maanantai 4. marraskuuta 2019

Kouvolan Ratsastajat tarvitsevat tallinsa!


Esitys kaupunginhallitukselle Suursuon Ratsastuskeskuksen poistamiseksi myytävien kohteiden listalta 4.11.2019 (Ravilankaari 8 kiinteistöt)

Kaupunki esittää jälleen kerran ratsastustallien kiinteistöjen myyntiä yhtenä talouden säästötoimena. Nettosäästö vuositasolla olisi muutaman tuhannen euron luokkaa laskutavasta riippuen.

"Ratsastus on Suomen 12. suosituin liikuntamuoto ja suurelta osin tyttöjen harrastus."

Suursuon ratsastuskeskuksen ylläpitokulut Kouvolalle 2017 oli 15 574,46€/v. ja vuonna 2018 ne oli 17 144,13€/v. Vuokratuloja ratsastuskeskuksesta on tullut 12 000€/vuosi. Aikaisempina vuosina kulut ja menot ovat olleet tasoissa. 

Kouvola ei ole käytännössä investoinut alueelle mitään. Kaikki investoinnit jo vuosia on tehty Kouvolan Ratsastajien varoin, kuten hevostallin uusi osa, joka on kokonaan rakennettu seuran rahoilla (Kouvola takasi vain lainan). Olisi varsin ihmeellistä, jos Kouvola realisoi kiinteistöä, josta ison osan on rahoittanut ja rakentanut ja tallia ylläpitävä seura (käytännössä Kouvola aikoo realisoida siis toisen omaisuutta).

Kouvola tukee monia harrastustoimintoja, mainittakoon vaikka vuoden 2017 talousarvioon varattu skeittiparkin rakentamiseen yli 300 000 €. Nykyisen skeittiradan varusteisiin vuonna 2013 aikuisväestön lautakunta myönsi 80 000 €. Näiden lisäksi tuemme tätä harrastustoiminnan tilavuokrina vuosittain suoraan 41 000 eurolla ja lisäksi päälle tulee uuden skeittiradan ylläpitokustannukset. 

Ratsastus on kiistatta elinvoimaisuutta lisäävänä toimintaa Kouvolassa. Ratsastus on Suomen 12. suosituin liikuntamuoto ja suurelta osin tyttöjen harrastus. Suursuon tallin paikka on paras mahdollinen lähellä keskustaa. Kaikilla ei ole mahdollisuutta kuljettaa lapsia 20-30 km päähän harrastuksen pariin päivittäin. Kouvolan Ratsastajien ry:n tavoite on järjestää jatkossakin ratsastuskoulutoimintaa Kouvolan keskustassa, mikäli vaan päättäjät sen mahdollistavat.

Kouvolan Ratsastajat ry järjestää kilpailuja, valmennusta ja erilaisten tapahtumia sekä junioritoimintaan Suursuon talleilla. Viime viikonloppuna (2-3.11.2019) oli Suursuon talleilla kaksipäiväiset ratsastuskilpailut, jossa osallistujia oli ympäri Kymenlaaksoa. 

Kouvolan Ratsastajien toiminta Suursuin ratsastuskeskuksessa lisää osaltaan Kouvolan vetovoimaa ja elinvoimaa. Lisäksi talleilla käy ulkomaalaisia valmentajia kuukausittain valmentamassa nuoria esteratsastuksessa.

Ratsastustalleilla on alueellisena toimijana myös vahva alueen viihtyisyyttä ja vetovoimaa lisäävä vaikutus. Talleilla käy viikoittain ratsastajien lisäksi läheisen päiväkodin lapset, lähialueen ihmiset, koiran ulkoiluttajat yms. Nämä kaikki siis niiden reilun parinsadan viikoittaisen ratsastajan lisäksi.

Pyydänkin, että kaupunginhallitus poistaa Suursuon Ratsastuskeskuksen kiinteistöt myytävien kiinteistöjen listalta ja turvaa toimillaan Kouvolan elinvoimaa ja vetovoimaa lisäävän ratsastustoiminnan jatkumisen Suursuon Ratsastuskeskuksessa.

Kouvolassa 3.11.2019

Pekka Korpivaara

Jakelu: Kaupunginjohtaja, valtuusto ja Kouvolan Sanomat


Linkki: Vanha valtuustoaloitteeni samasta aiheesta Kv 06.02.2017 § 12


Linkki: Kouvolan Ratsastajien sivulle

Linkki: Valtuustoaloitteen vastaus 2017

Linkki: KS mielipide Suursuon talleista

Linkki: KS 10.11.2019 Suursuon ratsastuskeskus päätyi taas myyntilistalle — Ratsastuskouluyrittäjä Saara Flekander järkyttyi myyntiaikeista

Ratsastus on nuorten tyttöjen ja naisten suosima liikuntamuoto ja harrastus.


Huolimatta vetoomuksestani Kouvolan kaupunginhallitus teki 4.11.2019 päätöksen laittaa Suursuon ratsastustallit myyntiin!


Tämän typerän myyntipäätöksen takana kaupunginhallituksessda oli seuraavat henkilö:

Vesa Vainio (KD), Jari Käki (PS), Kaisa Spies VIHR, Kimmo Jokiranta KESK, Miia Witting KOK, Birgit Koskela KOK, Tapio Karvonen KOK, Jukka Nyberg SDP, Sanna Tähtinen SDP, Maria Eloranta SDP, Jenny Hasu KESK, Ville Kaunisto KOK ja Harri Helminen SDP.

 



tiistai 22. lokakuuta 2019

Saatanan tunarit

Kouvolan nykyistä heikkoa taloustilannetta perustellaan usein edellisten kaupunginhallitusten aiheuttamiksi. Varsinkin uusien valtuutettujen ja kaupunginhallituksen jäsenten taholta on annettu ymmärtää, että Kouvolan taloutta on aina paikattu vain omaisuutta myymällä.

Edellisen kaupunginhallituksen aikana Kouvolan taloutta ei yritetty parantaa osakkeita tai omaisuutta myymällä kertaakaan. Kouvolan edellinen kaupunginhallitus paransi jo ensimmäisenä vuotenaan tilikauden tulosta edelliseen verrattuna yli 19 milj. eurolla. Kouvolan ylijäämä 2013 oli 3,6 milj. ja 2016 se oli 5,8 milj. euroa. Henkilöstömenoissa päästiin jo 2015 yli 13 milj. vuositason pysyviin säästöihin.

"Tämä sote-menojen kasvu on kaupunginhallituksen päätösten seurausta."

