maanantai 29. joulukuuta 2014

Vuoden poliittiset päätökset Kouvolassa

KoSa 28.12.2014 kysyi vuoden poliittisista päätöksistä -> Alla vastaukseni.


1. Vuoden 2014 paras poliittinen päätös
Koko kaupunginhallitus oli alkuvuodesta Carean 100 miljoonan investoinnin kannalla minua lukuun ottamatta. Paras päätös oli se, että sain kaupunginhallituksen käsittämään investoinnin riskit ja toimimaan sen mukaisesti. Kouvola käyttää noin 35—37% palveluista ja maksaa yli 50 % rakentamisesta. Tulevaisuudessa Careasta tulee kiinteistökuntayhtymä, jonka veloita maksamme myös yli 50% käytämme palveluita tai ei.

2. Vuoden 2014 huonoin poliittinen päätös
Huonoin päätös tehtiin 28.4.2014 kaupunginhallituksessa, kun se yhden äänen enemmistöllä päätti luopua yt-neuvotteluiden jatkamisesta. Vuotta aiemmin oli tehty valtuustoryhmien yhteinen päätös, että kaupungin henkilöstömäärää tarkastellaan ennen palveluiden tarkastelua. Tästä lähti kierre, jolla lähipalvelut (lähikoulut, neuvolat, terveysasemat, lähikirjastot) karsitaan ja lakkautetaan.

Miljoonan euron laittaminen jäähallin VIP-aitioon ilman sopimuksia tms. tarkempaa tietoa asiasta on huonoa valmistelua ja huonoa päätöksen tekoa. Arvovalintana rahan käyttö VIP-aitioihin on huono päätös.

Yksilötasolla huonoin päätös oli evätä pieneltä lapsilta lakisääteisesti kuuluva oikeus koulukyytiin. Osoitti kaupunginhallituksen asenteen ja kylmyyden lapsiperheitä kohtaan. Asiassa tuli hyvin ilmi se, miten yksilön oikeuksia poljetaan viranomaisten taholta ja miten vähän yksittäisen kuntalaisen asiat päättäjiä kiinnostaa.

3. Millä tasapainottaa nopeasti kaupungin talous?
Kaksi kolmasosaa kuntien taloudesta vie sote-puoli eli katse siihen. Sen osalta tarvittaisiin konkreettisia toiminnan kehittämistoimia eikä vain konsulttiselvityksiä ja suunnitelmia seinien rakentamisesta. Mallia voisi hakea niinkin läheltä kuin Etelä-Karjalan sotepiiristä (Eksote). Samaan aikaan kun vuodesta 2009 on Kouvolassa vain selvitetty ja suunniteltu, niin Eksotessa on tehty merkittäviä kehittämistoimia koko ajan. Esimerkiksi mielenterveys-päihdetyö-aikuissosiaalityössä jonot ja henkilöstöpula hävisi ja kustannukset ovat 15% jopa Eksoten keskimääräistä alhaisemmat ja asiakastyytyväisyys korkea. Ei siis ole mitään kikkakolmosia, vaan monia toiminnan kehittämistoimia, joita tekemällä talous tasapainotetaan. Toinen esimerkki on, että jos reseptihoitajakoulutus olisi käynnistetty syksyllä 2013 ja tänä syksynä Nopsa-lääkärivastaanotot, niin POKSin päivystys olisi voitu hoitaa kaupungin omana työnä eikä veroparatiisiyhtiön kalliita ostolääkäreitä olisi tarvinnut käyttää.

Toinen asia on investoinnit. Investoinnit tulisi sovittaa kaupungin maksukykyyn.

keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Rauhallista joulua


Joulun rauhaa

tuo mieliimme kiireisiin

t. Pekka


Tiernapoikaesitys (91MB)

Jouluaaton kynttilämeri muualle haudattujen muistomerkillä

maanantai 22. joulukuuta 2014

23.12 - vuoden stressaavin päivä

Joulun aatonaatto on sykemittaustutkimusten mukaan vuoden stressaavin päivä. Jouluun ladataan paljon odotuksia ja toiveita. Niiden toteutuminen pyritään varmistamaan erityisesti joulun aatonaattona. Keitetään ja paistetaan, haetaan kuusi ja koristellaan, lahjoja unohtamatta.

