tiistai 18. elokuuta 2020

Kolmannen sektorin toimintaa ei arvosteta Kouvolassa

Jenny Hasu kirjoitti (KS 12.8), miten tärkeää Kouvolan virkamiesten ja päättäjien on ymmärtää, että Kouvolan tarvitsee menestyäkseen kaikkia mahdollisia menestystekijöitään. Hasulla tekojen ja puheiden ristiriita on tähtitieteellinen. Hän on ollut mukana kaupunginhallituksessa lopettamassa harrastusmahdollisuuksia ja näin vähentämässä elinvoimaa ja työpaikkoja enemmän kuin aikaisemmat kaupunginhallitukset yhteensä.
Seurojen järjestämät harrastuspaikat ja tapahtumat tuovat lisää elinvoimaa ja työpaikkoja sekä ovat iso osa kaupungin vetovoimaa. Harrastuspaikkojen tuhoaminen lopettaa tai näivettää aina harrastuksen ja vähentää alueelle suuntautuvaa matkailua, alueen tunnettavuutta ja vetovoimaa.
Jenny Hasun aikana kaupunginhallitus on halunnut lopettaa niin Tykkimäen moottoriradat, mikroautoradan kuin naisten suosiman ratsastusseuran harrastuspaikan. Säästämisestä ei näissä toimissa ole ollut kysymys. Näiden harrastuspaikkojen tuhoamisilla saatavat säästöt 50 vuodessa ovat pienemmät kuin kaupunginhallituksen yhden Kiinan-matkan kustannukset.
Lopettamalla jonkin harrastuspaikan kymmenien vuosien työ valuu hukkaan. Kaupunginhallituksen jäsenet eivät ymmärrä kolmannen sektorin merkitystä kaupungille. Seurojen omaisuuden sosialisointiyritykset sekä kieltäytymiset seurojen edustajien tapaamisesta ovat myös käsittämätöntä toimintaa johtavilta kaupunginvaltuutetuilta.
"Päättäjillä oli kyllä aikaa käydä Kiinassa, mutta ei viittä minuuttia aikaa tavatakseen moottoriradan edustajia."
Kirjoituksessaan Jenny Hasu painottaa, miten kuntapäättäjien on tehtävä joka päivä töitä sen eteen, että Kouvolaan saadaan työtä ja kasvua vahvistavia asioita. Seurojen edustajille tämä kuntapäättäjien ”jokapäiväinen työ” ei ole näkynyt kuin vaalikirjoituksissa. Vasta muutama vuosi sitten ei yksikään nykyisen kaupunginhallituksen jäsen suostunut edes tapaamaan seurojen edustajia Tykkimäen moottoriratojen asiassa. Tätäkö Jenny Hasu tarkoitti kuntalaisten eteen tehtävällä työllä? Päättäjillä oli kyllä aikaa käydä Kiinassa, mutta ei viittä minuuttia aikaa tavatakseen moottoriradan edustajia.
Päättäjiemme asennetta kolmatta sektoria kohtaan kuvaa hyvin juuri pidetyt laskuvarjohyppyseura Skydive Finlandin 60-vuotisjuhlat. Yli 1 000-jäsenisen seuran 60-vuotisjuhlaan ei kutsusta huolimatta saapunut ainoatakaan Jenny Hasun edustaman kaupunginhallituksen edustajaa eikä Kouvolan lähettänyt edes tervehdystä juhlivalle yhdistykselle.
Kouvolan kaupunginhallituksen tulisi arvostaa kolmannen sektorin toimintaa. Kouvolassa pitää olla mahdollisuus harrastaa ratsastamista, moottoriurheilua, laskuvarjohyppäämistä ynnä muuta sellaista ilman pelkoa harrastuspaikkojen sosialisoimisesta tai toiminnan rajoittamisesta.
Pekka Korpivaara (kok.), Kouvola
Julkaistu KS 15.8.2020 8:07




perjantai 7. elokuuta 2020

Suomen laskuvarjokerho vietti 60-vuotista taipalettaan

Kuvassa osa kutsuvieraista 60-vuotis juhlissa!

Suomen Laskuvarjokerho ry täytti tänä vuonna 60 vuotta, jota juhlistettiin perjantaina 7.8.2020 Utin lentokentällä.Tänään 7.8.2020 olin Suomen Laskuvarjokerho ry:n 60-vuotis juhlissa Utissa.
Juhlat järjestettiin Skydive Finland ry:n kerhon tiloissa.
Saimme tutustua Suomen Laskuvarjokerhon historiaan kuvin ja puhein sekä Skydive Finlandin tämän hetken toimintaan!
Tilaisuudessa luovutettiin mm Skydive Finladille Kotkanpoika kiertopalkinto.
Hieno juhla, kiitos kutsusta Skydive Finlandille!

