Kouvola ei ota tosissaan kemikaalionnettomuuksien mahdollisuutta

Kouvolan lähistöllä on sattunut rautateillä kaksi vakavaa kemikaalionnettomuutta reilun puolen vuoden  aikana. Toisessa onnettomuudessa syyskuussa 2017 Kouvolan ratapihalla junan säiliökontista vuoti runsaat 10 tonnia vetyperoksidia kahden junanvaunun törmättyä ja toisessa junaonnettomuudessa 21. maaliskuuta 2018 valui 40 tonnia MTBE:tä Mäntyharjulla luontoon. Ainetta, jota käytetään bensiinin lisäaineena ja joka on kokonaan kielletty Kaliforniassa.

"Kemikaalionnettomuuksien mahdollisuutta eivät päättäjät ota Kouvolassa tosissaan."

Tämä on tullut monta kertaa esille puheissa ja halussa kaavoittaa radan varret täyteen kerrostaloja.

Mikäli Tornionmäen alueella sattunut kemikaalihaaveri olisi tapahtunut tulevaisuudessa täyteen rakennetulla Halkotorinkadun alueella, olisi todennäköisesti radanvarren kerrostaloista kerätty ruumiita.

Päätöksiä rakentaa radanvarteen asuntoja perustellaan sillä, että radan varteen rakennettavat kerrostalot muodostavat ”sisääntuloportin” junalla Kouvolaan saavuttaessa sekä ”rakentaminen mahdollistaa positiivisen ja turvallisen ympäristön synnyn.”

Asuinrakennuksien kaavoittaminen radan välittömään läheisyyteen on perusteltu myös sillä, että vaarallisen kemikaalionnettomuuden todennäköisyys Kouvolassa on pienempi kuin kerran tuhannessa vuodessa. Tämän takia kerrostalojen rakentamista radanvarteen pidetään jopa turvallisuutta lisäävänä tekijänä. 

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 457§ määrää suojaetäisyyksistä seuraavasti: ”Harkittaessa rakennushankkeen sijoittamista ja rakennuspaikan soveltuvuutta on huolehdittava vaarallisista aineista aiheutuvan suuronnettomuusvaaran torjumiseksi riittävistä suojaetäisyyksistä”.  Tuolle määräykselle Kouvolan päättäjät ja viranhaltijat lähinnä nauravat.

Pekka Korpivaara

kaupunginvaltuutettu (kok)
Kouvola

Linkki: KS 26.4.2018 Pekka Korpivaaran mielipidekirjoitus

Linkki: KS Taas vetyperoksidionnettomuus Kouvolassa: kaksi vaunua suistui kiskoilta ja kaatui Kullasvaarassa — Alue on eristetty KS 8.11.2018

Vanhusten kotihoito kuntoon tiimimallilla

Kouvolan vanhusten kotihoitoa vaivaa kiristynyt työtahti, kiire ja työntekijöiden jaksaminen. Nyt pitäisi katse suunnata työn organisointiin ja tuoda uudet toimintamallit työhön.

Mallia voi ottaa hollantilaisen kotihoivayritys Buurtzorgin toiminnasta. Yrityksen 9000 hoitajaa toimivat noin 12 hengen itsenäisinä tiimeinä, eikä keskijohtoa ole ollenkaan. Asiakasta hoidetaan kokonaisvaltaisesti ja hänen kykyä selvitä itsenäisesti arjesta tuetaan. Yrityksen asiakastyytyväisyys on huippuluokkaa ja hinta 20 prosenttia kilpailijayrityksiä halvempi. Lisäksi yritys on valittu Hollannin parhaaksi työpaikaksi. Buurtzorgin mallissa keventynyt hallinto mahdollistaa suuremman resurssin kotihoitajille.

Suomessa mallia on sovellettu vuodesta 2015 Debora-hoivayrityksessä, jonka henkilöstö on kymmenkertaistunut muutamassa vuodessa. Hoitajia on 700. Hallinnossa on vain kuusi henkilöä, kaikki muut tekevät asiakastyötä. Deboran kodinhoitajien asiakastyöhön käyttämän työajan osuus on korkea eli toiminta on tehokasta. Opintomatka Lahteen ja Hollantiin olisi paikallaan.

