keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Missä työvoimapulaa viipyy?

Suurten ikäluokkien eläkkeellelähdön ennustettiin tuovan työvoimapulan. Nyt he ovat eläkkeellä, mutta työvoimapula odotuttaa itseään. Suomessa on yli 300.000 työttömäksi laskettavaa henkilöä. Erityisesti nuorisotyöttömyys on suuri ongelma.

ValtiovarainministeriAntti Rinne (sd.) sanoi joulun alla, että työperäisen maahanmuuton lisäämistä pitäisi harkita, ettei Suomi olisi housut kintuissa, kun työvoimaa taas tarvitaan. 

Etelä-Suomen Sanomat 9.11.2014 ->

Logiikka on yksinkertaistettu, vaikka kyseessä on monimutkainen ilmiö ja lukuisia muuttujia. Lukuisten tutkimuslaitosten edes vuoden ennusteet harvoin osuvat kohdalleen. Miten siis ennustaminen on onnistunut? Ainakin 1980-luvulta asti on puhuttu pian tulevasta työvoimapulasta, joka uhkaa vaarantaa jopa paperiteollisuuden olemassaolon Suomessa? Suurten ikäluokkien poistuminen työelämästä piti aiheuttaa suuren työvoimapulan. Onko paperiteollisuus poistunut Suomesta työvoimapulan takia?

Työvoiman lisäämiseen on järkevämpiä ja taloudellisesti tehokkaampia tapoja kuin työperäinen maahanmuutto. Korkeakouluissa tutkintojen suorittamisaikoja voidaan lyhentää. Ammatillisten oppilaitosten kolmatta vuotta esitetään jo nyt oppisopimuspainotteiseksi.  Koulutusta tulee suunnata entistä enemmän työvoimatarpeiden mukaan.

Työvoimasta on paitsi paljon työttömiä, myös paljon työvoiman ulkopuolella ja piilotyöttömänä olevia. Verotuksellisin ja muilla keinoin työnteko pitäisi tehdä aina kannattavaksi, myös pienipalkkainen työ. Jos työttömyysturvalla opiskelu sallittaisiin, niin kiinnostaisi uudelleenkouluttautuminen. Se on varmasti halvempaa ja nopeampaa kuin maahanmuuttajien saattaminen vastaamaan Suomen työvoimatarpeita.

Viimeistään Elinkeinoelämän keskusliitto EK vetää hihastaan kestävyysvaje-kortin. Kuitenkin julkisen sektorin tuottavuutta voidaan parantaa ja tehtäviä karsia, jolloin vapautuu työvoimaa. Julkisen sektorin hallinto ja johtoporras pitäisi lukumäärältään vähentää vuoden 2000 tasolle.


Uhka työvoimapulasta on pelkkää urbaanilegendaa, jota toistetaan propagandan omaisin keinoin, jolloin siitä saadaan totuus. Onko tavoitteena vain saada mahdollisimman halpa ja mahdollisimman joustava työvoima? 


Kouvolan Sanomat 28.1.2015 on muuttanut kirjoituksen otsikoksi: Työvoimapulan ennuste ei toteutu ->

Asiasanat: työvoimapula, työttömyys, maahanmuutto

lauantai 24. tammikuuta 2015

Kieroa kuin korkkiruuvi

Kouvolan vesiosuuskuntien asia on hyvä esimerkki, miten kuntalaisten on vaikea saada oikeutta. Poliitikot vetoavat pykäliin siten kuin heidän kannaltaan on tarkoituksenmukaista. Lakia tai todellisuutta se ei useinkaan edusta.


KoSa 24.1.2015 julkaisi taas Anssi Tähtisen vastineen vesiosuuskunnille. Se sisälsi lukuisia asiavirheitä otsikosta alkaen ja ristiriitaisuuksia.

1) Väite: Vesitaksan alennusta haettava oikeasta toimielimestä - VÄÄRIN

Hallintolain §21 mukaan jos asiakirja on mennyt väärälle viranomaiselle, niin viranomaisen on siirrttävä asiakirja oikealle taholle.

Hallintolaki 21§
Lisäksi on kaupungin omat ohjeet:



2) Väite: Vesiosuuskunnat eivät ole tehneet esitystä kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuustolle. - VÄÄRIN

Ma 12.1.2015 kaupunginhallitus käsitteli asiaa. Blogi->  Tällöin kaupunginhallitus kuitenkin katsoi, että sillä ei ole toimivaltaa asiaan eikä siten vienyt vesialennusta kaupungivaltuuston päätettäväksi.Mitenkä siis asian saa kaupunginvaltuustoon, jos kaupunginhallitus ei sitä sinne vie?