Skydive Finland ry on Suomen suurin laskuvarjokerho ja se syntyi vuonna 2013, kun Suomen laskuvarjokerho ry ja Utin Laskuvarjokerho ry yhdistivät toimintansa. Samalla yhdistyivät kaksi Suomen suurinta ja vanhinta laskuvarjokerhoa. 

Suomen Laskuvarjokerho ry perustettiin vuonna 1960 ja Utin Laskuvarjokerho ry vuonna 1963. 

Kouvolan kaupungin valtuutetuista minut oli kutsuttu ainoana mukaan Skydive Finlandin eteen tehdystä työstä (ympäristölupapäätös).



Tein muutosesityksen ympäristölupalausuntoon kaupunginhallituksessa, jota kukaan muu ei kannattanut...kaikki meni taas kuten aina esityksen mukaan...perinteisesti!

Teen seuraavanlaisen muutosesityksen.

Kapeakaistainen ja matalataajuinen melu on huomattavasti häiritsevämpiä kuin normaali samantasoinen melu ja myös rakennusten vaimennuskyky näiden suhteen on huonompi. Tämän vuoksi erityisesti helikoptereiden yöaikaiset pimeälennot voivat häiritä unta lentoreitin varrella. Vaikka lentojen aiheuttama keskiäänitaso ei ylittäisi ohje arvoa, voi toistuva herääminen silti aiheuttaa haitallisia terveys vaikutuksia. Hakemuksen mukaan puolustusvoimien pimeälentokoulutuksen aikataulutusta ollaan muuttamassa siten, että harjoittelua jaetaan jatkossa tasaisemmin pitkin syksyä ja talvea aiemmin käytettyjen harjoitus viikkojensijaan, mikä kuitenkaan ei lisää lento­-operaatioiden kokonaismääriä. Tätä voidaan pitää riittävänä toimenpiteenä.

Meluselvityksessä on käsitelty ennustetta, jossa laskuvarjohyppy toiminta kaksinkertaistuisi nykyisestä vuoteen 2030 ­-2040.  Meluselvitys osoittaa kuitenkin, että laskuvarjohyppylentojen vaikutus koko liikenteen melukäyriin on marginaalinen myös ennustetilanteessa. Melualueiden laajuuden kannalta merkittävin toiminta on kenttäalueella tapahtuva helikoptereiden harjoittelu. Tässä toiminnassa ei ole tapahtunut sellaista oleellista muutosta, että ympäristölupaa olisi toiminnan muutoksen takia tarpeen tarkistaa.

Lentomelun kuuluminen lähialueilla yleisesti käytettyä ohjearvoa vaimeampanakin voi aiheuttaa haittaa ja vaikuttaa siten asukasviihtyvyyteen. Melualueen ulkopuolisen alueen huomioon ottamisen tärkeyttä korostaa se, että Utissa helikoptereiden ja laskuvarjohyppytoiminnan lennot keskittyvät lentokentän lähiympäristöön. Toiminnanharjoittajat tulisi lentotoimintaa koskevassa ohjeistuksessaan ohjata käyttämään lentoreittejä ja ­menetelmiä, joilla tällaista haittaa voidaan rajoittaa.

Kouvolan kaupunginhallitus ei näe tarpeelliseksi rajoittaa laskuvarjotoimintaa melun perusteella Utin lentokentällä. Päinvastoin Kouvolan kaupunginhallitus katsoo, että nykyisiä hyppytoimintaa rajoittavia aika- ja juhlapäivärajoituksia tulisi purkaa. Hyppytoiminta pitäisi mahdollistaa myös juhlapyhinä, jolloin ihmisillä on vapaata ja siten mahdollisuus harrastaa laskuvarjotoimintaa. Tämä korostuu varsinkin Utissa, koska moni harrastaja tulee pääkaupunkiseudulta eikä harrastus ole matkojen takia mahdollista viikolla.

Perustelut muutosehdotukseen/eriävän mielipiteen perustelut

Kouvolan Kaupungissa toimii Suomen suurin laskuvarjokerho Utissa, Skydive Finland ry.  Jäseniä sillä oli vuonna 2015 noin 900 ja hyppysuorituksia oli lähes 14 000.  Yhtäjaksoista laskuvarjohyppytoimintaa Utissa on ollut Utin Laskuvarjokerhon perustamisesta vuodesta 1963 lähtien. Hyppääjien ikähaarukka on 15-73 vuotta.

Laskuvarjokerho on yksi tärkeimmistä elinvoimaa ja rahaa alueellemme tuovista yhdistyksistä Kouvolassa. Kouvola saa laskuvarjokerhon toiminnan ansiosta ilmaista mainosta ja positiivista näkyvyyttä niin Suomessa kuin ulkoimailla.