Mallia pitäisi alkaa pilotoida jollakin kotihoitoalueella. Tältä osin kannattaa selvittää Sitran rahoitus esimerkiksi Uudistumiskyky-teemasta.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Kouvolan kaupunki selvittää toimintamallia ja pilotointiin saatavaa rahoitusta tavoitteena toimintamallin kokeilu jollakin Kouvolan kotihoidon alueella.

Pekka Korpivaara

Lisää asiasta:

https://sairaanhoitajat.fi/2015/mies-joka-sekoitti-hollannin/

https://muistiasiantuntijatblogi.wordpress.com/2017/08/29/hollantilainen-kotihoidon-malli-buurtzorg-vahentaa-byrokratiaa-ja-korostaa-asiakaslahtoisyytta/

” Kaikki hierarkia piti saada pois.

 Pohjimmiltaan sairaanhoitaja Jos de Blokin viesti on yksinkertainen. Hän vain toivoo, että hoitotyöntekijät saisivat toimia häiriöittä, ilman että byrokraatit kiusaavat ja kovapalkkaiset johtajat hankaloittavat hommia. Hän haluaa antaa kaiken vallan kenttäväelle: sairaanhoitajille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille.

 Pomoistaan vapautettuina nämä pääsevät keskittymään asiakkaisiinsa. Sen sijaan, että he laatisivat loputtomia raporttejaan, sairaanhoitajat päättävät itse, millainen hoitoapparaatti hoidettavan ympärille rakentuu ja miten se toimii. Tavoite on tyydyttää asiakkaan tarpeet, ei johtajiston.

 Kotisairaanhoitajat tuntevat asiakkaiden viralliset ja epäviralliset verkostot. He tietävät, kuka on omalääkäri, löytyykö fysioterapeuttia, onko naapureita, jotka voivat auttaa. Jos de Blok toivoo, että kotisairaanhoitaja aktivoi ja koordinoi asiakkaan verkoston voimavarat, mutta ilman muodollisuuksia.

”

 https://frankmartela.fi/2015/08/04/buurtzorg-ja-kotihoidon-itseohjautuva-vallankumous-miten-tarjota-halvempaa-iloisempaa-ja-laadukkaampaa-hoitoa/
 

https://muistiasiantuntijatblogi.wordpress.com/2017/08/29/hollantilainen-kotihoidon-malli-buurtzorg-vahentaa-byrokratiaa-ja-korostaa-asiakaslahtoisyytta/

 ” Käytännössä Buurtzorgin kotihoidon yksiköt muodostuvat maksimissaan 12 hoitajan tiimeistä. Heillä on kullakin oma alueensa, jossa on 40–60 asiakasta. Tällä hetkellä Hollannissa toimii arviolta 900 tiimiä. Tiimeissä ei ole erikseen esimiestä, vaan esimerkiksi budjetin laatimisesta päätetään yhdessä. Säätiön puolesta palkanmaksusta ja taloushallinnosta vastaa yksi noin 50 hengen hallintotiimi kaikkia tiimejä varten. 

Toiminta perustuu ajatukseen, että kaikki osallistuvat työn suunnitteluun ja koordinointiin: kaikille on sovittu jokin tietty vastuualue. Yksiköt voivat toimia keskenään hyvinkin eri tavalla, tärkeintä on löytää jokaiselle tiimille omat, sopivat toimintatavat. Haasteisiinsa Buurtzorg -tiimit saavat mentorointitukea noin 20 hengen mentoritiimiltä.

Esimerkiksi rekrytointeihin, vastuunjakoon ja kontaktien luomiseen tarjotaan siis työnohjausta, mutta päätökset tehdään oman yksikön kesken. Hallintorakennetta ja esimerkiksi laskutusta yksinkertaistaa myös se, että kaikki hoitajat pyrkivät mahdollisuuksiensa mukaan osallistumaan kaikkiin hoitotehtäviin perushoidosta ja ulkoilutuksesta lääkkeenjakoon. Tämän mahdollistaa hoitajien korkea koulutustaso, sillä suurin osa hoitajista on koulutukseltaan sairaanhoitajia.”