Nykyiset talousvaikeudet johtuvat Kouvolan kaupunginhallituksen linjauksista ja päätöksistä siirtää urakalla sote-toimintoja ensin Carealle, sitten Kymsotelle. Näitä virheitä ja hölmöyksiä maksatetaan nyt kuntalaisilla. Kouvola on aina ennen hoitanut tehokkaasti terveydenhoidon verrattuna Etelä-Kymenlaakson kuntiin. Vuonna 2017 Kouvolan tarvehankintaiset sote-palvelut tuotettiin 249 euroa halvemmalla henkeä kohti kuin Kotkassa. Rahassa tämä tarkoitti suhteellisesti 21,2 miljoonaa pienempiä menoja. Silti kaupunginhallitus halusi siirtää perusterveydenhoidon Kymsotelle.

Vuosina 2014-15 Kouvolan terveydenhoidon nettotoimintamenot nousivat vielä 2,5%  mutta vuosina 2016-2017 laskivat jo 1,5%. Nykyisen kaupunginhallituksen aikana kustannuskehitys on ollut lähes katastrofaalinen. Vuonna 2018 sote-menot kasvoivat 7,4%.  Rahassa tämä tarkoitti 21,9 miljoonan lisäystä menoihin vuodessa. Tämä sote-menojen kasvu on kaupunginhallituksen päätösten seurausta.

"Nykyisen kaupunginhallituksen toimintaa voi siis luonnehtia Kekkosen sanoin ”saatanan tunarit”.

Koko sote-sektorin siirto vuoden 2019 alusta Kymsotelle tarkoittaa, että tulevaisuudessa meidän on saatava heikkenevien palvelujen päälle 34 milj. pysyvät säästöt uimahalleja, kouluja ja muita palveluita lopettamalla. Kymsoten ennakoitu kustannuskasvu on +1,5% vuosittain, joka tarkoittaa uusia 4,7 milj. lisäsäästöjä joka vuodelle, vaikka väkilukumme vähenee reilulla tuhannella vuosittain.  

Kouvolan tulisikin selvittää pikaisesti, miten ja missä sote-palvelut olisi tulevaisuudessa järkevintä järjestää. Sitä ennen on taloutta korjattava lopettamalla ensin nykyisen kaupunginhallituksen rakentamat turhat alueparlamentit, investoinnit ja luottamusvirat sekä osa ei-lakisääteisistä palveluista. Nykyisen kaupunginhallituksen toimintaa voi siis luonnehtia Kekkosen sanoin ”saatanan tunarit”.

Pekka Korpivaara


perjantai 18. lokakuuta 2019

VALTUUSTOALOITE SOTE-SELVITYKSESTÄ

Kouvolan tulisi käynnistää pikaisesti selvitys, miten perus- ja erikoissairaanhoito on kokonaistaloudellisinta järjestää Kouvolassa. Samalla pitäisi selvittää, miten sosiaali- ja terveydenhoito saataisiin edes entiselle tasolle.

Laskelmissa tulisi selvittää myös, onko Kouvolalle taloudellisempaa tuottaa sote-palvelut itsenäisesti ja kannattaako Kouvolan kuulua Kymsoteen vai hakeutua johonkin muuhun hyvinvointiyhtymään?

Kouvolassa 14.10.2019

(jätetty kaupungivaltuuston kokouksessa 14.10.2019)



 Yllä vuoden 2017 vakioidut Sotemenot Kotka ja Kouvola






Kouvola hoiti terveydenhoitonsa hyvin ja tehokkaasti ennen Kymsotea.


Linkki: Ambulanssin kustannuksista

Linkki: KS 21.10.2019 Ambulanssikuljetukset Kouvolasta Kotkaan ovat lisääntyneet runsaasti sen jälkeen, kun erikoissairaanhoito keskitettiin keskussairaalaan — Ennusteen mukaan ajoja kertyy tänä vuonna yli 3 000: Joskus sama ambulanssi kuljettaa useamman potilaan kerralla

Linkki: KS 28.6.2018 Kouvolalla oli viime vuonna Kymenlaakson kaupungeista pienimmät sote-menot — Kotkalla suurimmat

Linkki: KS 16.10.2019 Kymsotelle halvempi vaihtoehto











lauantai 5. lokakuuta 2019

Nuorilla valtuutetuilla väärä suunta

Nuoret edustajamme ovat lähteneet (KS 19.9) entisen Etelä-Savon maakuntajohtajan Matti Viialaisen ehdotuksen takuumiehiksi ajamaan Kymenlaaksoa Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan kanssa yhteen! Suunta, jota edustajamme ehdottavat on huonoin mahdollinen ja olisi katastrofi Kouvolan kannalta.

"Kouvolalla ei ole kovin paljon saatavaa Etelä-Karjalan, eikä varsinkaan Etelä-Savon suunnalta, jonka väestökato oli suurempaa kuin missään muussa Suomen maakunnassa."

Kymenlaaksossa liitto on viime vuosina vaihtanut politiikkansa suunnan pois nimenomaan Etelä-Savosta ja Etelä -Karjalasta ja asettanut Kymenlaakson uudeksi yhteistyösuunnaksi Etelä-Suomen ja Päijät-Hämeen. Tästä on kaikilla maakuntaliiton hallituksen jäsenillä yhteinen näkemys. Edustamme siis uuta suuntausta, emme kirjoituksessa ehdotettua vanhaa suuntausta. Kouvolalla ei ole kovin paljon saatavaa Etelä-Karjalan, eikä varsinkaan Etelä-Savon suunnalta, jonka väestökato oli suurempaa kuin missään muussa Suomen maakunnassa.

Kouvolasta työmatkaliikenne ja liiketoiminta suuntautuu Lahteen ja Uudenmaan suuntaan.  Kymenlaaksosta ei käydä töissä Etelä-Savossa eikä Etelä-Karjalassa. Kouvola on historiallisesti Itä-Hämettä ja matkaa Kouvolan keskustasta Uudellemaalle on alle 30 kilometriä.

Toivottavasti tämä nuorten avaus ei saa tulta purjeisiin, sillä heidän ja Matti Viialalaisen ajama maakuntaehdotus muuttaisi nykyisen uuden yhteistyön suunnan ja veisi meidät pois niistä pöydistä, joissa tulevaisuutta rakennetaan. Liittoutumalla vahvan Uudenmaan ja Päijät-Hämeen kanssa saamme valtakunnallisesti 67 kansanedustajan voiman. Ehdotettu suuntaus toisi meille 32 kansanedustajan voiman eli alle puolet nykyisestä. Sekö olisi sitä "uutta yhteistyösuuntaa" jota kirjoituksessa kehutaan.

Pekka Korpivaara

maakuntahallituksen jäsen (kok)


Maakuntajohtaja ei näe mitään etuja nuorten ehdotuksessa.Kuvakaappaus KS , kuva Juhana Lappalainen.