Eniten stressaavat yli 30-vuotiaat naiset. Jouluna halutaan panostaa jouluperinteisiin ja yhteisiin jouluaterioihin. Ne ovat vielä perinteisesti enemmän naisten vastuulla. Mies taas hakee useammin kuusen.

Stressi-indeksi ei pitäisi olla koko ajan punaisella, ei varsinkaan nyt joulunaikaan. Eli koitetaan saada stressi-indeksiin vähemmän sitä joulun punaista ja tilalle vaikka kimaltavan keltaista. Tavoitteena on vihreä, kuusenvihreäkin on hyvä.

Lahjojenkaan osalta ei ole kiire, sillä jouluaattona on hyvin aikaa. Samaan aikaan kun elintarvikeosastolla on tungosta, muut osastot ovat usein lähes tyhjiä.



Lahjalla ei tarvitse myöskään yllättää. Tutkijoiden mukaan yllätyslahjat ovat yliarvostettuja. Lahjan saajan roolissa olevat ilahtui kovasti juuri sellaisesta lahjasta, jota hän oli toivonut. Saadessaan itse toivomansa lahjan lahjan saaja oli sitä mieltä, että lahjan antaja oli todella ajatellut häntä ja ottanut hänet huomioon oikealla tavalla. Ei siis kannata nähdä valtavasti vaivaa keksiäkseen jotain todella erikoista ja jännittävää. Yksinkertaisinta on kysyä lahjatoive, niin ei tarvitse arvailla.

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Mistä Larikan riitakohussa on kyse?

Jos lukee alkuperäisen verkkokirjoituksen ->, niin ei välttämättä ymmärrä, mistä moinen kohu ja kaikki ne uutisoinnit. Onhan siinä aika kärpäsestä tehty härkänen.
Aiemmin blogissa:
Kouvolan Sanomilla uutiset vähissä -> (KoSa 18.12.2014 paperilehti)
Kouvolassa muisti kolme kuukautta ->
Kouvolan Sanomat lisännyt suoriin lainauksiin omiaan -> (KoSa 18.12 ja 19.12.2014 paperilehti)

Politiikassa on omat kirjoittamattomat sääntönsä, läpinäkyvyys ja avoimuus ei ole niissä mikään hyve. Kirjoituksessani paljastetaan se suuri "salaisuus", että ryhmät (kokoomus, keskusta, sdp ja sitoutumattomat) olivat sopineet jo aiemmin huomattavasti korkeammista palkankorotuksista keskenään. Virallisesti siis ei ollut esitystä, mutta asia oli ryhmien kesken sovittu.

Toinen oli, että sanoin "Palkkataso jäi maltilliseksi siitä syystä, että kaikki korkeammat palkankorotukset olisi mennyt äänestykseen.". Larikka kirjoittaa verkkokeskustelussa: "Neuvottelutulos oli yksimielinen, eikä tulokseen Korpivaaralla ollut sen merkittävämpää vaikutusta kuin kenelläkään muulla - neuvottelutulos." Uskoo ken tahtoo.

Kolmanneksi rikoin sääntöä, että vastuussa olevien poliittisten päättäjien nimiä ei kerrota. Vaikka sinänsä ne ovat aina löydettävissä ja julkisia, mutta harvoin äänestäjät niitä etsivät käsiinsä. Toimittaja Värjäkin noteerasi tämän ja kirjoitti 18.12.2014 uutisoinnissa: "... Korpivaara kirjoitti ja jatkoi luettelemalla nimeltä henkilöstöjaoston jäsenet, joihin ei itse kuulu."

Tietysti kyse on myös toimittaja Johanna Värjästä ja hänen uutisestaan. Oliko tuosta ao. kirjoituksesta siihen uutismäärään, mitä siitä revittiin: 2 isoa uutista paperilehdessä ja 4 uutista verkkolehdessä? Olisiko voinut käsitellä samalla tavalla huonoa hallintoa ja yhteisesti päätettyjen toimintamallien unohtamista reilun kolmen kuukauden päästä päätöksestä? Vai olisiko voinut kirjoittaa yleisesti Kouvolan kaupungin palkkatasosta ja tehdä vaikka vertailevaa tutkimusta? Verkkokeskustelussa joku kirjoittikin ministerin palkasta, joka on 9261,55€/kk->. Tai miten olisi ollut KSS Energian myyminen, 10 milj. euron varainsiirtovero ja uuden yhtiön talousluvut velkojen kanssa? Sanomalehti tekee omat valintansa aiheista, joista kirjoittaa. Tässä tapauksessa edes yhden kerran soitto toimittajalta myös "riidan" vastapuolelle eli minulle ennen uutisen tekoa olisi ollut kuitenkin tasapuolisuuden nimissä suotavaa.