Hollannissa työntekijät ovat pääasiassa sairaanhoitajia. Sillä ei ole mielestäni mitään merkitystä. Ulkomailla pitää olla enemmän koulutettu, että pääsee lähellekään suomalaista itseohjautuvuutta, omatoimisuutta ja kykyä ajatella itsenäisesti. Olen opettanut kv-puolella vuodesta 1997 ja tiedän suomalaisten ja ulkomaalaisten eron. Jos on jotain, mitä voi tehdä vain sairaanhoitaja, niin silloin tiimissä olisi tarvittava määrä sairaanhoitajia. Ulkomailla jos on lähihoitajatasoisella koulutuksella, niin he odottavat selvän työnkuvan ja käskytyksen, omatoimisuus puuttuu. Suomalaiset lähihoitajat eivät samaa tarvitse. Ulkomaalaisten sairaanhoitajien koulutus ei myöskään välttämättä vastaa suomalaista koulutusta. Ovat usein lähempänä meikäläisiä lähihoitajia kuin sairaanhoitajia.

Ei tuon asian juju sitä paitsi ole noissa sairaanhoitajissa. Se on siinä vapaudessa, mikä työntekijöille annetaan. Lisäksi siinä, että resurssia on enemmän kuin nykyisellään. Myös byrokratiaa on vähemmän ja silti asiat hoituvat. Suomalaiset kotihoitajat pystyvät tuohon oikein hyvin. Ongelma on se, että mitäs niillä kalliilla johtajilla ja hallinnolla sitten tehdään? Hehän laittavat jalat tenossa vastaan, ettei mene oma työpaikka. Mikä tietty on ymmärrettävää.

Asiaa kannattaisi kaupungin edistää pilotoimalla sitä yhdellä alueella. Koska malli on niin ”outo”, esitin kuntalaisaloitteessani opintomatkaa ainakin Lahteen, jopa Hollantiin uskon vahvistamiseksi.

RAHOITUSTA SITRASTA

Olen satavarma, että tuohon hankkeeseen saisi rahoitusta Sitrasta:
https://www.sitra.fi/aiheet/rahoitus-hankkeisiin/

” Rahoitus hankkeisiin

Sitra uudistaa erilaisilla hankkeilla ajattelua hyvästä elämästä. Etsimme ihmislähtöisiä toimintamalleja ja vauhditamme kestävää liiketoimintaa.”

Sitran sivuillakin on jo juttu Buurtzorgin mallista.

Keskisuomalainenkin voisi soittaa ao. henkilölle ja kysyä asiasta samaan juttuun:

Kimolan kanavasta luovuttava

KS 30.3.2018 Kimolan kanavasta luovuttava ->

Kimolan kanavan rahoituspäätös tulee harkita uudelleen. Kouvolan osuus kanavahankkeessa piti alun perin olla 1,8 miljoonaa euroa.  Kuitenkin jo hankevaiheessa summa kasvoi 2,7 miljoonaan euroon. Tällä hetkellä kanavan kustannukset ovat jo kasvaneet Kouvolan osalta 5,7 miljoonaan euroon.

Hankesuunnitelman alkuperäinen 9 miljoonan euron kustannusarvio on siis kasvanut yli kaksinkertaiseksi eli 20,8 miljoonaan euroon. Lisäksi rakentamisen aikana mahdollisesti esiin tulevat seikat voivat nostaa kokonaiskustannuksia vielä huomattavasti.

Suurin ongelma ei ole edes kasvaneet rakennuskustannukset, vaan käyttö- ja kunnossapitokustannukset, jotka jäävät Kouvolan kustannettaviksi. Nämä kustannukset voivat olla huomattavia vuosittain. 

Kouvolan osuus Kimolan kanavasta 5,7 milj. euroa. Lisäksi vuosittaiset käyttökustannukset.

Kouvola lienee Suomessa ainoa kunta, joka on sitoutunut kustantamaan periaatteessa valtiolle kuuluvan vesiliikenneväylän kunnossapitoa.

Kouvolan tulisikin luopua kanavahankkeesta ja panostaa rahat paremmin aluettamme elinvoimaa lisääviin ja hyödyntäviin hankkeisiin.

