perjantai 24. huhtikuuta 2015

KHO samaa mieltä kuin Pekka Korpivaara

Lue blogistani myös: Koulukyyti on oikeutettu ->


Kouvolan Kaupunginhallitus käsitteli 31.3.2014 Jeremias pojan koulumatkan pituuteen liittyvää valitusta. Esitin tässä kokouksessa Kaisa Penin valituksen hyväksymistä, koska asia oli minusta valittajan esittämien perustelujen perusteella aivan selvä. Kaupunginjohtaja ei suostunut kuitenkaan tekemään muutettua esitystä joten olin pakotettu tekemään vastaesityksen, josta äänestettiin. Hävisin äänestyksen 9-2 . Äänestyksen jälkeen jätin asiasta eriävän mielipiteen, jottei kukaan pääse asiasta jälkeenpäin vääntämään, ettei tiennyt perustelujani asiasta.

Äänestys kuvaa hyvin Kouvolan kaupunginhallituksen jäsenten suhtautumisa koululaisten ja yksittäisten kuntalaisten hätään. Kaikki Kaisa Penin oikeudelle esittämät asiat olivat kaupunginhallituksen tiedossa jo valitusta käsiteltäessä. Miksi Kaisa Penin täytyi vielä valittaa selvästä asiasta KHO:n?

Mikäli virkamiehet olivat tehneet virheen, ovat kaupunginhallituksen kumileimasimet tehneet vielä suuremman virheen hylätessään Kaisa Penin valituksen ja siten suuremmassa vastuussa siitä, että Kouvolassa ei Kaisa Peni saanut oikeutta asialleen.

Alla kuvakaappaus Kouvolan kaupunginhallituksen kokouksesta 31.3.2014.



Kaisa Penin valitusta vastustivat siis: Jari Larikka (kok), Kirke Sipiläinen (kok), Ville Salonen (SDP), Marjatta Nykänen (Kok), Kimmo Jokiranta (kesk), Maija Lehtomäki (kesk), Jukka Nyberg (SDP), Sakari Viinikainen (sit)  ja Marjo Lakka (sdp).


Kouvolan Sanomat käsitteli asiaa uutisessaan 23.4.2015

Kouvolan tapa mitata koulumatkaa oli väärä. Lupa kuljetukseen vasta KHO:n päätöksellä.

23.4.2015 5:56

Valkealan  Harjussa asuvan Penin perheen äiti Kaisa Peni on helpottunut, sillä koulukuljetuskiista Kouvolan kaupungin kanssa on ohi. Kaupunginhallituksen kokous 31.3.2014

Tarvittiin kuitenkin korkeimman hallinto-oikeuden päätös, ennen kuin kaupunki taipui koulukuljetuksen myöntämiseen. Jokelan koulu on Penin lasten alakoulu.
Kaisa Peni ei lakkaa ihmettelemästä kaupungin käyttämää mittaustapaa ja -menetelmää.
— Toisinpäin, saamapuolella ollessaan, kunta on hyvin tarkka. Me vaadimme tarkkuutta koulumatkan mittaamisessa. Moni olisi varmaan jo luovuttanut. Meillä on monta lasta, joten asia on erityisen merkityksellinen.
Peniä on motivoinut myös halu vaikuttaa Kouvolan päättäjien yleiseen asenteeseen koulukuljetuksiin liittyvissä mittauksissa.
Suurenna klikkaamalla kuvaa / KoSa 24.4.2015

Korkein hallinto-oikeus kumosi lapsen koulukuljetusta koskevat hallinto-oikeuden ja Kouvolan hyvinvointipalveluiden palvelualueen esimiehen päätökset. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen edennyt kiista johtui koulumatkan pituuteen liittyvistä näkemys- tai oikeammin mittauseroista.
Penin perheen oman alkuperäisen mittauksen mukaan matka kotoa Jokelan kouluun oli 5,06 kilometriä. Koulukuljetus kuitenkin evättiin, sillä Kouvolan käyttämä ReittiGIS-ohjelma mittasi matkaksi 4,866 kilometriä.
Kaupunki on syöttänyt sisäänkulkupisteet ohjelmaan kouluittain, ja Jokelassa niitä on kolme. Mittauksessa käytetty kulkupiste ei kuitenkaan ole talviaikana käytettävissä. Penin ensimmäisen valituksen jälkeen hallinto-oikeus katsoikin, että koulumatkan päätepiste tuli määritellä toisin.
Kaupungin kuljetusyksikkö teki työtä käskettyä, ja palvelualueen esimies antoi pyydetyn lisäselvityksen hallinto-oikeudelle. Kyseisen, samalla ReittiGIS-ohjelmalla tehdyn mittauksen mukaan matka oli nyt tasan viisi kilometriä, eli oikeutta kuljetukseen ei ole.
Kaisa Peni ei tyytynyt hallinto-oikeuden päätökseen. Hän ryhtyi vaatimaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa, että päätös asiassa tehdään Rambol Finland Oy:n mittaustuloksen perusteella. Valitukseen hän liitti Rambolin selvityksen, jonka mukaan matka kotiportilta koulun portille oli 5 057 metriä.
Korkeimman hallinto-oikeuden 2. huhtikuuta antaman päätöksen mukaan Rambol Finlandin mittaustulosta on pidettävä luotettavana. Kaupunki ei ole kiistänyt asiaa.
Kouvolan kaupunki määrättiin korvaamaan 600 eurolla Penin oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Lue lisää koulukuljetusten myöntämiseen liittyvistä ongelmista, valituksista ja valitusten ratkaisuista lehdestä tai digilehdestä:www.kouvolansanomat.fi/digilehti

Lue myös:

Kymmenkunta Kouvolan koulukuljetuskiistaa etenee oikeuteen asti vuosittain

lauantai 18. huhtikuuta 2015

Tiedä, mitä äänestät!

Vaalilehdessäni kerron, mitä ajattelen ja mitä arvoja ajan. Politiikallani on vahva sisältö.
Klikkaa kuvaa lukeaksesi sivu.




Byrokratiaa on purettava

Juvalla on palkittu teehuone TeaHouse of Wehmais ja Butiken på Landet ovat taistelleet vuosia, jotta saisivat opaskyltit 5-tien varteen. Tämä on yhdenlaista byrokratiaa, joka on erityisesti pk-yrittäjiä kiusaamassa. Pk-yrittäjä on näiden viranomaisten kanssa heikoilla.

Suurenna klikkaamalla kuvaa / SS 16.4.2015 ->



Kun uusi laki tehdään, niin yhdestä vanhasta tulee luopua. Pitää hyväksyä, että kaikkea ja kaikkia ei pidä yksityiskohtaisesti hyysätä ja säädellä. Byrokratia ei ole vain haitta, vaan se myös maksaa.

keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Kyläkouluja vai tulkkipalveluja?