Keskustelua "kasvavasta" Etelä-Savosta KS 19.9.2019


KS 24.9.2019 Etelä-Savo tyrmää maakuntien yhdistymishaaveet 

Vastaukset Kymen Sanomien kyselyyn (sp 29.9.2019)  koskien maakunnan yhteistyötä ja Kymenlaakson maakunnan yhdistämistä Etelä-Savoon ja Etelä-Karjalaan. 

Vastaukset Pekka Korpivaara, Kouvola (kok)

1. Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen on ollut kovin aloitteellinen kolmen maakunnan, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon yhdistämiseksi suurmaakunnaksi. Mitä arvelet tästä esityksestä?

Esitys on erittäin huono. Maakuntien yhdistämisellä ei ole saavutettavissa mitään hyötyjä, pelkästään haittoja.
Matti Viialaisen esitys kumpuaa suuruuden ideologiasta, jossa kuvitellaan ison organisaation ja alueen ratkaisevan kaikki ongelmat. Esitys yhdistää erilaiset ja taustaiset maakunnat yhdeksi isoksi maakunnaksi edustaa vanhaa bresneviläistä ajatusmallia, jossa kaikki iso on suurta, kaunista ja tehokasta, vähän kuin entisessä Neuvostoliitossa. 

Kuuluuko mielestäsi maakuntajohtajan virkamiehenä olla tavallaan aktiivinen uuden ratkaisun etsijä?

Maakuntajohtajan tehtäviin ei kuulu aktiivinen politiikan tekeminen. Maakuntajohtajan tehtäviin kuuluu johtaa maakunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja asioiden valmistelusta maakuntahallituksen käsiteltäväksi. Rooli‐ ja työnjako poliittisen johdon kanssa on minusta menneet Matti Viialaisella sekaisin.

2. Mikäli maakuntien yhdistämistä mietitään, mikä suunta olisi näkemyksesi mukaan mielenkiintoisin? Kouvolan valtuutettujen ryhmä kirjoitti Kouvolan Sanomissa 20.9. (mielipide), että maakunnan rajojen mukaisesti kaikki suunnat Uusimaa, Päijät-Häme, Etelä-Savo ja Etelä-Karjan olisivat vaihtoehtoja.

Kouvolalla ja Kotkalla ei ole kovin paljon saatavaa Etelä-Karjalan, eikä varsinkaan Etelä-Savon suunnalta. Kotkalla on E18-moottoritie suoraan Helsinkiin noin tunnin ajomatkan päässä. Kouvolasta on hyvät rautatie- ja maantieyhteydet niin Lahteen kuin Helsingin suuntaan, jonne Kouvolan työmatkaliikenne suuntautuu. Kymenlaaksosta ei käydä töissä Etelä-Savossa eikä Etelä-Karjalassa.

Nuoret edustajamme ovat lähteneet (KS 19.9) Matti Viialaisen ehdotuksen takuumiehiksi ajamaan Kymenlaaksoa Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan kanssa yhteen! Suunta, jota edustajamme ehdottavat on huonoin mahdollinen ja olisi katastrofi niin Kotkan kuin Kouvolan kannalta.

Kymenlaaksossa liitto on viime vuosina vaihtanut politiikkansa suunnan pois nimenomaan Etelä-Savosta ja Etelä -Karjalasta ja asettanut Kymenlaakson poliittisen/maakunnallisen yhteistyön suunnaksi Etelä-Suomen ja Päijät-Hämeen. Tästä on kaikilla maakuntaliiton hallituksen jäsenillä yhteinen näkemys. Edustamme siis uuta suuntausta, emme kirjoituksessa ehdotettua vanhaa suuntaa.

Vaihtoehtoina vain Uusimaa ja Päijät-Häme ovat realismia ja yhteistyötä niiden kanssa on syytä lisätä.

Etelä-Savo on huonoin mahdollinen yhteistyön suunta. Etelä-Savo menetti viime vuonna väestöstään 2 554 henkeä. Väestökadossa vauhti oli suurempaa kuin missään muussa Suomen maakunnassa. Luvuissa yhdistyvät suuri kuolleisuus, alhainen syntyvyys ja koko ajan kiihtynyt muuttotappio, jonka osalta Etelä-Savo oli Suomen synkin alue.

Mitähän intressiä Etelä-Savolla on Kymenlaakson suuntaan? Kymenlaakson liiton yhteistyö niin Päijät-Hämeen suuntaa kuin Uudellemaalle on toiminut mallikkaasti.  Nykyisen uusi yhteistyön suunta avaa meille mahdollisuuden vaikuttaa paremmin valtakunnan tasolla maakuntamme asioihin. Liittoutumalla vahvan Uudenmaan ja Päijät-Hämeen kanssa saamme valtakunnallisesti 67 kansanedustajan voiman. Ehdotettu suuntaus toisi meille 32 kansanedustajan voiman eli alle puolet nykyisestä.

3 Minkä kouluarvosanan annat nykyiselle Kymenlaakson maakunnalle yhteistyön, kehityshankkeiden ja tavoitteiden näkökulmasta? Eli miten toimiva maakunta on?


Nykyinen maakunnan ongelma on maakunnan dipolisuus. Maakunnassa on kaksi tasavahvaa aluetta, Etelä-Kymenlaakso ja Pohjois-Kymenlaakso. Yhteistyössä on kaikissa organisaatioissa ongelmia, mitä suurempi organisaatio sen suuremmat ongelmat. Maakunnan kehityshankkeissa yhteistyö on pelannut jopa hienosti, koska moni hanke tukee niin Etelä- kuin Pohjois-Kymenlaaksoa, esim. rata- ja ratapihahankkeet Kouvolan ja Kotkan välillä, tiehankkeet yms. Pyhtään lentokentän osalta Pohjois-Kymenlaakson edustajat tukivat hanketta jopa laajemmin kuin Etelä-Kymenlaakson edustajat, jotka eivät nähneet lentokenttää kilpailevana lentokenttänä vaan elinvoimaa lisäävänä hankkeena. Etelä-Kymenlaakson edustajat taas näkivät kentän Kymin lentokentän kilpailijana ja olivat siten enemminkin hankkeen ”jarrumiehinä”.  Tavoitteina tulisi aina olla koko maakunnan etu, tässä on mielestäni melko hyvin onnistuttu.

Kouluarvosana antaisin yhteistyön, kehityshankkeiden ja tavoitteiden näkökulmasta 8+. Maakunta on hyvin toimiva muuten, paitsi sairaanhoidon ja sotepalvelujen osalta, joiden yhdistäminen on ollut katastrofi niin saatavauuden kuin kustannuksien osalta. Kymsoten osalta antaisin arvosanaksi neljä perinteisellä kouluasteikolla. Kymsote on epäonnistunut jokaisessa lupauksessaan, mikään asetetuista tavoitteista ei ole onnistunut!

