keskiviikko 13. helmikuuta 2019

Tietovuotajien oikeusturvaa parannettava


 Vanhusten asumispalveluiden ongelmiin ja hoitovirheisiin puuttuminen edellyttää, että hoitajilla ja omaisilla on paremmat mahdollisuudet tuoda ongelmia esiin ilman seuraamuksia.

Tietovuotajien oikeusturva on jo kymmenen EU-maan lainsäädännössä. Suomessa asiasta on puhuttu jo toistakymmentä vuotta. Hoitokotien paljastukset osoittavat, että nyt lainsäädäntö pitäisi saada pikaisesti kuntoon. Mikään sote- tai maakuntauudistus ei epäkohdista tietoja kertovaa suojaa.

Vuosi sitten EU:n lakivaliokunta hyväksyi komission esityksen siitä, että jäsenvaltioiden on suojattava lainsäädännöllä tietovuotajia työnantajien kostotoimilta sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Lisäksi pitää olla kanavat tiedon esille tuomiseen ja tukipalvelut ilmiantajalle.

Halutessaan Suomi voisi Ruotsin, Ranskan, Hollannin, Italian, Britannian, Unkarin, Irlannin, Liettuaa, Maltaa ja Slovakian tapaan suojata tietojen julkistajia huomattavasti paremmin. Lainsäädäntö olisi tehtävissä nopeasti, mikäli haluja olisi. Valmis direktiiviesitys on jo olemassa.

Ilmiantajia suojaava lainsäädäntö ja uudet ilmiantokanavat säästäisivät satoja miljoonia Suomen valtion ja kuntien rahoja. Nykyisin eivät edes julkisen sektorin työntekijät uskalla kertoa väärinkäytöksistä ja lainvastaisuuksista, saati yritysten työntekijät. Omaiset pitävät suunsa kiinni, koska pelkäävät läheisilleen kostettavan.

Hoitokotien ja vanhusten hoidon valvontajärjestelmät ovat riittävät, kunhan annetaan hoitajille ja omaisille mahdollisuus tuoda epäkohdat esiin. Epäkohtia esiintuovien oikeusturvan parantaminen on paitsi tarpeellinen, myös välttämätön.

Pekka Korpivaara
Kansanedustajaehdokas (kok)
Kouvola


Karhulalainen 11.2.2019

Linkki: Karhulalainen 11.2.20199

Linkki: Keskilaakso, Valvontajärjestelmät riittävät, kunhan annetaan hoitajille ja omaisille mahdollisuus tuoda epäkohdat esiin

Linkki: Juvan Lehti, Tietovuotajien oikeusturvaa parannettava

Kirjoitus Ankkurissa 

maanantai 11. helmikuuta 2019

Lotta-patsas Kouvolaan

Taidekeskus Salmelan toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala, taiteilija Tiina Torkkeli, ilmavalvontalotta Maija-Liisa Heino ja Lottaperinneliiton puheenjohtaja Kaija Vesala. Kuva Esa Huuhko/YLE
Suomen kaupungeissa löytyy useita sotiemme veteraanien muistopatsaita. Kouvolassa niitä on useita.  Sota-ajan naisille niitä ei juurikaan ole, vaikka heidän toimintansa maanpuolustuksessa oli korvaamattoman tärkeä. Sota-ajan naiset saivat ensimmäisen patsaansa todella myöhään.

Sota ja Rakkaus-veistoksessa eli paremmin Lotta-patsaana tunnetussa teoksessa on kuvattuna lotta ja hevonen. Lotan sylissä on hevosenkenkäpallo, joka edustaa niitä kysymyksiä joita sota ja rakkaus jättävät jälkeensä. Lotat toimittivat tärkeää tehtävää sodassa. Naisten merkitys sodassa oli pienelle maalle korvaamaton.

Lotta-patsas sopisi hyvin varuskuntakaupunkina tunnettuun Kouvolaan.  Läänin puistossa on jo Talvi- ja Jatkosodassa kaatuneiden kouvolalaisten sankarivainajien muistomerkki sekä Piikkirykmentin eli Jalkaväkirykmentti 25:n muistomerkki. Kukaan historiaa ymmärtävä tuskin vastustaa lottien muistomerkin hankkimista Kouvolaan.

Pekka Korpivaara
Kaupunginvaltuutettu

Kouvola


KS yleisönosastokirjoituksen 8.2.2019 kommentteja


KS 12.2.2019 

Pekka Korpivaara
Kaupunginvaltuutettu
Kouvola

Linkki: Keskilaakso 6.2 Lotta-patsas Kouvolaan

Linkki: KS 8.2.2019 Lotta-patsas sopisi Kouvolaan

Linkki: Sota ja rakkaus teos kuvataiteilijamatrikkeli Tiina Margareta Torkkeli

Linkki: Tiina Torkkelin sivuille

Linkki: Kouvolan Seudun Lottaperinneyhditys