Toisekseen saman kokouksen esittelytestistä näkyi, että vesiosuuskunnan esityksiä on käsitellyt Kaupunginvaltuusto 19.12.2011 ja kaupungihallitus 2.12.2012. Olisi Tähtinen voinut lukea edes esityslistan, jos ei tapahtumia muten muista.



3) Väite n...n: lukuisia ristiritaisuuksia koko kirjoituksessa

Kosa 24.1.2015 Anssi Tähtisen kirjoitus

KoSa 24.1.2015 Anssi Tähtinen: Vesitaksan alennusta haettava oikeasta toimielimestä



Tässä asiassa osuu siteeraus:
Ihminen, joka haluaa, keksii keinot.
Joka ei halua, keksii selitykset.



perjantai 23. tammikuuta 2015

Kommentit Uskonnonvapaus.fi vaalikyselyyn

Uskonnonvapaus.fi-sivuston kyselyyn ei voi lisätä tarkentavia kommentteja, jonka vuoksi ne on lisätty tänne blogiin. Kyselyssä kotisivuksi on merkitty tämä blogikirjoitus.

Kaikki vastaukseni ->

Kommentit kysymyksiin, koska niitä ei saanut itse vaalikoneeseen:


2. Jumalanpilkan rangaistavuus rikoslaissa tulee kumota.
Rikosoikeuden professori kommentoi asiaa vain muutama viikko sitten:
YLE 14.1.2015 Rikosoikeuden professori: "Nykymaailmassa on aika vähän sijaa säännökselle uskonrauhan rikkomisesta"-> Hän on hyvin perustellut lain vanhentuneisuuden.


3. Poikien ympärileikkaus uskonnollisista syistä tulee kieltää.
Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus on lapsen oikeuksien loukkaus. Päätös tulee jättää siksi, kunnes henkilö on 18-vuotta ja voi itse päättää siitä. Ympärileikkattavan tulee tietää siihen liittyvät riskit ja haitat.  Kyse on lapsen oikeudesta koskemattomuuteen.


5. Miten hautaustoimi tulee järjestää?
  Evankelis-luterilaisen kirkon on järjestettävä kaikille hautapaikka, ja saatava siitä korvaus.
Hautaustoimi on perinteisesti ollut evankelisluterilaisen kirkon hoitama ja se toimii hyvin. Hautausmaat ovat myös kulttuurihistoriallista suomalaista perintöämme.

Uusia velvoitteita ei pidä laittaa kunnille. Valtio ei niistä todennäköisesti edes maksaisi täysiä korvauksia. Suomessa on olemassa myös Vapaa-ajattelijoiden ja eri uskontokuntien hautausmaita niille, jotka eivät halua ev.lut-hautausmaahan. Kotkassa on vainajien määrällä mitattuna maamme suurin vapaa-ajattelijain hautausmaa, jonne on haudattu isoisäni.

Lisäys 24.1.2015: Ongelmat hautausmaiden osalta liittyvät lähinnä muslimeihin. He haluavat tulla haudatuiksi vähintään eri riviin, ellei paikkakunnalle ole voitu järjestää erillistä islamilaista hautausmaata tai hautausmaan osaa. Islamin mukaan se, jolla on islamilainen isä, on syntynyt muslimiksi ja on sitä koko elämänsä, jopa silloinkin kun ei harjoita uskontoaan. Sinänsä olen sitä mieltä, että edes kuoltuaan ihmisten pitäisi olla sen verran suvaitsevaisia, että mahdutaan samoihin multiin. Jos ei edes kuollessa voida olla vierekkäin, niin miten sitten elävässä elämässä?

Sankarihaudat jouluaattona ev.lut hautausmaalla

6. Tuleeko jumalanpalvelusten kuulua peruskoulun toimintaan?
  Kyllä. Vaihtoehtona kaikille on oltava jokin ei-uskonnollinen tilaisuus.
Evankelisluterilaisuus on vahvasti osa suomalaista kulttuuria ja sen säilyttäminen pitää olla sallittua, vaikka Suomi kuinka monikulttuuristuisi. Uskonnonvapauslain mukaan ketään ei kuitenkaan voida velvoittaa osallistumaan omantuntonsa vastaiseen jumalanpalvelukseen.


7. Miten uskontoja ja elämänkatsomustietoa (ET) tulee opettaa?
Siirrytään yhteiseen katsomusaineeseen.

Nykyisin elämänkatsomustiedon ja vähemmistöuskontojen opetusta järjestetään, jos vähintään kolme opetukseen oikeutettua asuu saman kunnan alueella. Kun kuntakoot kasvavat, niin opetettavien eri uskontojen määrä kasvaa jopa kymmeniin. Sekä taloudellinen rasite että järjestelyt ovat yhden aineen osalta melkoiset kunnalle. Siirtyminen kaikille yhteiseen katsomukselliseen opetukseen olisi taloudellista ja voisi lisätä suvaitsevuutta ja toisten uskontojen ymmärtämistä.
Tunnustuksellinen uskonnonopetus jäisi uskonnollisten yhteisöjen omalle vastuulle.


