sunnuntai 24. helmikuuta 2013

maanantai 18. helmikuuta 2013

Aloite kaupungin avoimuudesta

Päätöksenteon avoimuus ja varsinkin päätösten pohjana olevien perustietojen avoimuus ovat
demokraattisen yhteiskunnan kovinta ydintä. Ilman avoimuutta ei voida rakentaa luottamusta siihen, että päättäjät pyrkivät ajamaan kansalaisten asioita mahdollisimman hyvin.

Muun muassa ministeri Virkkunen sanoi 18.1.2013 antamassaan tiedotteessa, että hallinnon on edistettävä avoimuutta jatkuvasti ja että Suomelle avoimuus on aina ollut perusarvo. Hänen mukaansa julkinen hallinto on suuressa muutoksessa ja avoimuutta on edistettävä jatkuvasti myös osana käynnissä olevia uudistuksia.

Kaupunkilaisten ja virkamiesten sekä luottamushenkilöiden välillä täytyy olla luottamusta, ja sitä
luottamusta ei rakenneta salailun varaan. Avoimuusvaatimukset ja -odotukset ovat viime vuosien aikana voimistuneet Kouvolassa.

Olisikin tärkeää, että niin kunnanhallitus, valtuusto, lautakunnat samoin kuin virkamieskunta sitoutuisivat entistä voimakkaammin avoimuuteen ja sen vaatimalla tavalla toimimiseen. Tämä on tärkeää luottamuksen suhteen, mutta se on tärkeää myös sen takia, että demokratia perustuu pohjimmiltaan kansan valtuutukseen. Toiminnan avoimuuden avulla pyritään antamaan yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.

Julkisuusperiaate merkitsee, että julkishallinnon asiakirjan julkisuus on pääsääntö ja salassapito poikkeus. Kuitenkaan tämä ei toteudu Kouvolan kaupungin omistamissa yhtiöissä.

Tämän aloitteen tarkoituksena on, että avoimuus ja julkisuuden lisääminen Kouvolan Kaupungin toimissa. Kouvolan Kaupungin asukkaiden etu on, että kaupungin omistamista yhtiöistä on saatavilla
mahdollisimman paljon julkista informaatiota.

Esitänkin, että kaupunki ryhtyy toimiin, joilla julkisuuslaki ulotetaan kaikkien yrityksien
yhtiöjärjestyksiin, joista Kouvolan kaupunki tai sen omistamat tytäryhteisöt omistavat vähintään
50% osakekannasta sekä säätiöihin, joihin Kouvolan kaupunki nimittää vähintään 50% hallituksen
jäsenistä. Samalla tulee lisätä yhtiösääntöön määräys, jolla kaikki ko. yrityksien ja säätiöiden
asiakirjoihin on kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsenillä rajaton oikeus, vaikka asiakirjat
sisältäisivätkin yrityssalaisuuksia.

Hakusanat: Kouvola, Avoimuus, Julkishallinto

Aloite reseptihoitajista

Sairaanhoitajille ilmainen reseptikoulutus ja korvaus lisävastuusta. Sillä helpotettaisiin lääkäripulaa ja hoitoonpääsyä Kouvolassa. Siinä keskeinen viesti aloitteessani.

Pekka korpivaara reseptihoitaja
Aloitteeni reseptihoitajista hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi

Aloite hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi

Jokaisella kansalaisella pitäisi olla oikeus saada hoitoa kohtuullisessa ajassa. Lääkkeitä määräävät
sairaanhoitajat nopeuttavat potilaan hoitoon pääsyä. Potilaiden jonotus ja pompottelu vähenee.

Kouvolan kaupungin tulisi ostaa kokonainen 30-hengen lääkkeenmääräämiskoulutus. Koulutus tulisi olla valituille sairaanhoitajille ilmainen. Yleisesti koulutus maksaa osallistujalle 4900 euroa, mikä on suuri este koulutukseen hakeutumiselle. Koulutukseen valittaessa tulisi huomioida Kouvolan kaupungin alueellinen yhdenvertaisuus.

Kasvanut vastuu tulisi huomioida myös taloudellisena korvauksena, esimerkiksi 1000 euron
kuukausittaisena palkanlisänä. Rajatusta lääkkeenmääräämisoikeudesta olisi apua päivystysvastaanotoilla akuuttien infektioiden hoidossa, pitkäaikaissairauksien, kuten verenpaine-, diabetes- ja astmapotilailla sekä influenssarokotteiden ja ehkäisyvalmisteiden määräämisessä.

Kaupunkilaisille toiminta näkyisi nopeampana hoitoon pääsynä ja mahdollistaisi entistä paremmin palvelujen saannin läheltä kotia. Pitkäaikaispotilailla hoito tehostuisi. Kouvolan kaupungissa on lääkärivajetta ja osin käytetään myös vuokralääkäreitä, jotka tulevat kaupungille erittäin kalliiksi. Lääkkeenmääräämiskoulutuksen jälkeen vuokralääkäreitä ei enää tarvittaisi.