Alla vastineeni Kouvolan Sanomien 15.4.2015 Maahanmuuttopopulismi huonosti perusteltua -kirjoitukseen:

Suomessa on ennustettu työvoimapulaa 1980-luvulta alkaen. Ensin oli suurten ikäluokkien eläkkeelle lähtö ja nyt ikäpyramidit. Mitään merkkejä tulevasta työvoimapulasta ei ole näkyvissä. Suomen työllisten määrä on alhainen, vain 66%. Vielä parikymmentä vuotta sitten se oli 75%.  Työllisten määrää voidaan nostaa. Sitä on myös pakko nostaa. Liian pieni työtä tekevien ryhmä ei pysty elättämään muita.

Pekka Korpivaara työmaalla
Työn ja tekijöiden kohdannassa on pahoja ongelmia. Esimerkiksi teknisen puolen työnvälitys on niin yrittäjien kuin työntekijöiden näkökulmasta täysin turhauttavaa. Ei ole ihme, jos Google valittaa työvoimapulaa. Työnvälityksessä pitäisi olla enemmän ammatillista osaamista. Myös nykyiset, ylhäältä annetut toimintatavat joutaisivat romukoppaan.


Huhtalan (KoSa 15.4.2015) oma kritiikki Perussuomalaisten maahanmuuttolinjauksista oli huonosti perusteltua. Olen tehnyt aloitteen, että Kouvola keskeyttää kiintiöpakolaisten ottamisen. Tähän on syynä niin kaupungin taloudelliset seikat kuin jo otettujen kotouttamistarve.

Kiintiöpakolaiseksi pääseminen on yksittäiselle ihmiselle kuin lottovoitto, myös todennäköisyydeltään. Samalla suuri määrä avuntarvitsijoita jää ilman. Kun raha käytetään pakolaisten auttamiseen itse kriisialueilla ja niiden läheisyydessä, niin huomattavasti useampi ja juuri ne heikoimmassa asemassa olevat saavat avun.

Kehitysapu ei vähennä köyhyyttä. Kehitysmaiden korruptoitunut eliitti vain rikastuu entisestään ja pönkittää asemaansa ja siten epäterveitä yhteiskuntarakenteita. Tämä estää maan kehittymistä. Kehitysapu eli 1,1 miljardia euroa maksetaan velkarahalla. Suomalainen perhe maksaa kehitysapurahoja yli 800 euroa vuodessa. Apu tulisi kohdistaa kriisialueille ja katastrofien uhreille.

Suomessa monikulttuurisuus on itseisarvo, jota ei saa kyseenalaistaa. Lausetta ”Monikultturisuus on rikkaus” toistetaan propagandan omaisesti. Asian kyseenalaistava on lähes rikollinen, ainakin rasisti. Kouvolassa kyläkoulu lopetetaan 95.000 euron näennäissäästön vuoksi. Samaan aikaan tulkkauspalvelut maksavat yli 700.000 euroa vuosi. On arvo kysymys, mitä karsimme ja mihin yhteiskunta panostaa. Siihen jokainen voi vaikuttaa tulevissa vaaleissa.

Kyläkouluja vai tulkkipalveluja?


KoSa 14.4.2015 mielipidepalsta:
Suurenna klikkaamalla kuvaa /Juha Huhtala 14.4.2015 mielipidekirjoitus









Lisäys 17.4.2015: Arvasin, että vedetään esiin, että valtio maksaa tulkkauspalvelut. Mutta valtio on me ja valtion velkaantuminen tunttuu veroissa ja erilaisissa maksuissa. On arvokysymys tukeeko valtio kyläkouluja vai tulkkauspalveluja.

tiistai 14. huhtikuuta 2015

Johtajille vastuuta

Virkamiesten ylisuuret palkat on leikattava

Trafi Liikenne eli entisessä Ajoneuvokeskuksessa keskipalkka on yli 5000 euroa kuukaudessa. Julkishallinnon johtajien palkat ovat nousseet yli yksityisen sektorin. Näin ei pidä olla. Palkat tulisi suhteuttaa alenevasti ministerin 9500 euron palkkaan.

Hyvä esimerkki ylisuurista palkoista on Kouvolan kaupunginjohtaja ->

Johtajien varastamiselle sanktiot

Suurenna klikaamalla kuvaa
Kun siivooja varastaa julkisella puolella 20 euroa, niin hän saa potkut. Kun johtaja varastaa kaupungin tai valtion luottokortilla lounaita, matkoja ja tavaroita henkilökohtaiseen käyttöön, niin hän saa korkeintaan varoituksen. Yleensä ei sitäkään. Sanktioiden pitäisi olla kaikille samat varastamisen muodosta riippumatta.

Tietojärjestelmähankintoihin vastuuta

Toimivien tietojärjestelmien ei tarvitse maksaa maltaita. Tämän todistaa Viron julkishallinto.
Kyvyttömät johtajat, jotka hankkivat huonoja ja ylikalliita tietojärjestelmiä, pitäisi voida erottaa. Nyt vastuun kantavat yt:llä ulospotkitut työntekijät.

maanantai 13. huhtikuuta 2015

Lastensuojelu ei saa olla business

Lastensuojelu on uudistettava

Tavoitteena hyvinvoiva lapsi, kuten kuvassa. (kuvituskuva)
8-vuotiaan Eerikan surma osoittaa, että lastensuojelussa on pahoja rakenteellisia ongelmia. Lukuisat lastensuojeluilmoitukset eivät johtaneet mihinkään. Uudistuksessa kyse ei ole pelkästään tyontekijöiden määrästä, vaan myös toiminnasta. 

Lastensuojelussa taho, joka tuottaa palveluja, ei saa tehdä arvioita lapsen lastensuojelutarpeesta. Tällöin pukki on kaalimaan vartijana. Huostaanotto ei saa olla businesta, vaan lähdettävä lasten tarpeista.


Kodinhoitajia koteihin

Sosiaalityö ei pidä olla paperinmakuisesti suunnitelmia, arviointia, raportointia ja seurantaa, vaan todellista apua koteihin. Perhehoitaja, kodinhoitaja, hoitaja. Olipa nimike mikä tahansa, niin entisenlainen, kotiin tulevaa apua on lisättävä. 

Nykyisin perheen monet ongelmat ratkaistaan viemällä lapsi päivähoitoon, vaikka apua tarvittaan arjen pyörittämiseen, vanhemman masennukseen tai alkoholiongelmaan. Toimintamallien tulee keskittyä ennaltaehkäisyyn ja avohoitoon.

Sote on muutakin kuin seinät

Kouvolan sote-keskus (Ratamo) on hyvä esimerkki siitä, miten sotessa edetään perse edellä puuhun. Vuositolkulla on suunniteltu seiniä ja vasta äskettäin havahduttiin miettimään toimintamalleja. Ihmisten toiminta ei muutu seiniä rakentamalla.

perjantai 10. huhtikuuta 2015

Lakien porsaanreiät on tukittava

Ehdollinen vankeusrangaistus ei ole rangaistus

Ehdollinen vankeusrangaistus ei vastaa kansalaisten oikeustajua rangaistuksesta. Käytännön seuraamuksia ei tule, eikä se toimi pelotteena. Pikemminkin rohkaisee uusimaan teon. Ehdollinen vankeusrangaistus on pelkkä vitsi, joka tulee poistaa Suomen lainsäädännöstä.