8. Tuleeko lääkärillä olla oikeus kieltäytyä abortin teosta?
  Vakaumuksellisista syistä tästä työtehtävästä on saatava vapautus.
Tämä on nykyisinkin käytännössä mahdollista ja toteutuu. Lääkärit, joille abortti on vakaumuksen vastainen, eivät niitä tee.

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Kaupunki linjaa yhtiöidensä toimintaa

Vesiosuuskuntien tukkualennuksesta kaupunginhallitus 12.1.2015 määritteli, ettei sillä ole toimivaltaa. Esittelytekstissäkin kuitenkin oli vesiosuuskuntien anomusten käsittelystä, jossa edellisen kauden kaupunginvaltuusto linjasi, ettei alennuksia anneta.


Huvittava on myös 21.1.2015 lehdessä oleva kahden kaupungin yhtiön valtataistelusta uutinen ->. Siinä kerrotaan useaan otteeseen, miten kaupunki linjaa asioita. Kimmo Jokiranta (keskusta) mukaan yhtiöiden asiat ovat täysin omistajan päätettävissä ja Jari Larikka (kokoomus) omistajalla on keinonsa. Kysehän on kahdesta yhtiöstä! Mutta vesiosuuskuntien Kouvolan Veden asiassa yllättäen kyseiset henkilöt nostavat kätensä pystyyn. Melkoisen epäloogista.

Suurenna klikkaamalla kuvaa /KoSa 21.1.2015 
KoSa 21.1.2015 Kaupunki voi antaa vesiyhtiölle hintaohjeen

KoSa 21.1.2015 Kaupunki voi antaa vesiyhtiölle hintaohjeen 

Vesiosuuskuntien tukkualennus

Kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsen Anssi Tähtinen (muut) antoi ymmärtää, ettei kaupungilla ole keinoa vaikuttaa omistamansa vesiyhtiön maksupolitiikkaan (Mielipide 17.1).

Kouvola omistaa vesiyhtiönsä 100-prosenttisesti. Kaupunginhallituksessa vaadin, ohjeistamaan Kouvolan Vesi Oy:tä. Esitykseni oli: ”Kouvolan kaupunki ohjeistaa vesiyhtiönsä hinnoittelun siten, että vesiosuuskunnille annetaan 35% tukkuvesialennus talous- ja jätevesipalvelujen hinnoitteluun.”

Kaupungilla ei ole valtaa päättää asiasta, mutta on valta ohjeistaa osakeyhtiötään ja sen päätöksiä.  Osakeyhtiö voi sitten noudattaa tai olla noudattamatta ohjeistusta, mutta yleensä osakeyhtiöt sitä noudattavat. 

Vesiosuuskunnat menettivät kuntaliitosten jälkeen tukkuvesialennuksensa. Vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan 76 kuntaa myi vettä osuuskunnille ja niistä 46 antoi alennusta käyttövedestä. Eli yli 60 prosenttia kunnista antoi alennuksen, mukana on myös yhtiömuotoisia vesiyhtiöitä. Verkostoon liittyvä osuuskunta ei aiheuta Kouvolan Vesi Oy:lle juuri mitään investointeja, lähinnä liittymäkohdan työ. Käytännössä osuuskunnat tuottavat ylimääräistä voittoa Kouvolan Vesi Oy:lle. Vesilaskutukseen on laskettu verkoston ylläpito- ja saneerauskustannuksia, mitä vesiosuuskunnan osalta ei ole.

Vesiosuuskuntia ja niiden osakkaita on kohdeltu vuodesta 2009 asti väärin. Sen ymmärtävät myös taajamien asukkaat. Eikö asia olisi jo ollut aika korjata?

Asiasanat: vesiosuuskunnat, omistajaohjaus, hinnoittelu
Henkilöt: Jari Larikka (kokoomus), Anssi Tähtinen (muut), Kimmo Jokiranta (keskusta)

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Vuoden 2014 Soppakauha -tunnustus

Soppakauha ry on kristillinen hyväntekeväisyysjärjestö. Vuoden 2014 tunnustus jaettiin 18.1.2015 ja sen sai Mika Hagert. Mika Hagert sai ansaitusti palkinnon Soppakauha ry:ltä. Oikealle miehelle meni. Soppakauha ry:n puheenjohtaja Jyri Ylätalo kuvassa antamassa palkintoja.

