan toimitusjohtaja.

      Marita pystyy antamaan kaupungille kasvot, joilla Kouvolaa mainostetaan muillekin elinvoimaisena ja nuorekkaana kaupunkina.

      Ikänsäkin takia Marita hallitsee viestinnän ja käyttää somea sujuvasti kuntalaisten yhteydenpitoon. Maritan tavoittaa niin sähköpostilla, puhelimella kuin facebookillakin.

      Marita on mielestämme hyvä henkilöjohtaja ja hän on kiinnostunut kunnallisista asioista. Hänellä on rautainen kokemus kunta-alan johtotehtävissä. Olen mukana muun muassa Saimaan Naisyrittäjien hallituksessa sekä MLL:n Kymen piirin hallituksessa eli minulla on kykyä verkostoitua myös erityyppisiin toimijoihin.

      Marita erottuu myönteisesti kuntajohtajuuden kentässä sukupuolensa takia. Tällä hetkellä kymmenen suurimman kaupungin joukossa vain yhdessä on naisjohtaja. Kouvolalla on nyt mahdollisuus saavuttaa positiivista näkyvyyttä ja mainetta tasa-arvoisena ja nuorekkaana kuntana.

      Kouvola on maineeltaan viisikymppisten miesten hallinnoima. Maritan kautta Kouvola saa uuden innostuneemman vaihteen ja ilmeen, ja innostaa myös naisia hakemaan päätöksentekoon.

      Marita arvostaa avoimuutta ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä sekä yhteistyötä niin luottamushenkilöiden kuin sidosryhmienkin kanssa. Tämä piirre edesauttaa mielestämme myös kunnan johtamista.

      Kouvolan elinvoimaisuus lähtee työpaikoista. Marita on itse yrittäjänä työllistänyt muita ja ymmärtää kunnan elinvoimaisuuden edistämisen tärkeyden. Kouvolan nousu lähtee työpaikkojen luomisesta, nykyisten työpaikkojen turvaamisesta, ja niiden kehittämisestä kasvu-uralle.

      Kouvola tarvitsee kunnanjohtajaksi hyvän neuvottelijan jolle sote-asiat ovat tuttuja, ja joka on toiminut suuressa kunnassa näiden asioiden parissa. Kouvolan tulee neuvotella Carean ja maakunnan valmistelijoiden kanssa laajemman poliklinikkatoiminnan puolesta. Sitä tarvitaan jo akuuttilääketieteen päivystyksen toimivuudenkin takia. Näistä kaikista Maritalla on hyvä kokemus.


Marita Toikan tukiryhmä,

- Kouvola tarvitsee uuden ilmeen …

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Julkishallinnon avoimuus on demokratian perusta

Kouvolan Sanomien toimittaja Masalin törmäsi 10.3.2017 Kouvolan kaupungin nurkkakuntaisuuteen pyytäessään määrätietoja kaupunginjohtajaehdokkaiden soveltuvuustestien katsojista.  Kieltäessään tiedon Kouvola tulkitsee selvästi väärin julkisuuslain 5§ 4 momenttia.
Vastaava tapaus on neljän henkilön kysely Sipilän lentolupakirjasta sekä siihen liittyvän lääketieteellisen kelpoisuuden voimassaolosta. Kyselyt olivat asiallisia ja kyselijöiden määrä ja nimet kerrottiin. Media ei julkaissut yksityishenkilön nimeä, tietoa pyytäneiden aikakauslehtien nimet julkaistiin.
Vuoden 1999 lailla viranomaisten julkisuudesta julkiselle vallalle säädettiin velvollisuus toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa sekä tuottaa ja jakaa tietoa. Sinänsä Suomi on edelleen jäljessä julkisuusasiassa muita Pohjoismaita, joissa julkisen vallan omistamien yritysten asiakirjoihin sovelletaan julkisuuslainsäädäntöä. Tein tältä osin jo helmikuussa 2013 aloitteen Kouvolan avoimuuden parantamiseksi.

Pekka Korpivaara Kouvola

Kuntademokratian perusta on avoimuus ja julkisuus. Näiden puutteen voi jokainen havaita perehtymällä kehittyvien maiden ongelmiin, korruptioon ja kehityksen esteisiin. On kuntalaisten oikeus, erityisesti näin kuntavaalien alla tietää valitsemiensa edustajien toiminnasta. Julkisuuslaki olisi puoltanut jopa soveltuvuustesteihin tutustuneiden nimien julkaisua. Päätökseen osallistumattomille yksityishenkilöille kyseisiä asiakirjoja ei näytetä.
On eri asia lukea itse asiakirjat ja soveltuvuusarviot kuin kuulla ne suullisesti ryhmäjohtajien välittäminä.  Jokainen tuntee rikkinäinen puhelin -lastenleikin, jossa viesti muuttuu kuljettuaan suusta suuhun. Muussa tapauksessa valtuutetut ovat kuin päiväkotilapset letkaköydessä ohjailtavina.
Toimittaja Masalin on oikealla asialla edistäessään avoimuutta ja faktaperusteista tiedonkulkua. Ongelma on, että virkamiehen tulkitessa lakia väärin, oikaisun hakeminen on käytännössä mahdoton. Pitäisikin olla joku nopea tapa ja taho, jolla saisi käyttöönsä väärin salaiseksi julistetut asiakirjat käyttöönsä.