Alla verkkolehden keskustelupalstan kirjoitus, josta nuo kaikki uutiset tehtiin.
Alkupeäinen verkkokirjoitus KoSan sivuilla->
Suurenna klikkaamalla kuvaa / Kouvolan Sanomien verkkolehden keskustelupalsta 16.12.2014
Alkuperäinen asia KoSa 16.12.2014 Kouvolan toimialajohtajille palkankorotus ->

KoSa 19.12.2014 Korpivaaran tilanne käymässä tukalaksi ->

Suurenna klikkaamalla kuvaa / KoSa 19.12.2014 

Kouvolan Sanomien verkkolehden uutiset:
KoSa 17.12.2014 Larikka: Perussuomalaiset ulos kaupunginhallituksen neuvotteluista ->

KoSa 18.12.2014 Larikka ilmiriidassa Pekka Korpivaaran kanssa ->

KoSa 18.12.2014 Perussuomalaisilla epäselvyyttä neuvottelijasta — Korpivaara saattaa vielä jatkaa->

Kosa 19.12.2014 Korpivaaran luottamus vähissä - varapuheenjohtajat paheksuvat toimintaa ->

Tuosta luottamuksesta voisi sanoa, että jos muiden puolueiden varapuheenjohtajat olisivat saaneet päättää Perussuomalaisten Timo Soinin jatkosta, niin kuinkakohan monta kertaa Timo olisi potkittu pois ja mistä kaikesta? Luottamus tulee äänestäjiltä ja omasta puolueesta. Eduskuntavaalikamppailu on alkanut ja eri puolueet taistelevat kannatuksistaan, joten kilpailijoita ollaan.

Kaikkein perimmäisin syy on se, että minut koetaan eduskuntavaaliehdokkaana todelliseksi haastajaksi, joka vie ääniä. Blogikirjoitus Kymen Sanomien 3.11.2014 ehdokasarvioinnista ->

Henkilöt: eduskuntavaaliehdokas Jari Larikka (kok.), toimittaja Johanna Värjä, toimittaja Aapo Mentula

lauantai 20. joulukuuta 2014

Kouvolan Sanomat lisännyt suoriin lainauksiin omiaan

Alla on selvitetty, miten Larikka-kohussa toimittaja Johanna Värjä muuttaa kirjoitukseni lauseen merkityksen aivan toiseksi yhdellä sanalla. Sitten hän etsii todisteet, ettei tämä suuhuni laitettu täysin eri sisällön omaava asia ole totta. Lisäksi otetaan vielä hallintojohtaja vakuuttamaan lukijoille, että minun sanomiseni (väärin kirjoitettu lainaus) on hallinnollisesti väärin. Minä puhun kaupungin yleisestä palkkatasosta, jonka kh:n henkilöstöjaos määrittelee. Värjä muuttaa sen siten, että kaupunginhallituksen palkkatasosta päättää kh:n henkilöstöjaos. Täysin eri merkitys yhdellä sanalla.

Kirjoituksestani osoitetaan virhe (jota alkuperäisessä kirjoituksessani ei oikeasti ollut) ja näin saadaan minut näyttämään tietämättömältä ja koko verkkokirjoitus (kirjoitus alkuperäisenä alinna) saa epämääräisen leiman.

Katso alla alkuperäiset ja Kouvolan Sanomien uutisointi:.

Lause alkuperäisenä:

Toimittaja Värjä (Kosa 18.12.2014 sivu 6)

Seuraavana päivänä toimittaja Aapo Mentula (KoSa 19.12.2014 sivu 6) jatkaa "saman totuuden" toistamista. Olisi kannattanut lukea alkuperäinen kirjoitus. Toimittaja soitti läpi kaikkien puolueiden edustajat, niin yksi soitto minulle olisi korjannut ainakin tuon virheen.