Mika Hagert ja Jyri Ylätalo

Katso Soppakauha ry:n toiminnasta Facebookista ->

Kuvia Soppakauha ry:n toiminnasta->


Henkilöt: Mika Hagert, Jyri Ylätalo
Asiasanat: Soppakauha ry

perjantai 16. tammikuuta 2015

Vesiosuuskuntien taistelu oikeudenmukaisesta hinnoittelusta

Vesiosuuskunnilla on ollut pitkä taistelu, vuodesta 2009 oikeudenmukaisen hinnoittelun puolesta. Vesiosuuskunnat eivät saa vettä tukkuhintaan, vaikka itse hoitavat ja maksavat jakeluverkoston ja laskutuksen ja muun operatiivisen toiminnan alueellaan. Vesiosuuskunnat eivät ole saaneet myötätuntoa, vaikka Kouvolan Veden hallituksen puheenjohtaja on Keskustan Kimmo Jokiranta.

Vesiosuuskuntien taistelu jatkuu. Alemman hinnan puolesta tehtiin kansalaisaloite, joka keräsi 27.11.2014 tarvittavan määrän nimiä ->. Jopa taajamien asukkaan ymmärtävät, että hinnoittelu on epäoikeudenmukainen ->

Esitykseni kaupunginhallituksessa 12.1.2015

Esitykseni ja sen perustelut / eriävä mielipiteeni kokonaisuudessaan ->

Kaupungilla ei ole valtaa päättää asiasta, mutta se voi ohjeistaa osakeyhtiötään ja sen päätöstä. Esitys perusteluineen kokonaisuudessaan yllä olevassa linkissä. Osakeyhtiö voi sitten noudattaa tai olla noudattamatta ohjeistusta, mutta yleensä osakeyhtiöt sitä noudattavat. Kouvolan kaupunki omistaa 100%:sti Kouvolan Veden ja sen hallitusta voidaan halutessa vaihtaa.


Kaupunginhallitus 12.1.2015 / KoSa 14.1.2015

Eriävä mielipiteeni ja sen perustelut

Verkostoon liittyvä osuuskunta ei aiheuta Kouvolan Vesi Oy:lle juuri mitään investointeja eikä niiden takaisin rahastamista. Välittömät kulut syntynevät vain liittymäkohdan työstä ja joidenkin vesihuoltorakenteiden käyttö- ja kunnossapito kustannuksista. Käytännössä osuuskunnat tuottavat ylimääräistä voittoa Kouvolan Vesi Oy:lle, sillä vesilaskutus pitää myös vesiosuuskuntien verkoston ylläpito- ja saneerauskustannukset yms. sisällään.

Vesiyhtiön tai kaupungin rahantarve ei ole pätevä syy tähän epäoikeudenmukaiseen hinnoitteluun. Nykyisen hinnoittelu ei kohtele tasapuolisesti eri kuntalaisia, kun osa kuntalaista joutuu eriarvoisen hinnoittelun kohteeksi (piiloveron kaltainen tilanne). Aiheuttamisperiaate tulee ulottaa myös veden toimittamiseen ja kustannusvastaavuuden takia.  Kansalaisaloitteen ehdotus 35 % alennuksesta raakaveteen on aivan kohtuullinen pyyntö!

Vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan 76 kuntaa myi vettä osuuskunnille ja niistä 46 antoi alennusta käyttövedestä jopa 50 %. Eli yli 60 % kunnista antoi alennuksen.

Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on rangaistavaa Suomessa. Lain perusteluissa (HE 85/2000) todetaan, että laitoksien perimien maksujen määräytyminen tulisi olla mahdollisimman läpinäkyvää.  Laitosten tulisi myös tiedottaa, miten vesihuollosta perittävät maksut muodostuvat. On syytä epäillä, että päätös olla antamatta alennusta on määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Epäilyä tukee se, että entinen Kouvolan Vesi (liikelaitos) ei ole vastannut Kouvolan Vesiosuuskunnat ry:n tekemiin yksilöityihin kysymyksiin vesimaksujen muodostumisesta. Ei ole syytä olettaa, että yhtiömuotoinen Kouvola Vesi Oy myöskään vastaisi ko kysymyksiin.

Monopoliaseman väärinkäyttö. Kilpailuviraston tulkinnan mukaan monopoliaseman väärinkäyttöön syyllistytään mm. silloin, kun laskutushinnat eivät perustu todellisiin tuotantokuluihin ja/tai kunkin asiakkaan tai asiakasryhmän aiheuttamiin todellisiin ja laskennallisesti todennettaviin kuluihin - eikä todellisia vaihtoehtoja ole kohtuullisesti saatavilla. On syytä epäillä, että ”luonnollisena monopolina” toimiva Kouvolan Vesi Oy saa perusteetonta ja kustannusvastaavuuteen perustumatonta tuloa.