Raiskausten rangaistuksia on kovennettava

Suomessa raiskauksia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vähätellään. Raiskaustuomiot on usein pelkkä vitsi ehdonalaisena rangaistuksena.

Rikoksiin tuomitut ulkomaalaiset karkotettava

Suomessa rikoksiin tuomitut ulkomaalaiset on karkotettava. Suomen tulee ryhtyä aktiivisiin toimiin, että ulkomaiset vangit siirretään kärsimään rangaistuksensa omiin kotimaihinsa. Tästä Suomen tulee vaikka maksaa korvaus kyseiselle maalle.

torstai 9. huhtikuuta 2015

Nuorille työtä

Nuorten työttömyys on suurempaa kuin koskaan. Työn saanti on aidosti vaikeaa, eikä se ole kiinni työhaluista.

Suurenna klikkaamalla kuvaa / B. Virtanen (Ilkka Heilän luvalla)

Työnvälitys ei toimi nuorten eikä yritysten näkökulmasta. Nykyisin lähinnä verkkopalveluksi siirtynyt ohjaus ei toimi. Nuoret kaipaavat henkilökohtaisempaa neuvontaa. Tämä on yhtenä syynä myös nuorisotakuun takkuamiseen. Nuorisotakuu ei ole toiminut, mutta sitä tulee selvittää ja kehittää edelleen.

Koulutusta tulee suunnata siten, että se vastaa yritystarpeita. Oppisopimuskoulutusta tulee kehittää ja rahoitusta uudistaa siten, että se kannustaa yrityksiä ottamaan työntekijöitä oppisopimuskoulutettaviksi.

On väärin, että ammattiin opiskelevilla vanhempien tulot vaikuttavat opintotukeen 20 ikävuoteen asti!

tiistai 7. huhtikuuta 2015

Työvoimapulaa ei ole, eikä tule!

Jo kymmenen vuotta työmarkkinoille on tullut vähemmän nuoria kuin sieltä on vanhoja poistunut. Lisäksi työllisten määrä on pudonnut 66%:in, kun vielä parikymmentä vuotta sitten se oli 75%.  Eli aiempaa harvempi tekee töitä. Silti työvoimapulasta ei näy häivääkään ja nuorisotyöttömyys on suurempaa kuin koskaan. Työvoimapulaa ei ole, eikä tule. Työttömyys on suurin syy perheiden köyhyyteen.


Tarveharkintainen maahanmuutto säilytettävä 

Suomeen halutaan luoda maahanmuuttava halpatyövoimakurjalisto, joka ei edes pysty elämään ansiotuloillaan. Tällainen on esimerkiksi Amerikassa. Maahanmuuttoa perustellaan väestöpyramidilla ja mahdollisilla tulevaisuuden tarpeilla. Tällä hetkellä Suomessa on laskutavasta riippuen 300.000 – 400.000 työtöntä. Ei ole edes näköpiirissä mitään merkkejä työvoimapulasta. Olisiko uhkaavan työvoimapulan urbaanilegenda aika saattaa sinne minne kuuluukin eli satukirjoihin? 


Kun lisätyö ei kasvata tuloja

Ei ole yksilön syy, jos työtä ei kannata ottaa vastaan, kun käteen jäävä rahamäärä ei juurikaan nouse. Hyvinvointijärjestelmä saa kahlita köyhyyteen, vaan kannustaa toimintaan ja yrittämiseen. Yrittäjän sosiaaliturvaa ja työttömän mahdollisuutta yritystoiminnan käynnistämiseen pitää parantaa.

maanantai 6. huhtikuuta 2015

Rahat menee Kreikkaan

Nykyhallitus sitoo jo seuraavankin hallituksen kädet. Rinne: Kreikan tukipaketti ei riipu valtiovarainministerin puoluekannasta. -> Jokainen tietää, että Kreikka ei tule ikinä maksamaan velkojaan.-> Uusi hallitus tulee saamaan heti eteensä Kreikan. ->


EU-linjaa on tiukennettava

Suomen ei tule jatkaa EU:ssa nykyistä linjaansa. Eurooppaministerinä Stubbin olisi pitänyt ottaa tiukempi linja. Suomi on mallioppilaana joutunut maksajaksi samaan aikaan kun toiset maan hakevat maksuhuojennuksia ja maksimoivat EU-etunsa. Maan hallituksen tulee toimia siten, että EU:n Suomeen soveltumattomiin lainsäädäntöihin saadaan eri vapaus. Myös erilaiset työläät valvontajärjestelmät tulisi olla ottamatta käyttöön. Suomen ei kuulu maksaa muiden velkoja ja taata miljardeilla muiden roskalainoja.

Eurosta on tehtävä erilainen

Valuuttaunioni ei voi jatkaa entisellään ja entisin säännöin, joita ei noudateta. Suomen on tutkittava vaihtoehtoja: pohjoiseurooppalainen valuuttaunioni vai joku muu?

Kananmunat vapaiksi

Pienkanaloiden munia ja muita lähituottajien maataloustuotteita pitää voida myydä ilman turhaa sääntelyä suoraan ravintolakäyttöön ja kauppoihin. EU:n byrokratiaa pitää purkaa kaikilta osin.



lauantai 4. huhtikuuta 2015

Monikulttuurisuus maksaa

Monikulttuurisuus on kallista

Monikulttuurisuus on julkisessa puheessa itseisarvo, jota ei saa kyseenalaistaa. Lausetta ”Monikultturisuus on rikkaus” toistetaan propagandan omaisesti. Asian kyseenalaistava on lähes rikollinen, ainakin rasisti. Monikulttuurisuuden todellisia kustannuksia ei tiedetä. Kyläkoulu lopetetaan muutaman kymppitonnin säästön vuoksi. Samaan aikaan tulkkauspalvelut maksavat yli 700.000 euroa vuosi. On arvovalinta, tukeeko valtio kyläkouluja vai maksaako tulkkauspalvelut.

Monikulttuurisuuden ongelmista hyvä esimerkki on raiskaukset. Ulkomaalaisten tekemisistä raiskauksista tai joukkoraiskausten määrän kasvamisesta ei voi puhua kansallisuusryhmiä mainiten, vaikka selvästi tietyt ryhmät ovat yliedustettuina. Jos mainitsee kansalaisuusryhmiä, niin voi saada syytteet kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan. Kun asiasta ei voida puhua suoraan ja rehellisesti, niin siihen on vaikea löytää myös ratkaisuja.