Puheenvuoro

Taustaa:
KoSa 10.3.2017 Kommentti: Kouvola ruokkii Kyräilyä ->
Kosa 11.3.2017 Kaupunginjohtajaksi pyrkivien henkilöarvioinnit näytetään vain Kouvolan valtuutetuille



lauantai 11. maaliskuuta 2017

Satumiia Masalin puolustaa kuntalain mukaista avoimuutta.


Kommentti: Kouvola ruokkii kyräilyä

10.3.2017 20:46 | Päivitetty: 10.3.2017 21:14


Kouvolan Sanomat pyysi kaupungilta tietoa siitä, kuinka moni valtuutetuista on käynyt lukemassa kaupunginjohtajaehdokkaiden henkilöarviointilausuntoja. Kyse oli pelkästään numeraalisesta tiedosta.
Ei nimiä, ei puolueita. Ei mitään kyselyitä itse arvioinnista. Pelkkä kävijöiden lukumäärä olisi riittänyt.
Ajatuksena oli kertoa, että kuinka moni Kouvolan kaupunginvaltuuston 59 jäsenestä on perehtynyt ehdokkaisiin soveltuvuuskokeiden tulosten perusteella. Kouvolalaisilla on oikeus tietää, miten tarkalla perehtymisellä valtuutetut uuden kaupunginjohtajan valitsevat.
Valtuusto äänestää Kouvolan uudesta johtajasta tulevana maanantaina.
Kouvolan vastaus ei yllättänyt. Lukua ei haluttu kertoa.
Useimmiten Kouvola tarjoilee vastaukseksi julkisuuslakia. Niin tässäkin tapauksessa.
Julkisuuslaki on niin sanottu yleislaki. Tulkinnoissa sen edelle menee usein erityislaiksi määritelty kuntalaki.
Siis paitsi Kouvolan.
— Kouvolan tulkinta on antiikin aikaista, yksi pitkään kunnallisoikeuden parissa työskennellyt irvailee.
Mikään ei estä soveltamasta säännöksiä, se on totta. Kouvolan linja tuntuukin olevan, että salataan varmuuden vuoksi. Se kuulostaa lähinnä siltä, että kaupunki haluaa pantata tietoa asukkailtaan.
Toisin kuin Kouvola, useat kaupungit pyrkivät tänä päivänä tekemään toimistaan entistä läpinäkyvämpää. Tähän myös kuntalaki kannustaa.
Sen sijaan Kouvolan kaupunki ruokkii toimillaan kyräilyä.
Kun muut kaupungit pyrkivät avoimuuteen, Kouvola lapioi itseään syvemmälle poteroon.
Kirjoittaja on Kouvolan Sanomien yhteiskuntatoimituksen esimies.
Satumiia Masalin

Koska koko jupakka sai alkunsa minun yleisönosastokirjoituksesta, otin myös itse kantaa tapaukseen lehdessä.

Pekka Korpivaara Kouvola
Kolumnin keskustelupalstalta Pekka Korpivaaran kommentti

KS 10.3.2017 http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2017/03/10/Kommentti%3A%20Kouvola%20ruokkii%20kyr%C3%A4ily%C3%A4/2017222003996/4

keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Kaupunginjohtajan soveltuvuus ei kiinnosta valtuutettuja


Kouvolan kaupunki tekee yhden valtuustokautensa tärkeimmän päätöksistään ensi maanantaina 13.3, kun valtuusto valitsee uuden kaupunginjohtajan Kouvolaan.

Saadakseen hyvän ja pätevän kaupunginjohtajan on kaupunki teettänyt hakeneista ehdokkaista soveltuvuustestit. Niitä kutsutaan kauniisti henkilöarvioinneiksi. Näissä testeissä arvioidaan hakijan ominaisuuksia sekä soveltuvuutta virkaan.

Kaupunginjohtajan tulee olla mm. hyvä henkilöjohtaja, omata vuorovaikutustaitoja, olla oikeudenmukainen ja pystyä tekemään päätöksiä myös paineen alaisena.

Itse pidän ensiarvoisen tärkeänä, että valtuutetut tutustuvat näihin arvioihin ennen kuin päättävät, ketä äänestävät. Mielestäni se on jopa valtuutetun velvollisuus! Soveltumattoman henkilön rekrytointi tulee kaupungille kalliiksi. Voi perustellusti väittää, että soveltuvuustesti on tärkein valintaa vaikuttava tekijä koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi.

Valitettavasti kaupunginjohtajan soveltuvuustestit eivät kiinnosta valtuutettuja. Maanantai-iltaan 6.3 mennessä testeihin oli tutustunut itseni lisäksi vain kaksi henkilöä, joista osa oli virkamiehiä. Yhtäkään rivivaltuutetuista nämä soveltuvuustestit eivät ole kiinnostaneet. Tehdäänkö valinta valtuustossa maanantaina pelkällä mutu-tuntumalla, puoluekannan perusteella vai ryhmien puheenjohtajien lehmänkaupoilla?

Valtuutetuilla on aikaa tulla valtuuston kokoukseen maanantaina, mutta ei aikaa käydä kaupungintalolla lukemassa soveltuvuustestejä. Kokouksesta maksetaan palkkio, mutta soveltuvuusarvion lukemisesta ei. Siinäkö syy testien vähäiseen kiinnostavuuteen?  




Hakusanat: Kouvolan kaupunginjohtaja, Marita Torikka, Janne Laine, Kokoomus