Pekka Korpivaara

maakuntahallituksen jäsen

Linkki: KS 29.9.2019 Näkökulma kuntaliitokseen


Linkki: KS 20.9.2019 Maakuntajohtaja Jaakko Mikkolan mielestä Kymenlaakso kuuluu Etelä-Suomeen — ”Etelä on myös pitkällä aikavälillä tulevaisuuden suunta, ei itä”


Linkki: KS 19.9.2019 Kymmenen Kouvolan valtuutettua nostaa esiin Kaakkois-Suomen maakunnan — "Tuntuu, että emme pääse juuri mistään asiasta yhteisymmärrykseen Kymenlaaksossa

Linkki: KS 22.9.2019 Pääkirjoitus: Maakuntakeskustelu kuumeni kaakossa

Linkki: Länsi-Savo 17.9.2019 Saimaan maakunnalle tuli Etelä-Savosta jäätävä hylsy — Etelä-Savo varoo sitä, että maakuntafuusio veisi EU-aluetukirahoja naapurimaakuntaan

perjantai 4. lokakuuta 2019

Poliitiikassa mielipiteet ja ystävyydet ylittävät puoluerajat

Juha Ripattila on kuuluisa Facebook sivuistaan ja sanoo niissä usein harvinaisen suoraan ja sensuroimatta mielipiteitään. Hän on myös rehellinen mielipiteissään, niin kuin kansallismieliselle kansanmiehelle ja valtuutetulle sopiikin.



Kuntapolitiikassa mielipiteet harvoin menevät puoluerajojen mukaan, vaan asiasisällön mukaan. Eduskunnassakin on hyvin erilaista näkemystä useasti saman puolueenkin sisällä.

Otetaan vaikka esimerkkinä perussuomalaisten kansanedustajista Tom Packalén, joka on tunnetaan kritiikittömistä Venäjää myötäilevistä ja tukevista lausunnoistaanja jota useat pitävät Venäjän trollina. Toisenlaista kantaa Venäjään edustaa puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Vuonna 2014 Packalén arvioi huhtikuussa alkaneen Ukrainan selkkauksen aikaan syksyyn saakka, ettei Venäjän asevoimien joukkoja ole Itä-Ukrainassa. Kun malesialainen matkustajakone ammuttiin alas Itä-Ukrainan yllä heinäkuussa 2014, Packalén pohti blogissaan, ”miksi Yhdysvallat pyrkii niin itsepintaisesti syyttämään Venäjää tapahtuneesta”.  Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov myönsi myöhemmin maansa joukkojen liittymisen Ukrainan taisteluihin. Lavrovin mukaan Venäjän toimet olivat vastaus siihen, että venäjänkieliset joutuivat vaikeuksiin ja syrjityiksi vallankaappauksen jälkeisessä Ukrainassa. Lentoturmatutkinta on taas aukottomasti todistanut matkustajakoneen alas ampujan. 

Vuonna 2018 Packalén kirjoitti blogissaan, ettei hän usko Venäjän olevan Salisburyn hermomyrkkyiskun takana. Heti perään Jussi Halla-aho kirjoittaa ”On harmillista, että eräät puolueemme toimijat ovat antaneet medialle ja muille räksyttäjille helppoja syöttöjä lapaan esittämällä outoja tulkintoja Salisburyn myrkkyiskusta, Venäjän-vastaisista pakotteista tai Venäjän politiikasta laajemmin. Puolueen kanta, jonka olen puoluesihteerin välityksellä saattanut kysyjien tiedoksi, on tämä: Venäjä miehittää Ukrainalle kuuluvaa Krimin niemimaata laittomasti, ja sen on vetäydyttävä kyseiseltä alueelta. Samoin Venäjän tulee vetää joukkonsa itäisestä Ukrainasta ja lakattava tukemasta alueella toimivia kapinallisryhmiä,” Halla-aho kirjoittaa.

Kuten huomaamme, politiikassa puoluerajat menevät ristiin monessa kohtiin! Pakolaispolitiikka ja suhtautuminen islamiin jakaa kokoomuksen sisällä puoluetta. On edustajia, jotka ovat ehdottaneet jopa sharian käyttöön ottoa Suomessa. Kimmo Sasin mielestä sharia-lakia voitaisiin soveltaa muslimien välisten siviiliriitojen sovittelussa. Kuitenkin suurin osa kokoomuksen kansanedustajista on varmasti asiasta täysin eri mieltä.

Juha Ripattilan ja minun ystävyyteen politiikka ei ole vähentänyt, pikemminkin päinvastoin. Juha on suuri ja hieno persoona, jonka kanssa on hauska matkustaa ja on suuri kunnia tuntea hänet.

Tuttavat tulevat ja menevät! Ystävät ovat ja pysyvät!



Alotteissa pitäisi kertoa, mitä ne maksaa Kouvolalle!

Kouvolan lainanhoitokyky pysyy alhaisena — Pekka Korpivaara (kok.) kehottaa valtuutettuja miettimään tarkemmin, miten heidän tekemänsä aloitteet voidaan rahoittaa

Esimerkiksi korjausvelkaa Kouvolalla on 300 miljoonan euron edestä, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Pekka Korpivaara sanoo.
Moises Garibay
Kouvolan kaupunginvaltuutettujen pitää perustella aloitteidensa tarpeellisuus ja rahoitus huolellisesti, sanoo tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Pekka Korpivaara (kok). Arkistokuva elokuulta.
Kouvolan kaupunginvaltuutettujen pitää perustella aloitteidensa tarpeellisuus ja rahoitus huolellisesti, sanoo tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Pekka Korpivaara (kok). Arkistokuva elokuulta
Koska Kouvolan väestömäärä laskee ja kaupungin lainanhoitokyky on korkeintaan tyydyttävä, tulisi taloutta ja investointeja suunniteltaessa kiinnittää enemmän huomiota korjausvelkaan, sanoo tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Pekka Korpivaara (kok.).
Korpivaara käytti puheenvuoron tarkastuslautakunnan puolesta kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina. Tarkastuslautakunta arvioi kaupungin toiminnan tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

Korjausvelka on lainaakin tärkeämpi mittari

Korjausvelka eli tekemättömien korjausten määrä voi olla otettua lainaa tärkeämpi mittari, vaikka se ei olekaan virallinen tunnusluku, Korpivaara siteerasi kuntatalouden emeritusprofessori Pentti Mekliniä.
— Tämä näkyy Kouvolassakin, jossa lainakanta on kohtuullinen mutta korjattavaa on ainakin 300 miljoonan euron edestä, Korpivaara sanoo.
Korpivaaran mukaan kaupunkien lainamääriä vertailtaessa on aina syytä huomioida kaupungin asukasmäärä: onko se kasvava vai taantuva, ja mikä on lainanhoitokyky.
Lainanhoitokykyä mitataan lainanhoitokate-mittarilla. Mikäli luku on 0—1, lainanhoitokyky on heikko. 1—2 tarkoittaa tyydyttävää ja yli 2 hyvää lainanhoitokykyä.
Uuden Kouvolan aikana lainanhoitokate on ollut aina heikko tai tyydyttävä. Vuonna 2017 kaupungin lainanhoitokate oli 1 ja konsernin 1,4. Tämä olisi hyvä pitää mielessä, kun uusia menoja lisääviä hankkeita, virkoja ja investointeja hyväksytään, Korpivaara sanoo.
— Olisiko myös suotavaa, että valtuutetut valtuustoaloitteita tehdessään miettisivät, mistä rahat joskus melko tuottamattomiin aloitteisiin otetaan. Jos tai kun lainan korot nousevat, lainanhoitokulut ovat pois palvelutuotannon rahoituksesta.