IL 14.3.2015: Karu totuus raiskauksista - jopa 13-kertainen ero ->

Pekka jälleenrakennustehtävissä Afganistanissa

Kehitysapu ei kehitä

Kehitysapu ei vähennä köyhyyttä. Kehitysmaiden korruptoitunut eliitti vain rikastuu entisestään ja pönkittää rahalla  asemaansa. Tämä vain tukee epädemokraattista järjestää ja on maan kehittymisen este.  Kehitysapu 1,1 miljardia euroa maksetaan velkarahalla. Suomalainen perhe maksaa kehitysapurahoja yli 800 euroa vuodessa. Humanitaarinen apu tulisi kohdistaa entistä enemmän kriisialueille ja katastrofien uhreille.

Pakko- ja lapsiavioliitot kiellettävä Suomessa

Suomi arvostelee muiden maiden pakko- ja lapsiavioliittoja. Kuitenkin sallii ne itse. Lapsiavioliitot tulisi kieltää. Kaikkien parien tulisi läsnäolevina rekisteröidä suhteensa maistraatissa. Tämä varmistaisi, että parisuhde on vapaaehtoinen. Nyt eri uskonnollisten yhteisöjen vihkiessä asiaa ei voi varmistaa. Rekisteröinnin jälkeen pari voisi vihityttää itsensä minkä tahansa uskontokunnan rituaalein. Säännöksiä vihkimisoikeuden myöntämisestä yhteisöille ei enää tarvita ja byrokratia yksinkertaistuu.


perjantai 3. huhtikuuta 2015

Ympäristönsuojelu on globaalia

Saimaannorppa on suojeltava

On käsittämätöntä, että erittäin uhanalainen, vaarassa kuolla sukupuuttoon olevaa saimaannorppaa suojellaan lähinnä vapaaehtoisin rajoituksin. Sen sijaan liito-orava on levittäytynyt lähes koko Venäjän leveydelle tuhansien kilometrien matkalle, eikä ole maailmanlaajuisesti uhanalainen. EU-maissa liito-oravia esiintyy lähinnä vain Virossa ja Suomessa. Liito-oravaa suojellaan hullunlailla. Saimaannorpan tilanne on hallituskauden häpeäpilkku, erityinen häpeä muka-vihreille Vihreille.

Pistohiekka, Puumala

Ilmansaasteet ovat globaaleja

Suomi ei tue ympäristön suojelua tekemällä kilpailijamaitaan tiukemmat ympäristösäädökset. Teollisuuden siirtyminen Kiinaan ja muihin kehittyviin maihin saastuttaa enemmän kuin Suomessa. Samalla siirtyy myös työpaikat muualle. 

Energiaa ei mielikuvapolitiikalla

Tuulitukien menoautomaattia on leikattava. Jopa Osmo Soininvaara (Vihr, Iltalehti 21.1.2015) pitää tuulitukia liian korkeina. Energiapolitiikkaa pitää tehdä tiedolla hyödyntäen Suomen omat bioenergialähteet. Suomen ei pidä tuoda ydinenergiasähkö Venäjältä. Tavoitteena tulee olla omavaraisuus sähköntuotannossa. Energian hinta on pidettävä kohtuullisena, sillä se on yksi Suomen teollisuuden kilpailutekijöistä.


torstai 2. huhtikuuta 2015

Omistajien ahneus tuhoaa pörssiyhtiöt, ei palkat

Elinkeinoelämän Keskusliitto haluaa palkat jäihin vuosiksi, jotta Suomen kilpailukyky kohenee. Samaan aikaan osingoilla tyhjennetään pörssiyritysten varat. Näinkö kilpailukyky paranee? Tänä keväänä yli puolet pörssiyhtiöistä esittää aiempaa suurempaa osinkoa.

Pörssiyritysten omistajat haluavat rahaa ja sen ahneuden puhemiehenä toimii EK. Se julisti, että yhteisöveron lasku vauhdittaa talouskasvua. Hallitus ei ymmärtänyt, että EK:n tavoite on pörssiyritysten omistajien hyödyn maksimointi, ei valtion etu. Niinpä yhteisöveron laskeminen on toiminut täysin päinvastoin kuin hallitus ajatteli. Yritykset ovat leikanneet, irtisanoneet henkilöstöä ja jättäneet investoinnit tekemättä, jotta nyt alhaisen yhteisöverokannan aikana saadaan voitto ja sitä kautta osingot maksimoitua.

Korkea yhteisövero kannustaa yrityksiä pienentämään verotettavaa tulosta, jotta verojen määrä vähenee. Tulos pienenee poistoilla ja niitä saadaan investoinneista. Panostukset tuotekehitykseen pienentävät myös tulosta. Björn Wahlroos väitti helmikuussa yhteisöveron laskemisen parantavan työllisyyttä. Se on toiminut täysin päinvastoin.

Nyt yritykset ovat kuin tyhjiksi lypsetyt lehmät. Hengissä pysyminen tehdään vähäisellä väellä, lehmä-vertauksella huonolla ruualla. Lyhyellä tähtäimellä lehmästä saadaan suurin hyöty, mutta mikä on sen tulevaisuus?

Pekka työmaalla. Johtajien ylisuuret palkat menevät samasta yrityskassasta kuin työmiestenkin palkat.  

Nykyisin suurina johtajia pidetään henkilöitä, jotka ”uskaltavat” irtisanoa henkilöstöä rajuimmin. Leikata osaa jokainen. Harva pörssiyhtiö on kasvanut. Yritysjohtajien tulisi kehittää yritystä ja uutta liiketoimintaa. Kuinka moni pörssiyritys on niin tehnyt? Näille yrityksiä näivettäville johtajille maksetaan huippupalkkoja. Yt:t on todiste johdosta, jolla ei ole ideoita, näkemystä tai kykyä kehittää toimintaa. Siksi irtisanomiset pitäisikin aloittaa johdosta.

Pörssiyhtiliden omistajat ja johdon on vallannut ahneus. Johtajat nostavat ylisuuria palkkoja ja bonuksia. Omistajille jaetaan avokätisesti osinkoja, keskimäärin 80% tuloksesta. Vielä parikymmentä vuotta sitten vain 25% tuloksesta jaettiin osinkoina ja loput rahat jätettiin yritystä kehittämään. Henkilöstön palkat halutaan jäihin, jotta omistajat ja johto saavat ahneutensa tyydytettyä.

Globaalissa maailmassa valtiolla on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa yrityksen menestymiseen. Yrityksen tulee panostaa tuotekehitykseen ja investoida. Valtio on mahdollistaja, mutta menestyksensä yrityksen on luotava itse. Näivettämällä yritys ei menesty. EK toimii ahneuden asiamiehenä.

Luumäen lehti 30.3.2015 ->

Asiasanat: EK, Elinkeinoelämän Keskusliitto, osingot, suuryritykset, omistajat

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Aloite geokätköilystä etenee vauhdilla

Marraskuussa 2014 tekemäni valtuustoaloite geokätköilyreitistön luomisesta Kouvolaan etenee hurjalla vauhdilla. Vain muutama kuukausi ja sain vastauksen.-> Virkamiehille ja kaikille yhteistyötahoille täytyy antaa kiitosta.