Kouvolan Kaupunki omistaa 100% Kouvolan Vesi Oy:n osakkeista. Kouvolan Kaupungin tulisi ohjata omistajaohjauksella Kouvolan Vesi Oy:tä noudattamaan oikeudenmukaisempaa hinnoittelua, jossa kustannusvastaavuus hinnoittelussa toteutuisi paremmin.

Muita kirjoituksia:
KoSa 20.1.2015 Vesiosuuskunnille apua, ei selityksiä ->
Kosa 20.1.2015 Kaupunki pumppaa rahaa vesiosuuskinnilta ->

Asiasanat: Vesiosuuskunnat, Kouvolan Vesi Oy, määräävä markkina-asema
Henkilöt: Kimmo Jokiranta Keskusta

tiistai 13. tammikuuta 2015

Haja-asutus tarvitaan teollisuuden perustaksi

Suomi elää viennistä. Tulevaisuudessa Suomen menestyminen nojautuu luonnonvarojen nykyistä älykkäämpään hyödyntämiseen ja jalostamiseen. Tähän tarvitaan työvoimaa maaseudulla. Haja-asutus onkin järkevää teollisuuspolitiikkaa, ei vain aluepolitiikkaa. Ihmisiä tarvitaan siellä, missä luonnonvaroja kerätään, kuljetetaan ja jatkojalostetaan.

Suomen uusiutuvat luonnonvarat ovat olleet vientiteollisuuden perusta satoja vuosia. Tuotteiden ja palvelujen muoto vain muuttavat tulevaisuudessa muotoaan ja monipuolistuvat. Tulevaisuuden biotaloudessa yhdistyvät luonnonvarat, digitaalinen teknologia sekä suomalainen koulutus ja osaaminen. Nämä tekijät ovat oleellisia myös muiden kuin uusiutuvien luonnonvarojen älykkäässä hyödyntämisessä.

Esimerkiksi puu on yksi Suomen suurimmista raaka-ainelähteistä. Se on muutakin kuin paperia, rakennustarvikkeita ja energiaa. Jo tänä päivänä puukuitua käytetään lääkkeiden, tekstiilien, biokemian tuotteiden ja eri materiaaleja yhdistävien komponenttien valmistamiseen.

Ummeljoki taistelee palvelujensa puolesta

Suomalaiset pakkautuvat yhä kiihtyvämmällä tahdilla asutuskeskuksiin: maaseudulta kirkonkyliin ja kirkonkylistä kaupunkeihin ja edelleen pääkaupunkiseudulle. Kasvukeskukset kipuilevat riittämättömien palvelujen ja sosioekonomisten ongelmien kanssa. Samaan aikaan haja-asutus alueet kärsivät muuttotappion tuomista ongelmista. Kehitys on sekä kasvukeskuksissa että muuttotappioalueilla liian nopeaa. Yhteiskunta ei ehdi eikä sillä ole taloudellisia mahdollisuuksia reagoida riittävästi.

Perinteisen aluepolitiikan sijaan tarvitaan yhteiskunnan kokonaisvaltaisempaa näkökulmaa ja vahvaa teollisuuden ja sen tulevaisuuden ja tarpeiden ymmärtämistä. Tästä hyötyisivät kaikki. Tuloksena olisi parempi elintaso, palvelut ja työllisyys niin haja-asutusalueilla kuin kasvukeskuksissakin. Kokonaisvaltainen teollisuuspolitiikka on koko Suomen etu.

perjantai 9. tammikuuta 2015

Maatalous on osa turvallisuuspolitiikkaa


Suurenna klikkaamalla kuvaa / Länsi-Savo 9.1.2015

Uuden vuoden puheessaan presidentti Niinistö perusteli vakuuttavasti, miksi turvallisuuspolitiikkaa tarvitaan.  Lisäksi hän vaati tuntuvia lisäpanostuksia puolustuksen turvaamiseen.

Riittävä kansallinen omavaraisuus elintarvikkeissa on tärkeä osa turvallisuuspolitiikkaa. Tällä hetkellä omavaraisuus kuvaa pikemminkin Suomen maatalouden yleistä kilpailukykyä kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla kuin ruokaturvan näkökulmaa. Kriisitilanteissa tuotantoa tulisi pystyä tarvittaessa myös lisäämään. Siten riittävän maatalousinfrastruktuurin säilyttäminen on turvallisuuspoliittisesti tärkeää.

Pitää myös huomioida, että maatalous on riippuvainen useista ulkomaisista tuotannontekijöistä, kuten lannoitteista, polttoaineista ja työkoneista. Siten monet haavoittuvuudet ovat samoja kuin tuotantolaitoksilla. Niinpä ruokaturva on myös paljon muuta kuin pelkkä maatalous. Suomen elintarvikelogistiikka ja -infrastruktuuri on oltava sellaisella pohjalla, että erilaisissa häiriötilanteissa elintarvikehuolto saadaan turvattua.