Päätökset pitää tehdä muodollisesti oikein

Korpivaaran mukaan tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota myös päätöksentekoprosessiin ja muodollisten päätösten tärkeyteen.
— Ovatko valtuutetut tietoisia, että talousarviokäsittelyssä syntyy päätöksiä, joihin ei ole perusteltuja päätösehdotuksia?
Muodolliseen päätösehdotukseen kuuluvat perustelut siitä, miksi tai mihin esimerkiksi jotain toimintaa tarvitaan, millaiset resurssit, henkilöstön ja tilat se tarvitsee ja mitkä ovat toiminnan tavoitteet ja vaikutukset.
Esimerkkinä Korpivaara käytti tarkastuslautakunnan vuoden 2016 arviointikohteena ollutta Ohjaamo-toimintaa. Vaikka tarkastuslautakunta pitää maksuttomia ja matalan kynnyksen neuvontapalveluja nuorille tarjoavan Ohjaamon toimintaa sinänsä hyvänä ja kannatettavana, sen vakinaistamisesta ei kaupungin tietojärjestelmästä löydy päätöstä.
— Saamamme tiedon mukaan päätös on tehty talousarvioprosessin yhteydessä. Talousarviokirjasta löytyy ainoastaan maininta, että toiminta pyritään vakinaistamaan suunnittelukaudella.
Muodollisen päätöksen olemassa oleminen on tärkeää, jotta päätökseen voidaan tarvittaessa hakea muutosta, Korpivaara muistuttaa.
— Demokratia toimii tiedon varassa. Jos ei ole tietoa, ei voi osallistua. Jos ei ole muodollista päätöstä, ei voi valittaa.
Annamari Haimi

lauantai 28. syyskuuta 2019

Kymenlaakson maakuntahallitus tentissä Kymen Sanomissa 28.9.2019

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen ehdotti, että Kaakkois-Suomeen luodaan yksi iso Kaakkois-Suomen maakunta.  Kiinnostaako Kymenlaaksoalyödä hynttyyt yhteen heidän kanssaan ja muodostaa supermaakunta.

Pekka Korpivaara Rauman  Sataman laajennus projektiin liittyen 28.9.2019 otettu kuva.
Kymen Sanomat kysyi maakuntahallituksen jäseniltä seuraavat kysymykset:
1| Mitä arvelet Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen esityksestä? Kuuluuko maakuntajohtajan olla aloitteellinen?
2| Mikä suunta on maakuntayhteistyössä mielenkiintoisin?
3| Toimiiko Kymenlaakson sisäinen yhteistyö?
4|  Anna kouluarvosana nykyisen Kymenlaakson maakunnan sisäiselle yhteistyökyvylle.
Pekka Korpivaara, Kouvola vastaukset

1  Ehdotus on erittäin huono. Maakuntien yhdistämisellä ei ole saavutettavissa mitään hyötyjä, pelkästään haittoja. Matti Viialaisen esitys kumpuaa suuruuden ideologiasta, jossa kuvitellaan ison organisaation ja alueen ratkaisevan kaikki ongelmat. — Sitä paitsi maakuntajohtajan tehtäviin ei kuulu aktiivinen politiikan tekeminen. Maakuntajohtajan tehtäviin kuuluu johtaa maakunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja asioiden valmistelu maakuntahallituksen käsiteltäväksi.
2  Kouvolalla ja Kotkalla ei ole kovin paljon saatavaa Etelä-Karjalan, eikä varsinkaan Etelä-Savon suunnalta. Kotkalla on E18-moottoritie suoraan Helsinkiin noin tunnin ajomatkan päässä. Kouvolasta on hyvät rautatie- ja maantieyhteydet niin Lahteen kuin Helsingin suuntaan, jonne Kouvolan työmatkaliikenne suuntautuu.
— Kymenlaakson liiton yhteistyö niin Päijät-Hämeen suuntaan kuin Uudellemaalle on toiminut mallikkaasti. Nykyisin uusi yhteistyön suunta avaa meille mahdollisuuden vaikuttaa paremmin valtakunnan tasolla maakuntamme asioihin. Liittoutumalla vahvan Uudenmaan ja Päijät-Hämeen kanssa saisimme valtakunnallisesti 67 kansanedustajan voiman.
3  Nykyinen ongelma on maakunnan poolisuus. On kaksi tasavahvaa aluetta, Etelä-Kymenlaakso ja Pohjois-Kymenlaakso. Yhteistyössä on kaikissa organisaatioissa ongelmia: mitä suurempi organisaatio sen suuremmat ongelmat.
—  Maakunta on hyvin toimiva muuten, paitsi sairaanhoidon ja sotepalveluiden osalta, joiden yhdistäminen on ollut katastrofi niin saatavuuden kuin kustannuksien osalta.
4  Annan 8+. Kymsoten osalta 4.
Vastaukset Pekka Korpivaara, Kouvola (kok)

Vastaukseni Kymen Sanomille kokonaisuudessaaan ja lyhentämättöminä.   

1. Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen on ollut kovin aloitteellinen kolmen maakunnan, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon yhdistämiseksi suurmaakunnaksi. Mitä arvelet tästä esityksestä?

Esitys on erittäin huono. Maakuntien yhdistämisellä ei ole saavutettavissa mitään hyötyjä, pelkästään haittoja.
Matti Viialaisen esitys kumpuaa suuruuden ideologiasta, jossa kuvitellaan ison organisaation ja alueen ratkaisevan kaikki ongelmat. Esitys yhdistää erilaiset ja taustaiset maakunnat yhdeksi isoksi maakunnaksi edustaa vanhaa bresneviläistä ajatusmallia, jossa kaikki iso on suurta, kaunista ja tehokasta, vähän kuin entisessä Neuvostoliitossa. 

Kuuluuko mielestäsi maakuntajohtajan virkamiehenä olla tavallaan aktiivinen uuden ratkaisun etsijä?