Aloite on saanut positiivisen vastaanoton Metsähallituksen, Kouvola Innovation Oy:n ja Mäntyharjun kehittämisyhtiön Mäsekin ja Kouvolan kaupungin nuorisopalvelujen osalta. Geokätköilyn edistämistä seutukunnan matkailun näkökulmasta on viety jo eri tahojen toimesta todella melkoisesti eteenpäin. Aloitteen tekemisestä on vain muutama kuukausi.

Retkeilemässä Vikke-koiran kanssa kesällä 2014

Metsähallitus on valmis markkinoimaan sitä omilla kanavillaan, kuten luontoon.fi-sivustolla. Metsähallitus haluaa osallistua geokätköreitistön suunnittelutyöhön.

Kouvola Innovation Oy on lisäämässä alueen matkailuyritysten tietämystä geokätköilystä ja tukemassa yrityksiä niiden tuotekehityksessä asian osalta. Kouvola Innovation Oy lisää välittömästi tietoa geokätköilystä aktiviteettina www.visitkouvola.fi-sivulle. Aiheesta on lisäksi tehty jo postauksia VisitKouvolan sosiaalisen median kanaviin.

Kouvola Innovation Oy on Mäntyharjun kehittämisyhtiö Mäsek:n kanssa on ideoinut teemallista geokätköreitistöä ”Repovesitietä”. Nyt Repovedellä on 15 geokätköä ->. Repovesitie kokoaa Kouvolan ja Mäntyharjun yrityksiä yhden tuotteistetun ja tarinallisen matkailureitin varrelle. Repovesitie kulkee Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualueen ulkopuolella. Ajatus on yhdistää Repovesitiehen myös geokätköt, jolloin reitille saadaan lisää sisältöä ja potentiaalisia asiakkaita. Repovesitiestä luotaisiin myös mobiilireitti.

Kouvolan kaupungin Nuorisopalvelut pitää ideaa hyvänä ja se sopii mielekkäästi työpajatoiminnan ajatukseen. Nuorisopalvelut selvittää miten asiassa voidaan edetä.

Asia on kaikilta osin edennyt ripeästi ja siihen on saatu jo hyvä alku ja yhteistyöverkosto. Ei ole epäilystäkään, etteikö teemallinen geokätköilyreitistö syntyisi Kouvola-Mäntyharju-akselille. Muitakin matkailullisesti kiinnostavia teemoja löytyy runsaasti Kouvolan historiasta ja kulttuurista.

Asiasanat: aloitteet, geokätkeily, Kinno, Kouvola Innovation Oy, MÄSEK, Mäntyharjun seudun elinkeinojen kehitys oy, Repovesi

torstai 26. maaliskuuta 2015

Risto Ryti Korpivaaran esikuvana

KoSa 26.3.2015 Risto Ryti Korpivaaran esikuvana

Suurenna klikkaamalla kuvaa / KoSa 26.3.2015 Risto Ryti Korpivaaran esikuvana

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Ratahankerahat ovat todellisia

KoSa 25.3.2015 Ari Huuskonen puolustelee rahan käyttöä ylisuuriin ratahankkeisiin kirjoituksessaan. Huuskonen elää menneessä, ottamatta nykytilanneetta ja tulevaisuutta huomioon.

Ratahankkeita on rakenteilla 2 600 miljoonan arvosta, kun taas tiehankkeita 700 miljoonan arvosta. Mikäli potista otetaan pois pian valmistuva Koskenkylä-Kotka moottoritie on tilanne vielä huolestuttavampi (330 miljoonaa euroa). Liikenneministeri Kyllösen toimesta määrärahat käännettiin poliittisista syistä siten, että rahaa menee ratoihin huomattavasti enemmin kuin teihin.  Kyllönen ei nähnyt tässä mitään ongelmaa niin muin ei Ari Huuskonenkaan.

Rakenteilla olevat väylähankkeet

Suunnitteilla on raideliikenteen hankkeita 3 500 miljoonalla, mutta maantiehankkeita vain kymmenesosa tästä rahasta. Hankkeet ovat todellisia ja mahdollisesti seuraavassa hallitusohjelmassa. Viimeksi eilen Hesan Demarit vaativat Pisararataa hallitusohjelmaan->.

Ari Huuskosen kirjoitus ei vastaa siihen tosiasiaan, että rahat valuvat ratoihin ja tiet rapistuu. Rahaa on laitettava teihin. Asia mitä Ari Huuskonen vastustaa pelkästään puolustellakseen nykyhallituksen halua rakentaa poliittisia ratoja. Tosiasia on, että suunnittelu ohjaa tulevaisuuden rakentamista.

Suunnitteilla olevat väylähankkeet


lauantai 21. maaliskuuta 2015

Tierahat ratahankkeista

Nykyisin sekä asfaltti- että sorateiden kunto on hälyttävä: uria, railoja, kuoppia ja monttuja. Kunnossapidon vähyys uhkaa jo murentaa teiden rakennekerroksia, jolloin joudutaan kalliisiin perusparannuksiin. Tämä maksaa enemmän kuin järkevä kunnossapito. Tieliikenteen verot ovat 8 miljardia euroa. Tiestön rakentamiseen ja kunnossapitoon käytetään vain 2 miljardia euroa.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän ehdotus ylimääräisestä polttoaineverosta-> (Uusimaa 21.3.2015) ei ole kannatettava. Polttoaineessa on jo nykyisellään veroja 68%. Niitä ei pidä lisätä.

Rahat teiden kunnossapitoon tulisi ottaa raskaan raideliikenteen hankkeista. Ratahankkeita on rakenteilla 2600 miljoonan arvosta, kun taas tiehankkeita 700 miljoonan arvosta. Mukaan on otettu myös syksyllä valmistunut Koskenkylä-Kotka moottoritie. Suunnitteilla on raideliikenteen hankkeita 3500 miljoonalla, mutta maantiehankkeita vain kymmenesosa tästä rahasta.



Ratahankkeiden ongelma on myös niiden laskennalliset tuotot, jotka ovat puhdasta mielikuvitusrahaa. Tuotoiksi lasketaan säästyneitä matka-aikoja, joita monesti ei edes huomaa. Mielikuvitusrahalla on helppo laskea tulokseksi mitä vain. Siksipä Helsingin 956 miljoonan euron Pisararadan kannattavuus romahti viime syksynä yllättäen. Miljardihanke, jonka hyödyt ovat erittäin kyseenalaiset.

Viime viikkoina on satoihin, ellei tuhansiin autoihin tullut vaurioita. Kuljettaja ei aina näe tai pysty väistämään monttuja. Rengasvauriot huomaa heti, mutta pyöränripustimien vääntymisistä johtuvat vauriot huomataan ehkä vasta viikkojen tai kuukausien päästä. Erityisen vaarallisia kuopat ovat moottoripyöräilijöille.