Maataloustuotteiden hintojen vaihtelu johtuu myös muista syistä kuin kysynnästä ja tarjonnasta ja sen tasapainosta. Kriisit, spekulaatiot, odotukset vaikuttavat hintoihin. Kansainväliset raaka-ainepörssit vaikuttavat myös paikallisiin markkinahintoihin. Niiden vaikutukset ja muutokset voivat olla voimakkaita.

Maatalouden ja elintarviketeollisuuden markkinariskit ovat kasvaneet. Suomen turvallisuuspolitiikan osana tulisikin pitää huoli, että suomalaisten tuottajien on kannattavaa tuottaa elintarvikkeita. Suomen maatalousmarkkinat ovat niin pienet, että niiden sekoittaminen on mahdollista varsin pienillä tuontimäärillä. Kyseisten määrien löytäminen maailmalta on helppoa. Tavoitteena tulisi olla pitkäjänteinen politiikka ja vakaat tuotanto-olosuhteet. Alkutuottajien neuvotteluvoimalla tämä ei onnistu.

Asiasanat: maatalous, turvallisuuspolitiikka, omavaraisuus, ruokaturva
Henkilöt: presidentti Sauli Niinistö

Pekka ja Mansikki maatalousnäyttelyssä kesällä 2014

torstai 8. tammikuuta 2015

Pidä nenä lämpimänä, niin ei tule flunssaa

Äitiemme opit, että pidä jalat lämpimänä pitäisi kai muuttaa, että "Pidä nenä lämpimänä.".

HS 7.1.2014 Tutkimus: Flunssavirus kukoistaa kylmässä nenässä->



Tutkijat havaitsivat, että kylmässä immuunijärjestelmän kyky estää viruksen kopioitumista oli selvästi heikentynyt. Tämän vuoksi virus pääsee helpommin lisääntymään kylmällä kuin lämpimällä ilmalla, ja tämä lisää räkätaudin riskiä. Tutkijoiden mukaan kylmän vaikutus tuli nimenomaisesti immuunijärjestelmän kautta – ei siksi, että virus olisi tehokkaampi kylmässä.

Tutkimus auttaa ymmärtämään, miksi ihmiset voivat saada räkätaudin esimerkiksi Lapin vaelluksella, jossa he eivät tapaa päiväkausiin muita ihmisiä. On arvioitu, että 20 prosenttia ihmisistä kantaa oireetonta rinovirusta joka hetki nenänsä limakalvolla. Jos limakalvot kylmettyvät sopivasti, virus voi päästä valloilleen.

maanantai 5. tammikuuta 2015

Koko kansan presidentti

Viimeistään uuden vuoden 2015 puheellaan presidentti Sauli Niinistö osoitti, että on irtaantunut puolueesta ja noussut koko kansan presidentiksi. Selkeä ja suorasanainen, todella hieno valtiomiesmäinen puhe. Kannattaa lukea myös Niinistön ajatukset harjoitetusta mielikuvapolitiikasta, Niinistön haastattelu marraskuussa 2014 ->

 Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe uudenvuodenpäivänä 2015 ->


Kansalaiset,

kulunut vuosi on jättänyt meille paljon hyviä muistoja, mutta myös sellaisia, joita edes aika ei välttämättä kultaa. Mielissämme on nyt kolme suurta kysymystä: turvallisuus, talous ja ympäristö.

Näimme, ettei Eurooppa ollutkaan rauhan tyyssija. Sen osoitti Ukrainan konflikti ja Venäjän toiminta siinä. Opimme myös, ettei talous korjaannukaan pelkästään aina vaan odottelemalla sitä seuraavaa kasvukautta. Ja meitä kylmäsi, kun luimme ilmastonmuutoksesta aiheutuvan lämpenemisen tuntuvan erityisesti juuri täällä Suomessa.
Olemme siis siirtyneet hienosäätöjen ajasta jälleen peruskysymysten ääreen. Sen mukaisesti meidän on toimintamme ja tavoitteemme asetettava.

Ukrainan katastrofi, jo tuhansia ihmisuhreja vaatinut, on tuonut meidät ajassa takaisin – sodan ja rauhan kysymykseen. Sota ei olekaan vain uutisia kaukomailta, nyt se on todellisuutta Euroopassa.
Suomen linja Ukrainan tapahtumissa on ollut selkeän johdonmukainen alusta alkaen. Tuomitsimme Venäjän suorittaman laittoman Krimin valtauksen heti sen tapahduttua sekä sitten Venäjän toiminnan Itä-Ukrainassa. Olemme tehneet tämän yhdessä EU:n kanssa, mutta myös suoraan, omissa yhteydenpidoissamme Venäjään. Me tuomitsemme laittomat aluevaltaukset, laittomat voimankäytöt ja yritykset rajoittaa valtioiden itsemääräämisoikeutta. Sellainen toiminta tuo mukanaan vain vaaraa ja jännitteitä kaikkialle. Jos valta onkin joskus kasvanut kiväärin piipusta, niin enää sieltä kasvaa vain kaaos.