KS 19.122014
Alkuperäinen viesti KoSan verkkosivuilla ja alla.
Kouvolan Sanomien verkkokeskustelun viesti, josta kaikki uutisointi

Alkuperäinen asia KoSa 16.12.2014 Kouvolan toimialajohtajille palkankorotus ->

perjantai 19. joulukuuta 2014

Kouvolassa muisti kolme kuukautta

Valtuustoaloitteeni 9.4.2014 hyvästä hallinnosta  hyväksyttiin 25.8.2014 kaupunginhallituksessa. -> Aloitettani kannatti kaikki kaupunginhallituksen jäsenet yksimielisesti. Myös Jari Larikka ja koko kaupunginhallitus!


Aloitteesta:
”Hyvään hallintoon ja demokratiaan kuuluu, että päätösesitys on esityslistassa ja siitä voidaan keskustella niin julkisuudessa kuin muutenkin. Päätösesityksen tuominen suoraan kokoukseen kaventaa julkista keskustelua ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia, mitkä ovat demokratian kulmakiviä.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Kouvolan hallinnossa tehdään periaatepäätös, että vain erittäin poikkeuksellisissa, kiireellisissä tapauksissa päätösesitys tuodaan suoraan kokoukseen. "

Poliitikkojen ja virkamiesten muisti on lyhyt, tässä tapauksessa kolmisen kuukautta.

Kaupunginhallituksen 15.12.2014 esityslistan §12 ja §13 palkan korotuksista -> ilman pohjaesitystä.

torstai 18. joulukuuta 2014

Kouvolan Sanomilla uutiset vähissä

Tänä aamuna 18.12.2014 oli Kouvolan Sanomissa toimittaja Johanna Värjän uutisankka Larikka riidoissa Korpivaaran kanssa. Larikka se vain on aloittanut eduskuntavaali-kampanjansa. Minä kun vien hänen kokoomuslaisia ääniään ja voi Larikan eduskuntaan pääsy tyssätä tälläkin kertaa. Katkera paikka Larikalle. Vielä päivä pari sitten oli Larikalla uudet nettisivut, uusi vaalikuva itsestään ja siellä 14.12.2014 kirjoitettu koko nimelläni otsikoitu haukkumakirjoitus. Nyt ovat sivut kelattu takaisin 9.12.2014 tilanteeseen. Miksi?

Kannattaa myös lukea Kymen Sanomien 3.11.2014 arvio blogistani: Korpivaara haastaja Lindströmille ja Eerolalle ->

Toimittaja Värjän olisi luullut ottavan yhteyttä myös minuun, varsinkin jos kyseessä on riitatapaus. Olisi tullut esille molempien puolten kannat. Olin koko päivän puhelimella tavoitettavissa, joten siitäkään ei voi olla kyse. Perussuomalaisten neuvotteluvastuuta ei ole siirretty, eikä olla siirtämässä Hietaselle. Mutta se on tämä joulun alus vähine uutisineen ja eduskuntavaalikampanjoiden aloittaminen. Ei ole vaikea veikata, että näitä vastaavia uutisia tullaan näkemään.

Minä en ole riidoissa Larikan kanssa. Jos sanomalehden verkkokeskustelun kommenttini "kaikki palkankorotukset ovat väärin tässä poliittisessa tilanteessa" saa hermostumaan, niin vaikea sitä on isoja asioita viedä eteenpäin. Asiat pitäisi pystyä keskustelemaan asioina.
Alkuperäinen kirjoitus-> 



On erittäin huonoa hallintoa, että tuollaiset palkankorotusesitykset eivät ole esityslistalla, vaan tuodaan sen ulkopuolelta suoraan kokoukseen. Kaupunginjohtaja Lamminmäen perustelu asialle on naurettava. Tuli kommentteja tai ei, niin esityksen voi ja pitää laittaa listalle. Tällä tavalla pyritään vain estämään avoin keskustelu asiasta. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana Larikan olisi pitänyt siirtää asia seuraavaan kokoukseen.

Suurenna klikkaamalla kuvaa / KoSa 18.12.2014

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Jari Käki oli Jari Lindströmin vaalipäällikkö.

Henkilöt: Jari Larikka, toimittaja Johanna Värjä, kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki, Jari Käki, Jari Lindström
Muut asiasanat: huono hallinto, Kouvolan kaupunginhallitus

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Kehitetäänkö seiniä vai toimintaa?