Kuoppia ja monttuja on runsaasti niin kyläteillä kuin kaupunkien kaduilla. Ennen muuta kyse on rahasta. Rahat teiden kunnossapitoon tulisi ottaa suunnitteilla olevista ratahankkeista. Espoo-Salo-oikorata, Pisararata ja Länsimetron jatko ovat 2,6 miljardia euroa eli enemmän kuin kaikki teiden rakentamis- ja kunnossapitorahat yhteensä. Nykykehityksellä teiden kunto on pian hengenvaarallinen ja kunto kuin Venäjällä.  Tierahat  on otettava ratahankkeista.


Maanteihin ja kyläteihin rahat raideliikenteen hankkeista. 

torstai 19. maaliskuuta 2015

Vaalikoneita kymmenittäin

Vaalikoneiden määrä yllätti. Kuntavaaleissakin tuntui erilaisia kyselyjä ja vaalikoneita olevan jo paljon, mutta eduskuntavaaleissa niitä on loputtomasti. Jotkut ovat kysymyksiltään selkeitä ja silloin nopeita vastata. Sitten on sellaisia kuin Lännen Median kysymykset->.

Kaikkiin vaalikoneisiin olen pyrkinyt vastaamaan, mutta jokunen on livahtanut kaikessa kiireessä ohi. Toisekseen olen vastannut kaikkiin kysymyksiin. Toisissa onkin rajoitus, että eivät julkaise, ellei 80% ole täytetty.

Hauskin vaalikone on Seiska-lehden kysely. Seiskaan kuuluvat paljastukset, joten pakko sitä on Seiskan vaalikonekysymyksiä paljastaa etukäteen.

Seiskan vaalikonekysymyksiä

Varmaan tuntemattomimpia on Taivas+Helvetti-sivuston vaalikone, joka nimestään huolimatta on yhteiskunnallista pohdintaa asiaa ja erittäin hyviä kysymyksiä.

Vaalikone->

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Työn tuottavuudesta

Vaalikoneita on kymmenittäin ja niihin vastaaminen on joskus melkoisen kinkkistä. Tuossa alla on kysymys Lännen Median vaalikoneesta ja työn tuottavuudesta. Mitäpä valitsisit?

Lännen Median vaalikoneesta
Vaihtoehdot ovat erittäin rajoittuneet, eikä ne edes välttämättä lisää työn tuottavuuttaa. Saahan sitä oleskella työpaikalla 40 tuntia aiemman sijaan, mutta mikään ei takaa lisääntyvää työmäärää. On myös esitetty, että työajan lyhentämisellä lisätään tuottavuutta.

Miten eläkeputken poistaminen lisää tuottavuutta? Jos ei ole töitä, niin onko se työtön tuottavampi kuin eläkeläinen?

Lisäsin vaalikoneen kommentti-kenttään, miten työn tuottavuutta voisi lisätä yrityksissä ja mitä sen osalta voisi tehdä valtiovalta ja kunnat.

Yrityksessä työn tuottavuus saadaan
1. Hyvästä johtamisesta
2. Matalista organisaatioista
3. Sujuvista prosesseista
4. Jatkuvasta parantamisesta
5. Turhan työn karsimisesta
6. yms.

Valtiovalta ja kunnat voivat yritysten tuottavuuden lisäämiseksi:
1. Vähentää byrokratiaa
2. Vähentää sääntelyä
3. Yksinkertaistaa säännöksiä ja määräyksiä, esimerkiksi verotus
4. Tehdä laadukkaampaa lainsäädäntöä
5. Lisätä verkkopalveluja ja sähköistä asiointia
6. Nopeuttaa lupaprosesseja
7. Parantaa virkamiesten asiakaspalvelua ja vähentää pompottelua
8. Hallintoviranomaisten parempi ja sujuvampi tietojen jakaminen.
9. Toimivat ja kattavat verkkoyhteydet
10. Toimiva infra: hyvät maantiet, rautatiet, hyvä hallinto
11. Tasokas ja yritystarpeita vastaava koulutus
12. yms.


maanantai 16. maaliskuuta 2015

Energiayhtiöiden yhdistäminen kaatui

Ks. Energiayhtiöillä rahastus lopetettava ->

Hieno päätös. Asiassa päästiin yhteisymmärrykseen. Keskustapuolueen ja SDP:n (ja osittain Kokoomuksen) ajama energiayhtiöiden yhditäminen kaatui yllättävän selvin numeroin.

Koko selvityksen jatkaminen olisi ollut vain rahan tuhlausta. Mitään synergia etuja ei järjestelyllä olisi saatu. KPMG:n energiaselvitys keväällä 2014 sekä 4.8.2014 käynnistetty ja 8.12.2014 valmistunut selvitys tähtäsivät merkittävään pääoman vapauttamiseen. Eli rahan saamiseen energiayhtiöistä kaupugin kassaa.

Selvityksissä ei käsitelty varautumista kovenevaan kilpailuun, energiamarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin, yhteispohjoismaisten vähittäismyyntimarkkinoiden avautumiseen eikä vaikutusmahdollisuuksien kasvattamista. Raportissa vain mainitaan nämä asiat, mutta ei esitetä objektiivisia perusteluja.

KSS Energia maksaa Kouvolan kaupungille osinkoa 5 M€ sekä kaupungin myöntämien lainojen korkoja, verkostovuokria ja takausprovisioita 2,1 M€ eli yhteensä 7,1 M€. Vuodesta 2016 alkaen KSS Energia alkaa jälleen lyhentää kaupungin myöntämiä lainoja kolmen välivuoden jälkeen. Tuolloin rahavirta KSS Energialta kaupungille on 9,4 M€.


Kaupunginhallituksen tekstissä mainitaan, että synergiaedut ensimmäisen 10 vuoden aikana olisivat 65–70 M€. Nämä synergiaedut eivät kuitenkaan kata kuin alle puolet energiajärjestelyn rahoituskuluista josta niitä yleensä ottaen edes on. KPMG:n mallin mukainen uusi energiakonserni ajautuu rahoituskriisiin eikä maksuvalmius tule riittämään operatiivisen toiminnan pyörittämiseen.

Hyvä, että muut puolueet tulivat järkiinsä ja käänsivät takkinsa. Asiaan vaikuttii varmaankin vaalikuume, käänsihän keskustalaiset takkinsa asiassa yhdessä SDP:n kanssa!


Energiayhtiöillä rahastus lopetettava

Eneriayhtiöillä rahastaminen ja asian ajaminen saisi jo loppua. Sitä ei saisi velloa ja vatvoa aina muutaman vuoden välein uudestaan. Esimerkiksi monet yritykset eivät uskalla eivätkä halua ottaa kaukolömpöä, kun pelkäävät kaukolämmön hinnan nousevan reilusti kaupugin rahastuksen takia.

Olen valmistautunut kaupunginhallituksen 16.3.2015 kokoukseen muutosesityksellä->.

Muutosesitys energiayhtiöiden yhdistymiseen ->

On hyvä, jos nyt eduskuntavaalit saavat asian kaatumaan. Itse olen vastustanut järjestelyä systemaattisesti. Kiitos myös Kouvolan Sanomien toimittaja Janne Rönkölle. Hänen selkeät kirjoituksensa joulukuussa ja viestinsä "asiakas maksaa aina" on ollut vaikuttamassa kaupunkilaisten mielipiteeseen, että kyseistä enegiayhtiöiden asiakkaiden rahastusta ei voi hyväksyä.