Kun on saatu lääkkeenmääräämisoikeuden omaavia sairaanhoitajia, niin voidaan tarkastella, missä määrin esimerkiksi voidaan jättää avoinna olevia lääkärinvirkoja täyttämättä. Jo vuosia on ollut ongelma saada avoinna olevat virat täytettyä. Lääkemääräämisoikeuden avulla toimintaa ja resurssien käyttöä voidaan tehostaa. Lääkereiden työn mielekkyys paranee, kun heidän työpanostaan voidaan käyttää nyt usein rutiiniluonteisesti tehtävien toimenpiteiden sijasta vaativimpiin tehtäviin.

Kokonaistaloudellisesti ja kaupunkilaisten hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi lääkkeenmääräämiskoulutuksen järjestäminen sekä koulutuksen tekeminen sairaanhoitajille houkuttelevaksi on järkevää.

Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunki ryhtyy toimiin, jolla hoitoon pääsyä helpotetaan ja nopeutetaan lääkkeitä määräävien hoitajien määrää lisäämällä.

Kouvolassa 18. helmikuuta 2013

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Ratamo vähitellen Sairaalamäelle

Kouvolan Sanomat mielipide 13.2.2013
Suurenna klikkaamalla kuvaa

Hallitus sinetöi Woodinnon kansiot

KS 13.2.2013 Hallitus sinetöi Woodinnon kansiot


Vesa Vainio ei saanut WoodInno-hankkeen projektiryhmän pöytäkirjoja, vaikka oli kyseisenä aikana kaupunginhallituksen jäsen. Nykyinen kaupunginhallitus ei myöskään niitä antanut. Edes oman ryhmänsä Sari Palm ei puoltanut asiaa.

Kaupunginhallituksen pöytäkirja 11.2.2013 ->


sunnuntai 3. helmikuuta 2013

lauantai 2. helmikuuta 2013

Kouvola siirtyy pikavippeihin!

Kouvolan kaupunginhallitus käsitteli kallista leasingrahoitusta kokouksessaan maanantaina 27.1.2013. Leasingrahoitus on köyhän miehen osamaksukauppa, joka syö budjettirahat pitkälle tulevaisuuteen ja ajaa kunnan vararikkoon.

Kaupunki on tähän asti rahoittanut leasingillä vain laitteita, koneita ja ajoneuvoja. Nyt ollaan siirtymässä toimitilojen osalta kuntalaisten kannalta kalliisiin pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin. Muutos on tapahtunut takinkäännön Suomen ennätysvauhdilla. Sillä vielä kaksi päivää aikaisemmin mm. kaupunginhallituksen puheenjohtaja vastusti leasingrahoitusta julkisesti Kouvolan Sanomassa, mutta kokouksessa toimi jo leasing-rahoituksen takuumiehenä.

Leasingrahoitus on aina kalliimpaa rahoitusta kuin kaupungin ottama laina Kuntarahoituksesta, koska projektirahoitusmuotona leasingyhtiöiden hallinto ja dokumentaatio ovat aina raskaita ja kalliita. Leasingyhtiön tulee myös tuottaa voittoa ja maksaa osinkoja. Lisäksi kaupunki häviää poistojen tuoman verohyödyn rahoitusyhtiölle.

Rahoitettavan kohteen riskit kantaa aina lopulta asiakas. Leasingrahoitus lisää kaupungin talousriskiä tuntuvasti, koska leasingsopimus ei jousta tarpeen mukaan. Leasingsopimuksen lopussa on kaupungilla mahdollisuus ostaa kohde markkinahintaisella, ei siis kirjanpidollisella, jäännösarvolla. Kiinteistön hinnan nousu jää rahoitusyhtiön eduksi. Mikäli kaupunki ei tuolloin tarvitse rahoittamaansa kohdetta, on solmittava jatkoleasingsopimus tai etsittävä kohteelle ostaja. Kuinka kalliiksi rakennettava kohde lopulta kaupungille tulee, riippuu lainan laskentatavasta ja kokonaiskuluista sekä siitä, miten kohde kilpailutetaan. Leasingrahoituksen yksi perusta on todennäköisesti sen mahdollistama rakentamisen ja rahoituksen yhdistäminen, niin kuin kuuluisissa Poliisitalojen tapa-uksissa.

Kokouksessa leasingrahoitusta esitelleeltä rahoittajalta kysyttiin, onko hän rahoittanut oman talonsa leasingrahoituksella. Rahoittaja ei pitänyt sitä itselleen järkevänä, koska katsoi haluavansa jättää jälkipolville myös omaisuutta. Meillä kaupunginhallitus ei halua jättää tuleville sukupolville omaisuutta rasitteeksi, ainoastaan pitkäaikaisia ja kalliita vuokrasopimuksia.

Koska kokouksessa näytti siltä, että kaupunginjohtajan ehdotus jää voimaan esitin leasingin käytön hylkäämistä. Heti vastaehdotukseni jälkeen kaupunginjohtaja muutti ehdotustaan siten, että jokainen investointi tuodaan erikseen hallitukseen. Valitettavasti kukaan ei kannattanut muutosehdotustani ja vuokraaminen kalliilla leasingillä jäi mahdollisuutena voimaan.

Ilman muutosesitystäni olisi leasingrahoitukselle avattu ovi ja rahoitettu tulevaisuudessa kaikki kalliit kohteet, myöskin Ratamo ja sen vaatimat kymmenien miljoonia maksavat kunnallistekniikan muutokset liikennejärjestelyineen.

 PK-lehti 13.2.2013
Suurenna klikkaamalla kuvaa