Tuula Korhonen (17.12) kirjoitti oivallisesti, miten potilas on nykyisin paloiteltu hoito-osiin. Yhdellä käynnillä hoidetaan vain yksi vaiva, ei koko asiakasta.

Jostakin syystä Kouvolassa uskotaan, että tuollaista hoitoa voidaan muuttaa vasta kun saadaan Ratamon seinät. Todellisuudessa ensin pitäisi miettiä hoitoprosessit ja niiden kehittämistä voitaisiin tehdä koko ajan ja säästää rahaa. Korhosenkin esittämässä tapauksessa henkilön hoitaminen kokonaisuutena on halvempaa kuin nuo useat eri käynnit.

Toinen esimerkki on reseptihoitajat. Tein 18.2.2013 aloitteen reseptihoitajien kouluttamisesta. Jos tämä 5000 euroa per henkilö koulutus olisi aloitettu samana syksynä, niin tänä keväänä olisi valmistunut 30 lääkkeenmääräämisoikeuden omaavaa sairaanhoitajaa. Tänä syksynä toimintamalli olisi voitu ottaa käyttöön. Vuoden vaihteessa ei olisi tarvinnut ostaa kalliilla Attendolta POKSin lääkäripäivystystä. Nyt oli pakko, koska on 10-15 lääkärin vaje.

Lääkäripulaa olisi helpottanut myös tekemäni 3.2.2014 tekemäni aloite NOPSA-lääkärinvastaanotosta. En näe mitään syytä, miksi sitä ei olisi voitu pilotoida kahden lääkärin toimesta jo tänä syksynä ja vuoden vaihteessa tehdä tarvittavat parannukset toimintamalliin ja mahdollisesti laajentaa toimintaa. Tämähän on juuri sitä Ratamo-toimintaa, mitä halutaan, mutta se ei todellakaan vaadi niitä Ratamo-seiniä.

Ratamon osalta todellisten hoitoprosessien kehitys on ollut lähinnä idea-asteella eikä kehittämistä ole tehty. Kuitenkaan kehitystoimille ei olisi ollut mitään estettä. Vuodesta 2009 on tilattu erilaisia konsulttiselvityksiä ja haettu malli Hollannista. Mitä jos olisikin otettu suorittavaporras kehitystyöhön ja kehitetty toimintaa koko ajan? Olisi luotettu henkilöstön osaamiseen ja luotu Kouvola-malli?


Suurenna klikkaamalla kuvaa / KoSa 17.12.2014

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Näin paketoit lahjan nopeasti

Me miehet emme useinkaan ole kaikkein näppäräsormisimpia lahjojen paketoijia. Alla vinkki sunnuntain lahjaostosten paketointiin. Aikaa yksi paketti vie vain 15 sekunttia.

 


Paketti kannattaakin paketoida paperiin nähden kulmittain.

lauantai 13. joulukuuta 2014

Uudelle energiayhtiölle hurjasti lainaa

KSS Energian vuoden 2013 vuosikertomuksen mukaan sillä on 117 miljoonan liikevaihto ja 84,3 miljoonaa euroa pitkäaikaista lainaa.

Uudelle yhtiölle tulee 590 miljoonaa euroa lainaa. Sen maksavat käyttäjät eli käytännössä jokainen meistä. Jokaisen on pakko käyttää tämän uuden yhtiön monopolipalveluja, sillä sähkönjakelun hoitaa paikallinen monopoli. Jakeluverkostolla ja kaukolämmöllä energiayhtiöt tekevät voittonsa-> .

Monopolin palvelut, jotka kallistuvat 
- sähkön siirtomaksua ei pysty kilpailuttamaan (sähkön voi), siirtohinta nousee
- kaukolämmön vaihto on käytännössä mahdotonta, 3milj. euroa lisämaksua kouvolalaisille
- maakaasun käyttäjille toimittajan vaihtaminen on mahdotonta, maakaasu kallistuu.