9.4.2014 mielipide: Kouvolan kaupunki tappaa lypsylehmänsä ->

12.12.2014 blogi Energiayhtiön myynnin toteutus ->

12.12.2014 blogi Energiayhtiö myydään itselleen ->

13.12.2014 mielipide: KSS Energian myynti huonoa politiikkaa ->

13.12.2014 blogi Uudelle energiayhtiölle hurjasti lainaa ->

9.3.2015 blogi Piiloverot ja maksut ->

Lisäys 16.3.2015: Kaupunginhallitus kaatoi kaupunginjohtajan esityksen äänin 12-1 ja selvitystyö lopetetaan. Toivottavasti päätös pitää, ettei taas parin vuoden päästä palata asiaan.


Asiasanat: energiayhtiöt, KSS Energia, yhdistäminen

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Eduskunnan Hullujen Päivien Huipennus - Stubb video

Viimeisen istuntoviikkonsa ajan eduskunta on ollut pelkkä VITSI! Kaikki huipentui viimeisenä istuntopäivänä lauantaina 14.3.2015, kun hallituksen kaikki ministerit äänestivät omia esityksiään vastaan. Se on historiallista. Hallituksen olisi pitänyt vetää esityksensä pois, niin surkuhupaisaa näytelmää ei olisi tullut.

Puhemies Heinäluoma (sdp) syyttää oppositiota lakien jarruttamisesta. Kuitenkin Suomessa laittomasti maassa olevien ilmaisen terveydenhuollon kaatoi demarien pitkäaikainen kansanedustaja Kari Rajamäki. Kiitos hänelle siitä. Suomessa hoidetaan kaikki kiireellistä apua tarvitsevat. Mutta laki olisi avannut portit raskaana oleville, syöpäsairaille, HIV-potilaille ja muille. Sitä meidän talous ei kestä. Jopa ministeri Jan Vapaavuori kirjoitti viikko sitten, että "Suomi on kuralla" -> , vaikka itse on ollut maata hallitsemassa.

Pääministeri Stubb la 14.3.2015 :DDDDDDDDDDDDDDDDDD (Saa nauraa) Eikö tämä ole kalabaliikki ja taloudellinen katastrofi? Hallitus on ilmiriidassa keskenään.



Kohdasta 2:07 kannattaa katsoa Stubbin haastattelu. Sketsihahmo pääsee oikeuksiinsa.

ks. kohdasta 2:07 ->

perjantai 13. maaliskuuta 2015

Pelasta kukko!

OAJ on ryhtynyt kampanjoimaan koulutuksen puolesta Pelasta Kukko -kampanjallaan. Aivan oikein.

OAJ:n vaalikampanja Pelasta Kukko!
Olen itse seurannut koulutussektoria monelta tasolta. Lapseni ovat juuri käyneet peruskoulun ja ovat lukiossa. Sisareni lapsia on juuri valmistunut ja on edelleen niin ammattillisessa koulutuksessa kuin yliopistossa. Sisareni on ollut yli 20 vuotta ammattikorkeakoulun opettajana, samoin kälyni.

Kunnissa koulut ovat olleet "tunnollisen kilttejä" ja niistä on säästetty kohtuuttomasti. Kaiken kaikkiaan ongelmat johtuvat osaksi rahasta, osaksi muun muassa "rakenneuudistuksista", osaksi asenteista muun muassa rakennusten kunnossapitoon.

Suomi on laittanut miljoonat EU:n ja muiden maiden tukemiseen, mutta omista lapsista ja nuorista säästetään. Onneksi 260 miljoonan säästöt lukioista ja ammatillisesta koulutuksesta kaatuivat kalkkiviivoilla. Suomella on varaa kouluttaa lapsensa ja nuorensa nyt, kun on ollut aikaisempinakin aikoina. Se on arvo- ja valintakysymys.

Ihmettelen, miksi demarinuoret vaativat: Istuntokautta pidennettävä ja paperittomien terveydenhuolto otettava uudelleen käsittelyyn. -> Sen sijaan mitään kannanotoa en ole heiltä nähnyt, kun lukioista ja ammatillisesta koulutuksesta oltiin leikkaamassa 260 miljoonaa euroa.

maanantai 9. maaliskuuta 2015

Piiloverot ja maksut

KS 9.3.2015

Piiloveroja ja maksuja ovat esimerksi yle-vero, kiinteistöverot ja ja kuntien omistamien yhtiöiden kautta rahastus. Asumisen osalta merkittävää piiloverotusta kunnat voivat tehdä esimerkiksi veden ja kaukolämmön osalta. Energiayhtiö tulouttaa pääomalainoista ylisuuria korkoja ja energiamaksuista kertynyneitä rahoja kuntien kassojen täytteeksi. Parhaillaan Kouvola-Kotka seudulla on menossa tällainen kuntien energiayhtiöiden rahastusjärjestelyoperaatio. Niissä asiakas eli kuntalainen maksaa aina.



sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Vaalitentti ma 9.3.2015 klo 12.00

Olen paikalla. Tule kuuntelemaan ja tekemään kysymyksiä.

Vaalitenttiä maanantaina 9.3.2015 klo 12.00  Kouvolan kaupungintalon juhlasalissa


perjantai 6. maaliskuuta 2015

Kouvolan hienoin vaalivankkuri!

Ystäväni Timon hieno vaalivankkuri kiertelee Kouvolassa. Timo on hieno kaveri, joka ideoi vaalikampanjaani ja aika keksijä. Katos mopossa on Timon suunnittelema ja rakentama, teollisena muotoilijana Timo suunnittelee mitä vain.

torstai 5. maaliskuuta 2015

Sotesta päätöksiä, vaan ei muutoksia

KS 5.3.2015 Sote-ratkaisu jätettävä seuraavalle hallitukselle ->

Hallitus tuntuu ajattelen, että on tärkeämpää saada päätöksiä kuin muutoksia. Niinpä sote-uudistustakin yritetään ratkaista vielä viimeisillä hallitusviikoilla. Jokainen ymmärtää, että laista ei voi tulla hyvä. Lakia tullaan paikkailemaan moneen kertaan kuin tilkkutäkkiä. Lakivalmisteluissa pitäisi keskittyä laatuun, ei määrään.

Valmistelu on tehty tavalla, joka on tuhlannut valtavasti resursseja. Selvitystyötä on tehty niin valtiollisessa kuin alueellisella tasolla. Aikataulu tiedettiin jo alun perin epärealistiseksi. Perustuslaillisia ongelmia ei pohdittu alkuun, vaan vasta kalkkiviivan häämöttäessä.