KS 31.3.2018 

Hakusanat: Kouvola, Kimolan kanava, vesiliikenneväylä

Kimolan kanavan rakentamista nykyhinnoilla vastustaa yli 60% gallubin mukaan!

KS 1.5.2018 Napakat

Kimolan kanavan rakentamista vastustaa yli 60% KS:n lukijoista.

Linkki: Kimolan kanava: kS 17.4.2018 Rakennetaanko vai ei? — Äänestä ja kerro mielipiteesi

Lukijalta: Äärettömän kalliit sulutukset odottavat — Lukija vertailee Kimolan kanavan rakentamisen ja liikennöinnin kustannuksia

Kimolan kanavan rakentamiskustannukset ovat nousseet.

Tässä muutamia vuosina 2016—2017 toteutuneita sulutusmääriä. Nämä perustuvat liikenneviraston aineistoon: Kuopio—Iisalmi noin 400 sulutusta vuodessa, Kuopio—Syväri noin 600 ja Joensuusta Pieliselle noin 400.

Kaikki ovat suuren Saimaan vesistön latvavesiä. Kymijoen vesistön yläpäässä Keitele—Iisvesi noin 600 sulutusta vuodessa, Pielavedelle saakka noin 300. Kalkkisissa sulutuksia on noin 2 300 vuodessa, mutta suurin osa liikenteestä kohdistuu Heinolaan.

Heinolasta Vuolenkoskelle reitti on hieno, mutta mikä houkuttaisi siitä eteenpäin? Suunnitellulla kanavalla Vuolenkoskelta Voikkaalle voisi yllä olevien tilastojen perusteella olla arviolta 500 sulutusta vuodessa.

Jos rakennuskustannukset olisivat 20,8 miljoonaa euroa, poistoaika 50 vuotta, korkokanta 3 prosenttia ja vuosittaiset ylläpitokustannukset 100 000 euroa, yhden sulutuksen hinnaksi tulisi huimat 1 650 euroa! Vaikka sulutuksia olisi tuhat vuodessa, kertasulutuksen hinta olisi yli 800 euroa.

Kanavan rakentaminen avaa aivan liian pienen lisän vesireittiin. Kun veneilykausi kestää käytännössä kesäkuun alusta elokuun puoliväliin, yrittäjät tuskin uskaltavat investoida palveluihin. Tykkimäkeen, Veturiin ja kertaluontoisille asuntomessuille veneilijöitä on turha havitella.

Rakentamisessa ovat riskinä sortumat, jollainen tapahtui alkuperäisen kanavan rakentamisessa.

Sataman rakentaminen maksaa sekin. Rahaa ei pidä haaskata yhdelle harrastajaryhmälle. Tärkeämpiäkin kohteita rahalle olisi. Nyt pitää ryhdikkäästi hylätä Kimolan kanavahanke.

Timo Suominen, Eurajoki

Linkki: KS 21.4.2018 Äärettömän kalliit sulutukset odottavat

"Valtiovalta ei lämpene lisärahoitukselle, Valtiovarainministeriö ei hyväksynyt kanavan lisärahoitusta alustavaan lisäbudjettiesitykseensä. Kimolan kanavan rakentaminen edellyttää valtiolta yli neljän miljoonan euron lisärahaa, koska kanavan arvioitu rakennuskustannus tuplaantui suunnittelussa"

Linkki: Yle 3.5.2018 Valtion alustava kanta, Kimolan kanava ei saa lisärahaa.

Poksin ruuhkat itse aiheutettuja

Ritva Sorvali ihmetteli kirjoituksessaan (KS 25.3) miksi Kouvolan väkimäärä vähenee? Väkimäärän kehitys on monen asian summa, mutta osa syy väestökehitykseen löytyy valtuutettujen asenteista ja Kouvolan omista päätöksistä.

Väkimäärä vähenee silloin kun työpaikat vähenee.  Ruuhkat PoKSissa ovat nykyisen kaupunginhallituksen tekemien päätöksien seurauksia.  Nykyinen kaupunginhallitus pudotti viime vuoden lopulla vuodepaikat 165 paikasta 115 paikkaan Carean siirtosopimuksella. Samalla luotiin pohja työpaikkojen siirtymiselle Kotkaan ja Haminaan, Kymen Hoito- ja Kuntoutuskeskukseen.