KoSa Napakat 13.12.2014


KoSa 13.12.2014 KSS Energian myynti huonoa politiikkaa ->




Suurenna klikkaamalla kuvaa / KS 13.12.2014


KSS Energia on ollut Kouvolalle erinomainen tulonlähde. Yhtiö on tulouttanut Kouvolan kaupungille kymmenen viime vuoden aikana yli 70 miljoonaa euroa.
Nyt kokonaan omistamamme energiayhtiötä yritetään myydä perustettavalle uudelle, kuntarajat ylittävälle yhtiölle.

Energiayhtiömme myymisestä valmistui ensimmäinen salainen esitys jo viime kesäkuussa, jonka olemassaolo ja sisältö salattiin sekä kaupunginhallituksen jäseniltä että konsernijaostolta. Selvityksen syynä oli selvästi Ratamon rahoittaminen ja Kotkan kaupungin tarve saada talouttaan paikattua säilyttäen silti omistuksensa energiayhtiöissä.

Uudessa selvityksessä kunnat myyvät osakkeensa uudelle yhtiölle 590 miljoonalla eurolla. Uusi yhtiö rahoitetaan pankki- ja osakaslainalla. Kertatuloutuksena Kouvola saisi 97 miljoonaa euroa. Käytännössä tämä tuloutus tulee siitä, että myymme itse itsellemme sähkölaitoksen, samoin vesilaitoksen yhtiöittämisessä tehtiin.

Rahat niin velkojen kuin kaupunkien vaatimien tuloutuksien maksuun saadaan vain ottamalla uudelle yhtiölle velkaa. Uudella yhtiöllä tulee olemaan velkaa yli 590 miljoonaa euroa. Velan lyhennykset, korot ja kuntien vaatimat tuloutukset otetaan asiakkaiden hintoja korottamalla.

Yhteinen yhtiö yhtenäistää kaukolämmön hinnat. Kotkalaiset maksavat korkeampaa hintaa kaukolämmöstä kuin Kouvolassa. Kuntien yhteisesti omistama yhtiö yhtenäistää heti hintansa. Tämä tarkoittaa rahassa yli kolmen miljoonan euron lisähintaa kaukolämpökuluttajille Kouvolassa, ja sähkönkäyttäjille isoa verkkomaksun korotusta.

Ainuttakaan merkittävää synergiahyötyä järjestelyillä ei saavuteta, ainoa hyötyjä turhasta selvityksestä oli jälleen konsulttiyhtiöt.

perjantai 12. joulukuuta 2014

Energiayhtiön myynnin toteutus

Alla on kuvattu, miten KSS Energian yhtiöittäminen teknisesti tehdään.


Suurenna klikkaamalla kuvaa / KS 11.12.2014
Miksi tuo virkamiehiä houkuttaa on sen tuoma riihikuiva raha. Käteistä rahaa tulee heti 97 miljoonaa euroa. Siitä 77 miljoonaa euroa on varsinainen maksu, kertatuloutus. Liäski Kouvolalta kuittaantuu KSS:n 20 miljoonan euron laina.



Yllä olevaan kysymykseen vastaus löytyy alta. Kunnat antavat uudelle yhtiölle 324 miljoonan euron osakasalainan, josta perivät 5% koron. Täten kunnat saavat pidettyä yhtiön vielä lypsylehmänään. Osakaslainan korkoa muuttamalla saadaan sitten lypsettyä enemmän rahaa.

Osakaslainan lisäksi yhtiö ottaa 265 miljoonan eruon lainan, josta maksaa lyhennykset ja koron. Tästä rahasta maksetaan ne kuntien saamat miljoonat. Näin velka näkyy energiayhtiön taseessa, ei kunnan taseessa. Nerokasta kikkailua.


KS 11.12.2014

Kouvolan kaupunginvaltuutettu Kimmo Jokiranta (kesk.) on keskeinen päättäjä asiassa luottamustoimiensa kautta. Hänen mukaansa (KS 11.12.2014):
- Ratkaisevaa on se, että mahdollisen energiayhtiöiden yhdistämisen jälkeen asiakas maksaa pitkällä aikavälillä vähemmän kuin siinä tapauksessa, että jatkettaisiin ennallaan.
Jokirannan perusteluna on toiminnan tehostuminen. Kuka faktojen perusteella uskoo tätä?