Maakuntajohtajan tehtäviin ei kuulu aktiivinen politiikan tekeminen. Maakuntajohtajan tehtäviin kuuluu johtaa maakunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja asioiden valmistelusta maakuntahallituksen käsiteltäväksi. Rooli‐ ja työnjako poliittisen johdon kanssa on minusta menneet Matti Viialaisella sekaisin.

2. Mikäli maakuntien yhdistämistä mietitään, mikä suunta olisi näkemyksesi mukaan mielenkiintoisin? Kouvolan valtuutettujen ryhmä kirjoitti Kouvolan Sanomissa 20.9. (mielipide), että maakunnan rajojen mukaisesti kaikki suunnat Uusimaa, Päijät-Häme, Etelä-Savo ja Etelä-Karjan olisivat vaihtoehtoja.

Kouvolalla ja Kotkalla ei ole kovin paljon saatavaa Etelä-Karjalan, eikä varsinkaan Etelä-Savon suunnalta. Kotkalla on E18-moottoritie suoraan Helsinkiin noin tunnin ajomatkan päässä. Kouvolasta on hyvät rautatie- ja maantieyhteydet niin Lahteen kuin Helsingin suuntaan, jonne Kouvolan työmatkaliikenne suuntautuu. Kymenlaaksosta ei käydä töissä Etelä-Savossa eikä Etelä-Karjalassa.

Nuoret edustajamme ovat lähteneet (KS 19.9) Matti Viialaisen ehdotuksen takuumiehiksi ajamaan Kymenlaaksoa Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan kanssa yhteen! Suunta, jota edustajamme ehdottavat on huonoin mahdollinen ja olisi katastrofi niin Kotkan kuin Kouvolan kannalta.

Kymenlaaksossa liitto on viime vuosina vaihtanut politiikkansa suunnan pois nimenomaan Etelä-Savosta ja Etelä -Karjalasta ja asettanut Kymenlaakson poliittisen/maakunnallisen yhteistyön suunnaksi Etelä-Suomen ja Päijät-Hämeen. Tästä on kaikilla maakuntaliiton hallituksen jäsenillä yhteinen näkemys. Edustamme siis uuta suuntausta, emme kirjoituksessa ehdotettua vanhaa suuntaa.

Vaihtoehtoina vain Uusimaa ja Päijät-Häme ovat realismia ja yhteistyötä niiden kanssa on syytä lisätä.

Etelä-Savo on huonoin mahdollinen yhteistyön suunta. Etelä-Savo menetti viime vuonna väestöstään 2 554 henkeä. Väestökadossa vauhti oli suurempaa kuin missään muussa Suomen maakunnassa. Luvuissa yhdistyvät suuri kuolleisuus, alhainen syntyvyys ja koko ajan kiihtynyt muuttotappio, jonka osalta Etelä-Savo oli Suomen synkin alue.

Mitähän intressiä Etelä-Savolla on Kymenlaakson suuntaan? Kymenlaakson liiton yhteistyö niin Päijät-Hämeen suuntaa kuin Uudellemaalle on toiminut mallikkaasti.  Nykyisen uusi yhteistyön suunta avaa meille mahdollisuuden vaikuttaa paremmin valtakunnan tasolla maakuntamme asioihin. Liittoutumalla vahvan Uudenmaan ja Päijät-Hämeen kanssa saamme valtakunnallisesti 67 kansanedustajan voiman. Ehdotettu suuntaus toisi meille 32 kansanedustajan voiman eli alle puolet nykyisestä.

3 Minkä kouluarvosanan annat nykyiselle Kymenlaakson maakunnalle yhteistyön, kehityshankkeiden ja tavoitteiden näkökulmasta? Eli miten toimiva maakunta on?

Nykyinen maakunnan ongelma on maakunnan dipolisuus. Maakunnassa on kaksi tasavahvaa aluetta, Etelä-Kymenlaakso ja Pohjois-Kymenlaakso. Yhteistyössä on kaikissa organisaatioissa ongelmia, mitä suurempi organisaatio sen suuremmat ongelmat. Maakunnan kehityshankkeissa yhteistyö on pelannut jopa hienosti, koska moni hanke tukee niin Etelä- kuin Pohjois-Kymenlaaksoa, esim. rata- ja ratapihahankkeet Kouvolan ja Kotkan välillä, tiehankkeet yms.

Pyhtään lentokentän osalta Pohjois-Kymenlaakson edustajat tukivat hanketta jopa laajemmin kuin Etelä-Kymenlaakson edustajat, jotka näkivät lentokenttän kilpailevana lentokenttänä eikä elinvoimaa lisäävänä hankkeena. Etelä-Kymenlaakson edustajat näkivät kentän Kymin lentokentän kilpailijana ja olivat siten enemminkin hankkeen ”jarrumiehinä”.  Tavoitteina tulisi aina olla koko maakunnan etu, tässä on mielestäni melko hyvin onnistuttu.

Kouluarvosana antaisin yhteistyön, kehityshankkeiden ja tavoitteiden näkökulmasta 8+. Maakunta on hyvin toimiva muuten, paitsi sairaanhoidon ja sotepalvelujen osalta, joiden yhdistäminen on ollut katastrofi niin saatavauuden kuin kustannuksien osalta. Kymsoten osalta antaisin arvosanaksi neljä perinteisellä kouluasteikolla. Kymsote on epäonnistunut jokaisessa lupauksessaan, mikään asetetuista tavoitteista ei ole onnistunut!

Pekka Korpivaara
maakuntahallituksen jäsen


sunnuntai 22. syyskuuta 2019

Kouvolan kannattaisi erota Kymsotesta

Kymsoten Kymenlaakson keskussairaala Kotkassa.
Kouvolan talous on romahtanut Kymsoteen liittymisen takia. Kaupunginhallituksen päätökset siirtää lähes koko sote Kymsotelle on romahduttanut sekä kuntamme talouden että sosiaali- ja terveydenhoidon. Aikaisemmin Kouvolan perusterveydenhoidon kustannukset laskivat noin 2% joka vuosi ja jonot hammashoitoon olivat muutaman päivän luokkaa. Nyt on hammashoitoon kuukausien jonot ja kaupungin talous romahtanut yli 35 miljoonaa tappiolle aikana, jolloin Kouvolan saamat verotulot ja valtionavut ovat kasvaneet. Lisäksi investointirahastot on syöty ja työpaikat siirtyneet Etelä-Kymenlaaksoon.

 "Sote-pilottiin mukaan meno oli valtava virhe nykyiseltä kaupunginhallitukselta"

Kouvolan kaupunginhallituksen tulisi käynnistää pikaisesti selvitys, miten perus- ja erikoissairaanhoito on kokonaistaloudellisinta järjestää Kouvolassa. Samalla pitäisi selvittää, miten sosiaali- ja terveydenhoito saataisiin edes entiselle tasolle. Laskelmissa tulisi selvittää, onko Kouvolalle taloudellisempaa tuottaa sote-palvelut itsenäisesti ja kannattaako Kouvolan kuulua Kymsoteen vai hakeutua Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymään?