Vasta muutama viikko sitten Utissa järjestettiin liitopukuhyppytapahtuma, johon osallistui hyppääjiä aina Uudesta-Seelannista, Australiasta, USA:sta asti. Pääsääntöisesti osallistujien perheenjäsenet tulevat vielä mukaan. He kaikki asuvat tapahtuman aikana Kouvolassa ja käyttävät palveluja laajasti alueellamme tuoden elinvoimaa ja rahaa Kouvolaan.

Ulkomaisille sekä suomalaisille laskuvarjohyppääjille ja heidän perheenjäsenilleen erilaisten hyppytapahtumien yhteydessä kerho on järjestänyt retkiä ja tutustumismatkoja mm. Taideruukkiin, Repovedelle, Verlaan jne. Myös Tykkimäen perhepuisto saa lisäkävijöitä laskuvarjokerhon toiminnan ansiosta.
Hyppylentotoiminnasta mahdollisesti aiheutuvan häiriö on vuosien mittaan vähentynyt uusien ja hiljaisempien lentokoneiden myötä. Lisäksi laskuvarjokerho on vaihtanut pääasialliseen hyppykoneeseensa hiljaisemman potkurin. Melutason aleneminen on todennettu Finavian tekemin mittauksin. Finavia on lisäksi määritellyt hyppykoneille nousu- ja laskeutumissektorit, jotka sijaitsevat lentokentän itäpuolella.

Skydive Finland järjestää jo nyt hyppyleirejä muualla kuin Kouvolassa, koska kiristyneet lupaehdot eivät mahdollista hyppytoiminnan järjestämistä vapaasti. Tämän takia tänäkin vuonna juhannusleiri järjestettiin Alavuden lentokentällä. Pohjanmaalla ymmärretään hyppytoiminnan merkitys alueelle rahaa tuovana toimintana. Alavuudella saa hypätä juhannuksena 24/7. Kouvola haluaa rajoittaa elinvoimaa alueellaan lisäävää toimintaa, mutta Alavus ei. Alavudella virkamiesten asenne on paikkakunnan elinvoimaa suosivaa, samaa ei voi sanoa Kouvolasta.

Pyhtää tutki mahdollisuutta rakentaa lentokenttä laskuvarjohyppääjille.  ”Pyhtään kunnanjohtaja Olli Nuuttila vahvistaa lehdelle, että pienkonekentän rakentamismahdollisuuksia selvitetään parhaillaan. Nuuttilan mukaan kenttä palvelisi etenkin laskuvarjohyppääjiä, jotka harjoittelevat paljon Siriuksen tuulitunnelissa.”


Pyhtään kunnanjohtaja Olli Nuuttila on vahvistanut lehdissä, että kunta selvittää pienkonekentän rakentamismahdollisuuksia parhaillaan. Pyhtää on pärjännyt hyvin kuntien yritysilmapiiriä kartoittavissa tutkimuksissa, Pyhtään asenne näkyy myös tässä asiassa. Pyhtään kunnan virkamiesten asenne laskuvarjotoimintaan ja kunnan elinvoimaa lisäävään toimintaan eroaa tässä asiassa suuresti Kouvolan kaupungin virkamiesten asenteesta.

Kouvola on yritysilmapiirimittareissa yksi huonoimmista kaupungeista. Kaupungin etu olisi edistää alueen elinvoimaa ja edistää toimillaan yrityksiä ja yhdistyksiä parantamalla niiden toimintamahdollisuuksia. Nyt kuitenkin olemme antamassa taas kerran elinvoimaa vähentävää lausuntoa. Pettymystäni ehdotettuun lausuntoon lisää se, että asiaa viimeksi käsiteltäessä kaupunginhallituksessa, minulle luvattiin, ettei Kouvolan kaupunki tule hankaloittamaan enempää harrastustoimintaa vaatimalla ensisijaisesti hyppytoimintaan rajoituksia.

Nykyiset aika- ja juhlapäivärajoitukset eivät koske moottorikoneita, jotka voivat vapaasti lentää laskuja ja nousuja rajoittamattomasti Utissa. Moottorikoneella yhtäjaksoisesti nousuja ja laskuja harjoittava lentotoimintaan tai helikopterilentoihin ei kaupungin esitys ehdota rajoituksia, vaikka niiden meluhaitat ovat moninkertaisia laskuvarjotoimintaan verrattuna. Kouvolan lausuntoesitys kohtelee eri harrastuksia eri lailla.

Kaupunginjohtajan lausuntoehdotuksessa lopussa lukee ”Kaupunginhallitus yhtyy rakennus­ ja ympäristölautakunnan asiasta antamaan lausuntoon siltä osin, kun se ei ole ristiriidassa edellä lausutun kanssa.". Yhdymmekö siis lausunnon kohtaan, jossa melukuorman vähentämisen ensisijaisena keinona RYMLA pitää harrastustoiminnan rajoittamista?

Pekka Korpivaara
Kouvolan kaupunginhallitus