Henkilöt: Kimmo Jokiranta, keskusta
Yritykset: KSS Energia, Kotkan Energia Kymenlaakson Sähkö
Muut asiasanat: Yhtiöittäminen, Liikelaitos, Raha, Talous, Energia, Osakaslaina

Energiayhtiö myydään itselleen

Kouvolan myy energiayhtiön itselleen. Kun Kouvolassa energiayhtiön asiat on hoidettu paremmin, niin nyt kouvolalaiset joutuvat myös muiden kuntien, kuten Kotkan heikon talouden maksumiehiksi. Harri Lehto kirjoituksessaan vaatii aivan oikeutetusti, että ryhmät ja eduskuntavaaliehdokkaat kertovat kantansa. Näin äänestäjät voivat tehdä eduskuntavaalien osalta omat päätelmänsä ja kertoa kantansa sitä kautta. Kantani on täysin selvä ja ehdoton. Vastustan KSS Energian myyntiä.

KS 12.12.2014 Kouvolalaiset maksumiehiksi energiayhtiöiden kaupassa ->

KS 12.12.2014 Harri Lehto KSS:n yhtiöittämisestä

Henkilöt: Harri Lehto
Yritykset: KSS Energia, Kotkan Energia Kymenlaakson Sähkö
Muut asiasanat: Yhtiöittäminen, Liikelaitos, Raha, Talous, Energia

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Kouvolan suuri puhallus

Jouni Suninen kirjoittaa selkeästi, mistä KSS Energian myyntiaikeissa on kyse. Kaupunkilaisilla maksatetaan jo kerran maksettu energiayhtiö toistamiseen. Tällä piiloverotuksella  asumiskustannukset nousevat. Kaukolämpöä tai maakaasua käyttävien on käytännössä  mahdoton edes vaihtaa yhtiötä.

Napakoissa tätä on kutsuttu puhallukseksi ja sitä se mitä suuremmassa määrin onkin.



 KS 12.10.2014 Asukkaat maksavat lopulta energiayhtiön kaupan->


Suurenna klikkaamalla kuvaa / KS 10.12.2014 Jouni Sunisen mielipidekirjoitus

Henkilöt: Jouni Suninen, perussuomalaiset, ps
Yritykset: KSS Energia, Kotkan Energia Kymenlaakson Sähkö
Muut asiasanat: Yhtiöittäminen, Liikelaitos, Raha, Talous, Energia

Poliisit kentällä vähenevät

Poliisipäällikkö Lähdemäki kirjoitti KS 5.12.2014 vastineen (alla) kirjoitukseeni Poliisit vähenee - johdon palkat nousee ->

Poliisihallinnon uudistukset Pora 1 ja erityisesti Pora 2 kasvatti keskushallintoa ja kuluja poliisihallituksen omien laskelmien mukaan. Poliisipäällikkö-tittelillä olevien henkilöiden määrä on vähentynyt, muiden päälliköiden määrä on sen sijaan kasvanut. Osin johtoa on ”vähennetty” siirtämälle heitä asiantuntija-titteleiden alle. Hallinnollisia tehtäviä kirjataan osin myös toisiin kohtiin. Siten Lähdesmäen 5.12.2014 lehdessä mainitsemat luvut eivät vakuuta.

Vuoden 2014 alusta astui voimaan kolmas vaihe, Pora 3. Tämän pitäisi tuoda noin 30 miljoonan euron säästöt. Mutta se näyttää tuovan miljoonien eurojen lisäkulut johdon palkkojen nousun vuoksi. Aiheesta on tulossa väitöstutkimus, joten silloin tiedämme totuuden.
Poliisiuudistuksen säästöt on saatu vähentämällä poliisilaitosten työntekijöitä. Siten operatiiviset poliisit vähenevät ja erityisesti harvaan asutuilla alueilla poliisi alkaa olla harvinaisuus.


Suurenna klikkaamalla kuvaa /  KS 5.12.2014 poliisipäällikkö Lähdesmäki

lauantai 6. joulukuuta 2014

Itsenäisyys ei ole itsestään selvyys

Sotshin olympialaisten aikaan helmikuussa 2014 maailma näytti vielä auvoiselta. Mutta pian asiat muuttuivat, vieläpä Euroopassa. Tällä hetkellä on vahva vastakkainasettelu.