Ukrainan kriisi on johtanut uudenlaiseen lännen ja Venäjän vastakkainasetteluun. Kasvanut jännite heijastuu myös Suomen lähialueille, vaikka emme uhattuina olekaan. Ukrainalle rauhan ratkaisu on välttämätön, ja kaikille on yhtä välttämätöntä katkaista vastakkainasettelun kierre.  Siksi Suomi tukee ja hakee toimia ratkaisun löytämiseksi.

Kaikkina aikoina Venäjä on ja pysyy Suomen naapurina. Olemme lähteneet siitä, että keskusteluyhteytemme säilytetään tiiviinä. Pyrimme edesauttamaan konfliktin ratkaisuyrityksiä sekä jatkamaan kaikkea sitä yhteistyötä, mikä näissä oloissa on mahdollista. Venäjä hyvin tietää, että Suomi on ja pysyy osana länttä.

Suomi varmistaa ulko- ja turvallisuuspolitiikallaan olemisensa; suomalaisten vapauden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin. Suomen linja on aktiivista vakauspolitiikkaa, jonka tarkoituksena on turvata Pohjois-Euroopan vakautta sekä toimia laajemman vastakkainasettelun lieventämiseksi. Suomella on omalla lähialueellaan tärkeä rooli.

Suomi, yhtenä harvoista Euroopan maista, on kylmän sodan jälkeenkin nähnyt sotilaallisen konfliktin mahdollisena uhkakuvana ja säilyttänyt sen vaatiman puolustuskyvyn. Tämä on ollut kestävä ratkaisu. Haasteena on kuitenkin uskottavan puolustuksen turvaaminen vastaamaan muuttunutta tilannetta ja yllättäviäkin uhkakuvia. Ilman tuntuvia lisäpanostuksia se ei ole mahdollista. 

Läntinen kumppanuus on yksi Suomen turvallisuuden pilareista. EU-jäsenyys on Suomelle tärkeä turvallisuusratkaisu, vaikka siitä ei olisikaan puolustusratkaisuksi. On mahdotonta ajatella, että unioni vain katseella seuraisi, jos sen jäsenmaata ja aluetta loukataan. Silloin rauhan ja vapauden arvoille luodusta unionista jäisi jäljelle vain rakennuskompleksi vailla kivijalkaa. Toki EU:lla on jo nyt omat vahvat keinonsa, ennen muuta taloudelliset, ja niillä on vaikutusta.

Olen virkakauteni alusta lähtien korostanut kahdenvälistä puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. Sitä kehitetään yhdessä, askel askeleelta. Molemmat maat ovat tähän työhön hyvin sitoutuneita ja odotamme nyt alkaneen vuoden aikana jälleen uusia käytännön hankkeita. Olemme vieneet myös Nato-kumppanuutemme uudelle tasolle ja jatkamme tätä työtä. Sanomattakin on selvää, että jäsenyyttä on aina mahdollista hakea, jos niin haluamme.

Arvoisat suomalaiset,

me olemme vakaa yhteisö, maailman ykköseksikin luokiteltu, meillä ovat hyvän elämän perusedellytykset edelleen olemassa. Olemme vaalineet yhteiskunnallista eheyttä ja niin on edelleenkin tehtävä, pidettävä kaikki mukana. Yhteinen hyvä on tärkein luonnonvaramme.

Ongelmana on nyt, että taloutemme perusteet haurastuvat.  Jälkiä on vuosien mittaan peitetty luottamalla pian tulevaan kasvuun tai kattamalla julkiset menot velalla, mutta nyt on avoimen peruskorjauksen aika. On selvää, että kohtaamme paljon uutta; teknologia, automaatio, tuotanto- ja työtavat muuttuvat. Kuitenkin samat inhimilliset lainalaisuudet säilyvät – suomalaisia on pidetty luotettavina, lojaaleina ja vastuunsa tuntevina osaajina. Kaiken uuden keskellä viime kädessä tavallisen suomalaisen asenne ratkaisee myös hyvinvointimme tulevaisuuden.

Muutosten ja uudistusten tekeminen on tunnetusti vaikeaa. Tunnetuksi tuli vuosia sitten nykyisen komission puheenjohtajan Junckerin lausahdus päättäjistä: ”Me kyllä tiedämme, mitä pitäisi tehdä, mutta emme tiedä miten tulisimme uudelleen valituiksi niin tehtyämme”. Entäpä jos äänestäjät ovatkin tekemättömyyteen kyllästyneinä ymmärtäneet jo enemmän ja muuttavat päälaelleen koko fraasin:” Päättäjät kyllä tietävät, mitä heidän pitäisi tehdä, ja jos he sen tekevät, me valitsemme heidät uudelleen”.