Sote-pilottiin mukaan meno oli valtava virhe nykyiseltä kaupunginhallitukselta. Sote-pilotin sopimuksiin kuului, että maakuntaan jää vain kaksi sairaalaa. Leikkaustoiminta siirtyy Kotkaan ja kuntoutus keskitetään Kouvolaan. Kouvolan kuntouttavan sairaalan tuli tarjota palveluita mm. yleislääketieteen, geriatrian, neurologian ja sisätautien sekä fysiatrian erikoisaloilla. Valitettavasti sopimusta ei ole haluttu kunnioittaa.

 "yksikään valtuutettu ei voi rehellisesti väittää lisämenojen tulleen yllätyksenä"

Kouvolan surkea taloustilanne on täysin kaupunginhallituksen linjaamien päätösten seurausta. Kouvola on hoitanut perusterveydenhoidon aina suhteellisesti 20,2 miljoonaa edullisemmin ja erikoissairaanhoidonkin miljoonia halvemmalla kuin Kotka. Sote-toimintojen yhtenäistämisestä oli odotettavissa Kouvolalle ainakin 30 milj. lisämenot, joten yksikään valtuutettu ei voi rehellisesti väittää lisämenojen tulleen yllätyksenä. Kaupunginhallituksen tulee kuntalain mukaan vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta. Selvityksen tekeminen kuuluu siten kaupunginhallituksen tehtäviin. Perusteellisen selvityksen jälkeen tulee päättää, miten terveydenhoito järjestetään jatkossa.

Pekka Korpivaara 
kaupunginvaltuutettu (kok)

Pekka Korpivaaran kirjoitus KS 22.9.2019

Linkki: KS 22.9.2019 Kouvolan kannattaisi erota Kymsotesta


sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Yhdessä tehdyt sopimukset maakuntaliiton sijoituspaikasta on pidettävä


Kymenlaakson liiton maakuntalo Karhulassa on käynyt pieneksi liiton tarpeisiin.
Kotkalaiset valtuutetut Riku Pirinen ja Kim Soares soimaavat päätöstä siirtää Kymenlaakson liiton toimisto Kouvolaan (KS 13.9). Heidän mielestään yhdessä tehtyjä sopimuksia ei tulisi noudattaa, sillä maakuntaliiton toimiston siirto perustuu yhteiseen sopimukseen.

Vuonna 2016 Kymenlaakson kuntien, maakuntaliiton ja Carean ylin johto linjasi maakunnan yhteiseksi tahtotilaksi, että leikkaustoiminnat siirretään Kotkaan ja Kouvolaan siirretään kaikki kuntouttava sairaanhoito sekä maakuntaliiton toiminnat. Kymenlaakson maakuntahallinnon siirto ei siis pitäisi tulla kenellekään poliitikolle yllätyksenä. Olemme maakuntahallituksessa jo 2015 sopimuksen hyväksymällä hyväksyneet Kymenlaakson maakuntaliiton siirron Kouvolaan yksimielisesti.

"Siirrosta tehty oikaisuvaatimus perustuu kaikilta osin populismiin ja väärällä tiedolla ratsastamiseen"

Yhteinen sopimus ja tahtotila tarvittiin, jotta Kymenlaakso täyttäisi hakukriteerit ja voisi päästä mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauden laajentamiskokeiluun eli sotepilottimaakunnaksi. Tässä sopimuksessa päätettiin monista asioista, myös maakuntatalon paikasta. Pääsy sote-pilottiin edellytti, että sopimus piti hyväksyttää kaikkien Kymenlaakson kuntien kaupunginhallituksissa, maakuntahallituksessa ja Careassa. Näiden kaikkien hallitukset hyväksyivät sopimuksen yksimielisesti. Nämä yhteiset sopimukset ja linjaukset on kirjattu myös valtioneuvostolle 16.1.2016 annettuihin lausuntoihin.

Maakuntaliiton toiminnat siirtyvät vuoden 2019 aikana Kouvolaan entiseen Hovioikeuden taloon.
Tällä sopimuksella Kymenlaakso sai pilottia varten valtiolta rahoitusta 8 miljoonaa euroa. Kymenlaaksossa sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä Carean hakema summa oli 17,3 miljoonaa.

Kymenlaakson liitto päätti yksimielisesti jo 11.3. 2019 aloittaa valmistelut maakunnan liiton viraston muuttamisesta Kouvolaan. Tavoitteena oli, että maakunnan liitto arkistoineen muuttaa Kouvolaan vuoden 2019 loppuun mennessä. Viime kokouksessa 26.8.2019 osa Etelä-Kymenlaakson jäsenistä ja varajäsenistä jättäytyi pois ilmeisesti siksi, koska eivät halunneet äänestää maakuntatalon siirtoa vastan ja siten rikkoa jo tehtyjä sopimuksia. Siirrosta tehty oikaisuvaatimus perustuu kaikilta osin populismiin ja väärällä tiedolla ratsastamiseen.

Pekka Korpivaara (kok)
maakuntahallituksen jäsen
Pekka Korpivaaran lukijakirjoitus maakuntatalon paikasta KS 19.9.2019 

KS 14.9.2019 Kouvolan Sanomat





keskiviikko 28. elokuuta 2019

Miksi Kymenlaakson maakuntahallinto siirtyy Kouvolaan?


Moni on ihmetellyt, miksi Kymenlaakson liiton toimipiste siirtyy Kouvolaan?
Syy siihen on tietysti minun tekemäni esitys (katso liite alla).
Siirtopäätös ja  äänestykset liittyvät vuonna 2015  tehtyihin Kymenlaakson Sote pilottikokeilu hakemukseen liittyviin sopimuksiin. Kymenlaakson kuntien, maakuntaliiton ja Carean johto linjasi yhdessä maakuntahallituksen kanssa yhteiseksi tahtotilaksi vuoden 2015 loppupuolella mm seuraavat asiat:
• laajan päivystyksen sairaalan statuksen saaminen keskussairaalalle
• työnjakoa Kymenlaakson keskussairaalan ja Kouvolan Ratamon välillä tulee tarkentaa
• palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti ja kustannusvaikuttavasti
• itsehallintoalueen hallinnon järjestäminen siten, että keskuspaikkana on Kouvola
• maakunnan (Kymenlaakson sote-alueen) luonteva yhteistyön suunta palveluiden tuottamisessa on Helsinki/HUS
Yhteiset linjaukset on kirjattu myös valtioneuvostolle vuoden alussa annettuihin lausuntoihin 16.1.2016. Edellisiin tahtootilaan liittyy myös maakuntaliiton sijannista käydyt neuvottelut, joissa nimenomaan sovittiin, että maakuntaliiton toiminnat siirretään Kouvolaan.
Maakunthallitus päätti kokouksessaan 11.3.2019 seuraavasti:

Valitettavasti mikään sopimus/päätös  ei pääsääntöisesti pidä Kotkan kanssa. Kotkalaiset maakuntaedustajat pyrkivät aina kaikin tavoin heikentämään Kouvolan asemaa ja tekevät kaikkensa, jotta vain Etelä-Kymenlaakso hyötyisi ja Kouvola kärsisi. Tästä hyvänä esimerkkinä on niin tämä maakuntaliiton toimipaikan muutto kuin itärata linjauksen vastustaminen.
Sopimukset eivät ole pitäneet aikaisemminkaan eteläkymenlaaksolaisten kanssa. KYAMK (ja kunnat) tekivät sopimuksen sairaanhoito-opetuksen siirrosta Kotkaan ja terveydenhoito-opiskelijoiden siirrosta Kouvolaan. Sairaanhoito-opiskelu siirtyi Kotkaan, mutta kun piti siirtää terveydenhoito-opiskelu Kouvolaan, Kotkan konsernijaos torppasi siirron. Kotka pettää aina, vähän niin kuin Kepu! 
Kymenlaakson maakuntahallinnon siirtymisestä Kotkasta Kouvolaan ei maakuntahallituksen kokouksessa 26.8.2019 mennyt yhteisymmärryksellä. Päätöksestä jouduttiin äänestämään.

Hallituksen kotkalainen jäsen Jari Elomaa (kok.) esitti alkuperäisen esityksen hylkäämistä.
Elomaan esitystä kannattivat kotkalainen Sami Virtanen (sd.) ja haminalainen Eeva Rautamaa (kok.). Maakuntajohtajan esitys hallinnon siirrosta Kouvolaan kannattivat Harri Helminen (sdp), Pekka Korpivaara (kok), Marjatta Nykänen (kok), Kaisa Spies (vihr), Maija Lehtomäki (kesk) ja Jari Käki (Ps). 

Sopimukset eivät paljon paina, kun Kotkalaiset  äänestävät.
Kuva: Kymen Sanomat ,Sami Virtanen 
Äänestys voitettiin siis  äänin 6—4, koska etelä-kymenlaakson edustajista kaksi puuttui. 

"Kouvolan tulisi harkita eroa Kymsotesta ja lopettaa kaikki mahdollinen yhteistyö Etelä-Kymenlaakson kanssa ja suunnata katse Päijät-Hämeen suuuntaan."











 Alla maakuntajohtajan pohjaesitys, jota eteläkymenlaaksolaiset vastustivat vastoin yhdessä tehtyjä sopimuksia. 

Maakuntahallitus

-  merkitsee tiedoksi liiton koko henkilöstön kanssa käydyn yhteistoimintamenettelyn, jossa ei saavutettu yksimielisyyttä toimitilojen uudelleenjärjestelyn osalta

- hyväksyy maakuntahallituksen 3.12.2018 ja 11.3.2019 tekemien päätösten mukaisesti, että maakuntatalon toiminnot siirtyvät Hovioikeudenkatu 6, 45100 Kouvola

- hyväksyy, että sivutoimipiste sijaitsee Kotkassa, osoitteessa Laivurinkatu 7

- hyväksyy, että Kesäyliopiston opetustoiminnalla on tilat Kotkassa ja Kouvolassa perusliiton toimitilojen yhteydessä

- toteaa, että tulossuunnitelma laaditaan tämän päätöksen mukaisena


Alla muutosesitykseni maakuntahallitukselle 3.12.2019
Pekka Korpivaaran muutosesitys, joka  käynnisti Kymenlaakson maakuntaliiton toimtojen siirron Kouvolaan.



tiistai 9. heinäkuuta 2019

Jari Lindströmin petollinen toiminta

Jouni Sunisen kirjoitus (KS 9.7.2019) Jari Lindströmin moraalisesta rappiosta!
Lukijalta: Lindström vaikenee keskeisistä asioista
Jari Lindströmin haastattelussa (KS 7.7.) kerrotaan, että perussuomalaiset ”hajaantui” Lindströmin eduskuntavuosien aikana sekä Kouvolassa että valtakunnan tasolla. Puolue hajotettiin tietoisesti. Lindström itse oli hajottamisprosessin avaintekijöitä. Kouvolassa ei hajoaminen ilman häntä olisi ollut mahdollinen. Vain ministerin arvovallalla oli mahdollista perustaa Kouvolan alkuperäisen toimivaltaisen yhdistyksen rinnalle toinen toimivaltainen yhdistys. Puoluejohto on kieltänyt muualla Suomessa tällaisen puolueen sääntöjen vastaisen teon.
Uusi yhdistys otti vuoden 2015 syksyllä vanhan yhdistyksen paikan eräänlaisena poliittisena käenpoikana, joka työnsi alkuperäisen yhdistyksen ulos puolueesta. Tämä tehtiin, koska Lindström kannattajineen oli hävinnyt alkuperäisen yhdistyksen vaalit Kouvolassa sekä 2013 että 2014. Kolmatta tappiota ei haluttu. Puoleen hajottaminen Kouvolassa näkyi vuoden 2017 heikossa kuntavaalituloksessa.
Vuonna 2017 Jyväskylän puoluevaalin jälkeen kaava toistui: Soinilaisten kärsittyä vaalitappion he erosivat puolueesta. Sitten he perustivat uuden puolueen (siniset) niin ettei vaalituloksesta tarvinnut välittää. Vaalivoittajia ei sentään onnistuttu ajamaan ulos puolueesta, vaikka se Kouvolassa onnistuikin.
Haastattelussa todetaan, että joistakin Lindströmin äänestäjistä tuli hänen vihamiehiään. Lindström itse arvelee että työttömyysturvan aktiivimalli, kilpailukykysopimus ja perussuomalaisista lähtö olivat suurimmat syyt suosion laskuun. Oman paikallisyhdistyksen hajottaminen ja osallistuminen puolueen hajottamiseen saattoivat kuitenkin olla vielä suurempia syitä.
Lindström itse arvelee, että ”kai minussa on jotakin kiinnostavaa, kun jaksetaan käyttää aikaa haukkumiseen.” Peiliin katsominen ehkä kertoisi Jarille jotain. Hänen mukaansa verkkokeskusteluissa ihmiset harvoin muuttavat mielipiteitään, vaikka asioita kuinka avaisi ja perustelisi. Todellisuudessa Lindström ei ole hajotustyötään mitenkään avannut tai perustellut, vaan yrittää selvitä asiasta vitsailemalla tai vaikenemalla.
Jouni Suninenkaupunginvaltuutettu (Suur-Kouvolan sitoutumattomat)

Alla keskustelua samasta aiheesta 27.6.2019 olleen Bamberin kirjoituksesta.