Vuosi sitten sote-uudistuksessa päätettiin viidestä sote-vastuualueesta. Nyt alueiden määrän ollaan kasvattamassa noin 20 eli suunnilleen sairaanhoitopiirien nykyiseen määrään.  Säästöjen saaminen on kyseenalaista. Esimerkiksi kun sairaankuljetus siirrettiin sairaanhoitopiireille, niin kustannukset kaksin- tai kolminkertaistuivat ja usein palvelu vielä huononi.

Sote-uudistus on jo alun perin jämähtänyt yksioikoiseksi organisaatiomallikeskusteluksi. Riittävän selkeää kuvaa ei ole siitä, mitkä ovat tavoitteet. Tärkeämpää tuntuu olevan, että kunhan tehdään jotain. Laatu tai saadaanko todellisia rakennemuutoksia tuntuu olevan toissijaista.
Hallituskauden toiminnalle ominaista on, että päätöksentekoa tukevaa tutkimustietoa ei noteerata eikä hyödynnetä. Suuruus ei tutkimustietojen perusteella ole oikotie onneen. Tämä on nähty jo kuntaliitoksissa.


Sote-ratkaisua ei pitäisi enää runnoa läpi, vaan jättää seuraavalle hallitukselle.  Muuten soten vain kruunaa sen kaiken huonon lainvalmistelun, jota nykyhallitus on tehnyt.

KS 5.3.2015 / Suurenna klikkaamalla kuvaa

Voi olla vain tyytyväinen, ettei sotea runnottu enää läpi. Selvää on, että mitään hyvää asiasta ei olisi seurannut. 



lauantai 21. helmikuuta 2015

Vaalikampanjaa

Vaalikampanjatungosta kävelykadulla Kouvolan Mansilla lauantaina 21.2.2015.


KS 22.2.2015



keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Missä työvoimapulaa viipyy?

Suurten ikäluokkien eläkkeellelähdön ennustettiin tuovan työvoimapulan. Nyt he ovat eläkkeellä, mutta työvoimapula odotuttaa itseään. Suomessa on yli 300.000 työttömäksi laskettavaa henkilöä. Erityisesti nuorisotyöttömyys on suuri ongelma.

ValtiovarainministeriAntti Rinne (sd.) sanoi joulun alla, että työperäisen maahanmuuton lisäämistä pitäisi harkita, ettei Suomi olisi housut kintuissa, kun työvoimaa taas tarvitaan. 

Etelä-Suomen Sanomat 9.11.2014 ->

Logiikka on yksinkertaistettu, vaikka kyseessä on monimutkainen ilmiö ja lukuisia muuttujia. Lukuisten tutkimuslaitosten edes vuoden ennusteet harvoin osuvat kohdalleen. Miten siis ennustaminen on onnistunut? Ainakin 1980-luvulta asti on puhuttu pian tulevasta työvoimapulasta, joka uhkaa vaarantaa jopa paperiteollisuuden olemassaolon Suomessa? Suurten ikäluokkien poistuminen työelämästä piti aiheuttaa suuren työvoimapulan. Onko paperiteollisuus poistunut Suomesta työvoimapulan takia?

Työvoiman lisäämiseen on järkevämpiä ja taloudellisesti tehokkaampia tapoja kuin työperäinen maahanmuutto. Korkeakouluissa tutkintojen suorittamisaikoja voidaan lyhentää. Ammatillisten oppilaitosten kolmatta vuotta esitetään jo nyt oppisopimuspainotteiseksi.  Koulutusta tulee suunnata entistä enemmän työvoimatarpeiden mukaan.

Työvoimasta on paitsi paljon työttömiä, myös paljon työvoiman ulkopuolella ja piilotyöttömänä olevia. Verotuksellisin ja muilla keinoin työnteko pitäisi tehdä aina kannattavaksi, myös pienipalkkainen työ. Jos työttömyysturvalla opiskelu sallittaisiin, niin kiinnostaisi uudelleenkouluttautuminen. Se on varmasti halvempaa ja nopeampaa kuin maahanmuuttajien saattaminen vastaamaan Suomen työvoimatarpeita.

Viimeistään Elinkeinoelämän keskusliitto EK vetää hihastaan kestävyysvaje-kortin. Kuitenkin julkisen sektorin tuottavuutta voidaan parantaa ja tehtäviä karsia, jolloin vapautuu työvoimaa. Julkisen sektorin hallinto ja johtoporras pitäisi lukumäärältään vähentää vuoden 2000 tasolle.


Uhka työvoimapulasta on pelkkää urbaanilegendaa, jota toistetaan propagandan omaisin keinoin, jolloin siitä saadaan totuus. Onko tavoitteena vain saada mahdollisimman halpa ja mahdollisimman joustava työvoima? 


Kouvolan Sanomat 28.1.2015 on muuttanut kirjoituksen otsikoksi: Työvoimapulan ennuste ei toteutu ->

Asiasanat: työvoimapula, työttömyys, maahanmuutto

lauantai 24. tammikuuta 2015

Kieroa kuin korkkiruuvi

Kouvolan vesiosuuskuntien asia on hyvä esimerkki, miten kuntalaisten on vaikea saada oikeutta. Poliitikot vetoavat pykäliin siten kuin heidän kannaltaan on tarkoituksenmukaista. Lakia tai todellisuutta se ei useinkaan edusta.


KoSa 24.1.2015 julkaisi taas Anssi Tähtisen vastineen vesiosuuskunnille. Se sisälsi lukuisia asiavirheitä otsikosta alkaen ja ristiriitaisuuksia.

1) Väite: Vesitaksan alennusta haettava oikeasta toimielimestä - VÄÄRIN

Hallintolain §21 mukaan jos asiakirja on mennyt väärälle viranomaiselle, niin viranomaisen on siirrttävä asiakirja oikealle taholle.

Hallintolaki 21§
Lisäksi on kaupungin omat ohjeet:



2) Väite: Vesiosuuskunnat eivät ole tehneet esitystä kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuustolle. - VÄÄRIN

Ma 12.1.2015 kaupunginhallitus käsitteli asiaa. Blogi->  Tällöin kaupunginhallitus kuitenkin katsoi, että sillä ei ole toimivaltaa asiaan eikä siten vienyt vesialennusta kaupungivaltuuston päätettäväksi.Mitenkä siis asian saa kaupunginvaltuustoon, jos kaupunginhallitus ei sitä sinne vie?

Toisekseen saman kokouksen esittelytestistä näkyi, että vesiosuuskunnan esityksiä on käsitellyt Kaupunginvaltuusto 19.12.2011 ja kaupungihallitus 2.12.2012. Olisi Tähtinen voinut lukea edes esityslistan, jos ei tapahtumia muten muista.



3) Väite n...n: lukuisia ristiritaisuuksia koko kirjoituksessa

Kosa 24.1.2015 Anssi Tähtisen kirjoitus

KoSa 24.1.2015 Anssi Tähtinen: Vesitaksan alennusta haettava oikeasta toimielimestä



Tässä asiassa osuu siteeraus:
Ihminen, joka haluaa, keksii keinot.
Joka ei halua, keksii selitykset.