Muistan tässä 90-luvulta ”Liisan listan”, se oli valtion menojen karsintaehdotus. Listan sisältö ei ollut uusi, mutta esittäjätaho kyllä. Se havahdutti monet kysymään, miksi oppositiosta kannatetaan jotain sellaista, joka on vastoin opposition välitöntä etua. Moni sitten varmaan tajusi, että välttämättömyydestä tehtiin hyve.

Kannamme kovasti huolta hintakilpailukykymme ja valtiontalouden tilasta.  Moni puhuja on päätynyt siihen, että ehdottomasti jonkun on jostain luovuttava. Pääsääntöisesti jonkun toisen kuin vaatimuksen esittäjän itsensä. Jos aidosti haluaa vaikuttaa, nyt pitää esittää, että tästä meille tärkeästä edusta me luovumme, mistä Te? Tehdä siis taas välttämättömyydestä hyve.
Kannustan päättäjiä olemaan rohkeita myös omiensa edessä. Puheet alkavat olla pidetty, on toiminnan aika.

Kansalaiset,

toiminnan aika on myös tämän vuoden lopulla pidettävässä Pariisin ilmastokokouksessa. Kansainvälinen yhteisö on tiukan haasteen edessä: löytyykö yhteisymmärrys edes kaikkia kohtaavan yhteisen ongelman ratkaisuun?

Ilmastonmuutoksen torjuminen ja talous näyttävät olevan vuorovaikutuksessa niin, että torjunta heikkenee jos talouskin heikkenee. Vaakakuppiin joutuvat toistensa vastinparina oman maan velka ja meidän kaikkien yhteinen hiilivelka. Molemmat velat syövät tulevaisuutta.
Suomi on ollut vastuullinen, mutta samalla myös mahdollisuutensakin tunnistava:  Olemme  torjumassa ilmastonmuutosta ja sen toteuttamisessa kehitämme myös taloudellista toimeliaisuutta. Molempiin on syytä panostaa.

Hyvät suomalaiset,

tutustuimme itsenäisyyspäivän aikoihin Hannes Hynöseen, veteraaniin, 101- vuotiaaseen elämisen osaajaan.  Tätä nykypäivän osoittelevaa väittelyä siitä, ken on liberaali ken konservatiivi, vanhoillinen tai uudistusmielinen, suvaitseva vai suvaitsematon, tärkeä tai vähemmin tärkeä; sitä väittelyä Hannes johdatteli selkoajatteluun.

Jotenkin niin häntä ymmärsin, että hyvän elämisen osaaminen vaatii itsetuntemusta. Että mittaa muilta odottamansa siihen, mitä itse tekee. Että muistelee mukavat, mutta tietää ikävät. Tai että näkee, ettei sitä nyt olla toinen toistaan kummempia, mutta yhdessä vahva voima.
Toivotan teille kaikille hyvää alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta!

Henkilöt: presidentti Sauli Niinistö
Asia: uudenvuoden 2015 puhe

torstai 1. tammikuuta 2015

Uuden vuoden 2015 lupaukset kouvolalaisille

Uuden vuoden 2015 lupauksena jatkan Kouvolan perussuomalaisten tavoitteiden ajamista, joita ovat muun muassa:
  1. Kouvolan hallinto-organisaatiossa ei toimi epävirallisia ja ulkoparlamentaarisia ryhmiä.
  2. Kouvolan luottamushenkilö- ja virkamiesorganisaation suunnittelu ja päätöksenteko on seuraaviin kunnallisvaaleihin mennessä muuttunut avoimeksi; salassa pidetään vain Suomen lakien salaisiksi määrittelemät asiat.
  3. Kouvolan kaupungin hallinto toimii hajautetun vallankäytön periaatteella.
  4. Kaupungin palveluverkot on hajautettu niin, että palvelut toimivat myös reuna-alueilla.
  5. Kaupungin investointien rahoitus on avointa ja näkyy budjetissa.
  6. Perussuomalaiset pysyvät lähellä äänestäjiä osallistumalla julkiseen keskusteluun lehdistössä ja netissä ja osallistumalla aktiivisesti toritapahtumiin, markkinoihin ja muihin yleisötilaisuuksiin.

Me Kouvolan perussuomalaiset toimimme kouvolalaisten yhteiseksi hyväksi, emme poliittisen eliitin ja virkamieskunnan etujen ajamiseksi.

Unelmia ja terveyttä vuodelle 2015!
t. Pekka

minä ja Vikke-koira