tiistai 28. helmikuuta 2017

Ratamon myöhästymisen ei johdu tontista

KS 5.3.2017->
Erikoislääkäri Kalevi Karjalainen Riihimäeltä (KS 27.2) otti napakasti kantaa Ratamokeskuksen myöhästymiseen ja kummasteli, miksi Kouvolassa ei osata rakentaa suoperäiselle tontille?

Ratamon myöhästyminen johtuu suhteilla tehdystä johtajavalinnasta

Ratamon suunnitteluprojekti on käytännössä alkanut jo 2009, siis paljon aikaisemmin kuin Espoon sairaalan.  Ratamo1 projekti alkoi jo 2012 tammikuussa.

Ratamokeskuksen myöhästyminen ei johdu tontista vaan täydellisestä osaamattomuudesta, jolla projektia on viety eteenpäin. Kymmenien miljoonien projektia on vetänyt projektipäällikkö, jolla ei ole riittävää ammattitaitoa rakennuttamisesta saati rakentamisesta.  Tietohallintopäällikön valinta projektijohtajaksi oli käsittämätön valinta, jossa ammattitaidon on korvannut suhde kaupunginjohtajaan ja poliittisiin päättäjiin. Tietohallintopäällikkö siirtyi projektipäälliköksi muodollisesti toukokuussa 2012, käytännössä 2012 tammikuussa.

Projekti on kulkenut katastrofista toiseen. Ammattitaidon puutteesta kertoo täysin epärealistinen elinkaarimalli, jota ajettiin kuin kyytä piippuun. Kallis elinkaarimalli ja ylisuuret vuokrat olisivat ainakin tuplanneet kustannukset, joten siitä oli pakko luopua. Asia joka oli tiedossa jo ennen elinkaarikilpailutuksen aloittamista.

Hankesuunnitelman tilaohjelman reilun 20 % ylitys budjettiin nähden johti suunnittelun keskeyttämiseen, kunnes tilaohjelma oli saatu järkeistettyä Kouvolan puolesta. Rakentamisen aloitus siirtyi, eikä rakentamaan päästy alkuvuodesta 2015. Suunnittelu yms. kustannukset tosin juoksivat koko ajan. Ammattitaidon puutteellisuudesta kertonee myös parkkihallin ja liikennejärjestelyjen karsiminen, ja niiden siirtäminen hankkeen ulkopuolelle kustannuksien ja ylityksien peittämiseksi.

Ratamokeskuksen myöhästyminen ja budjetin ylitys on jo nyt suhteessa suurempi kuin paljon parjatun Länsimetron. 

Ratamokeskuksen rakennuttaminen pitäisi siirtää ammattilasille eikä nimittää projektihenkilökuntaa pelkästään suhteilla.  

maanantai 27. helmikuuta 2017

Suursuon ratsastuskeskus tulee säilyttää

Kouvola on laittanut Suursuon ratsastuskeskuksen myyntiin, koska liikuntapaikkojen omistaminen ei ole kaupungin ydintoimintaa.  Kuitenkin monia muita harrastuksia kaupunki tukee liikuntapaikkojen omistuksella ja rakentamisella. Pelkästään skeittiharrastusta Kouvola tulee tukeneeksi noin 730 000 eurolla vuosien 2014 - 2017 aikana.

Pekka Korpivaara
Suursuon ratsastuskeskus tulee säilyttää 

Suursuon ratsastuskeskus ei aiheuta kaupungille nettomenoja. Vuokratulot kattavat kaupungin menot ja kokonaistaloudellisesti ratsastusharrastus on kaupunkia taloudellisesti hyödyttävää.  Ratsastus sopii harrastuksena erityisryhmille. Väitöskirjatutkimus todistaa ratsastusterapian soveltuvan hoitomuotona esimerkiksi selkäkipuisille.

Ratsastus on kiistatta Kouvolan elinvoimaisuutta lisäävää toimintaa. Se tuo seutukunnalle työtä, matkailutuloja ja lisää alueemme elinvoimaa varmasti enemmän kuin Manskin kivien vaihto.
Ratsastus on Suomen 12. suosituin liikuntamuoto. Ratsastajista yli 90 % on naisia ja tyttöjä. Heidän harrastuksen tukemiseen kaupunki ei ole valmis laittamaan euroakaan.  Suursuon ratsastuskeskuksen paikka on paras mahdollinen monelle nuorelle. Kaikilla ei ole mahdollisuutta kuljettaa lapsia päivittäin kymmenien kilometrien päähän harrastuksiin.

Kouvolan kaupungin tulee turvata maankäytöllä ja kaavoituksella hevosyrittämisen ja tallitoiminnan jatkuminen Suursuolla.  Samalla kaupungin tulisi harkita kunnallista liikuntatakuun käyttöönottoa, jotta myös vähävaraisempien perheiden lapset voisivat harrastaa omaa lajiaan vapaammin vanhempien tuloista riippumatta. Ratsastus on monelle tytölle lähes sama asia kuin jääkiekko tai jalkapallo monelle pojalle. 

Suursuon Ratsastuskeskus tulee poistaa myytävien kohteiden listalta.

Pekka Korpivaara

Kouvola