Itsenäisyyspäivän kynttilä

Talvi- ja jatkosodassa kaatui yli 80.000 miestä. Monet heistä olivat perheellisiä. Sodan jälkeen oli 30.000 sotaleskeä, jotka kasvattivat pienillä tuloilla lapsensa. Tällainen oli myös isoäitini, joka kasvatti isäni ja hänen kolme sisarustaan. Näitä isättömiä lapsia oli sodan jälkeen 50.000. He kantoivat suuren surunsa ja ovat olleet rakentamassa Suomen nykyistä hyvinvointia. Näitä sankarilapsia muistetaan harvoin.

torstai 4. joulukuuta 2014

Poliisit vähenee - johdon palkat nousee

KS 4.12.2014 Poliiseja vähennetään, johdon palkka nousee ->

Poliisiylijohtaja Paatero esitti jouluna 2011 hätähuudon poliisiautojen hankkimiseksi kansalaiskeräyksellä. ->  Silti samaan aikaan on ollut rahaa nostaa poliisijohdon omia palkoja yli kolmella miljoonalla eurolla. On kyllä Paaterolla arvot täysin kateissa ja oma etu ensisijalla.



Suurenna klikkaamalla kuvaa / KS 4.12.2014

Jo vuonna 2012 Heikki Mansikka-ahon tutkimus osoitti, että valtion tuottavuusohjelman uudistukset ovat tehneet poliisin keskushallinnosta raskaamman ja kalliimman kuin koskaan ennen. Kenttäorganisaatiota karsitaan säästöjen saamiseksi. Kaiken lisäksi raskas hallinto ei auta, vaan vaikeuttaa operatiivisen poliisin työtä.

Poliisilaitosten yhdistämisten piti tuoda säästöjä. Kuitenkin poliisijohdon palkat ovat nousseet vuodesta 2011 yli kolme miljoonaa euroa. Tavoitteena oli yli kahden miljoonan säästö.
Yleiskorotukset selittävät vain osan palkkojen noususta. Johdon palkkoja on nostettu enemmän kuin saatiin henkilöstövähennyksillä säästöjä.

Säästöjä on saatu ja saadaan vähentämällä operatiivisia poliiseja. Tehtävät lisääntyvät, mutta poliisien määrä on vähenemässä 7 500:sta alle 7 000:een. Säästöjä on saatu myös näennäisesti tuntikirjausten keinoin. Lisäksi myydään kalustoa, kuten autoja ja veneitä. Näin vähennetään käyttömenoja, mutta myös toimintaedellytyksiä.

Huvittavaa onkin, että vielä tammikuussa 2012 poliisijohtaja Mikko Paatero esitti kansalaiskeräystä poliisiautojen hankkimiseksi. Keräyksellä autot, jotta johdon palkkoja voidaan nostaa.

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) on epäonnistunut pahasti poliisihallinnon uudistuksessa. Hänen päinvastaisista vakuutteluistaan huolimatta poliisihallinto on kasvanut ja kenttätoiminta heikentynyt. Siten poliisien taannoinen mielenilmaisu oli aiheellinen, ja huoli yleisestä turvallisuuden heikkenemisestä olisi otettava vakavasti.

PK-lehti 3.12.2014: Poliisit kentällä vähenevät

Suurenna klikkaamalla kuvaa / PK-lehti 3.12.2014

maanantai 1. joulukuuta 2014

Miljoona euroa VIP-aitioon vai kyläkouluja?

Vastaus on miljoona euroa Jäähallin VIP-aitioon, jos kaupunginvaltuuston kantaa katsotaan. Kanta oli varsin selvä, sillä vain 7 henkilöä vastusti. Pitää vielä muistaa, että nuokin investoinnit tehdään lainarahalla. Toki on hienoa, että Kookoo nousee SM-liigaan. Mutta jos pitää säästösyistä sulkea kouluja, että saadaan muutaman sadan tuhannen näennäissäästöt, niin onko tämä oikein? Jääkiekkoilijat ensin, lapset sitten.


Kaupunginvaltuusto 1.12.201
Jäähallin VIP-aitioäänestys vetää totiseksi

VIP-aitiot vuokrataan 20 vuoden vuokrasopimuksella. Uskoo ken tahtoo, että seura maksaa aitiot kaupungille. Ihan pelkkää itsepetosta. Ei mene montaa vuotta, kun tullaan anomaan maksuaikaa ja viimein jäävät kokonaan maksamatta.