Taistelua Kouvolassa olevista vuodepaikkoista käytiin koko viime valtuustokausi. Edellisen kaupunginhallituksen enemmistön kanssa emme suostuneet vähentämään vuodepaikkoja. Nyt kaikki tuo työ terveyskeskuksen vuodeosastojen nro 2, 4 ja 6 puolustamiseksi tuntuu olleen turhaa. 

Uusi kaupunginhallitus ei vuodepaikkoja halunnut säilyttää, vaan hyväksyi vähennykset 4.12.2017 pidetyssä kokouksessa samalla, kun se hyväksyi sairaanhoidon siirtosopimuksen Carean kanssa.

Asiantuntijoiden arviot, etteivät edes entiset vuodepaikkamäärät tule riittämään Kouvolassa, ovat kaikuneet kuuroille korville. Seuraukset vuodepaikka vähennyksistä eivät ole voineet tulla päättäjille yllätyksinä, koska aiempi isompi vuodepaikkamäärä oli jo riittämätön.

Jonot PoKS:ssa ovat Kouvolan tekemien huonojen sopimusten syytä. Miksi Kouvola hyväksyi noin alhaisen vuodepaikkojen määrän? Nyt kouvolalaisia potilaita hoidetaan ympäri maakuntaa.  Ritva Sorvali toivoi, että Kouvolasta löytyy sellaisia edunvalvojia, jotka puhuvat ja äänestävät eri tilanteissa Kouvolan palvelujen säilymisen puolesta. Tästä olemme samaa mieltä.

Pekka Korpivaara

Kaupunginvaltuutettu (kok)

KS 28.3.2018

Linkki: Poksin ruuhkat itse aiheutettuja KS 28.3.2018
Linkki: Ritva Sorvali KS 25.3.2018 Väestökadon torjunnassa siirryttävä odottamisesta tekemiseen

Ritva Sorvalin kirjoitus KS 25.03.2018

Sote-palvelut kolmeen liikelaitokseen

Kouvolan tulisi vaatia Kymenlaakson sote-palvelujen tuottamista kolmen maakunnallisen liikelaitoksen mallilla. Tämä muutos pitää tehdä ”Carean” perussopimuksen uusimisen yhteydessä.

Kaksi vuotta sitten Kouvolan päättäjät vannoivat oman itsenäisen terveydenhoidon puolesta. Nyt se olisi mahdollista toteuttaa perustamalla maakuntahallintoon maakunnalliset liikelaitokset.

Sote-palvelut tulisi tuottaa maakunnassa kolmessa liikelaitoksessa. Erikoissairaanhoito tuotettaisiin yhdessä maakunnallisessa liikelaitoksessa ja se hoitaisi erikoissairaanhoidon ja päivystyksen koko maakunnan alueella. Kouvolan ja Etelä-Kymenlaaksoon sosiaali- ja terveydenhoidon kuntayhtymän liikelaitokset tuottaisivat muut sote-palvelut omilla alueillaan.  

Liikelaitoksien hallitukset valittaisiin omilta alueiltaan, jolloin päätöksenteko ja palvelut säilyvät Kouvolassa. Toiminta on kustannustehokasta eikä rahat, palvelut ja hallinto valu Kotkan alueelle. Lisäksi erilliset liikelaitokset niin Kouvolassa kuin Etelä-Kymenlaaksossa huomioisivat paremmin paikallisten asukkaiden tarpeet. Matkat sote-palveluihin säilyvät lyhyinä.

Nyt suunnitellussa mallissa tukipalvelut, arvioinnit yms. siirtyvät pois Kouvolasta. Jopa päätösvalta siitä, mitä palveluja annetaan ja missä, siirtyy Etelä-Kymenlaakson päättäjille.

Kouvolan edunvalvonta on ollut Careassa surkeaa ja siksi Kouvolaa on viety kuin pässiä narussa! Nyt kaupunginhallituksella on näytön paikka Kouvolan sote-palvelujen säilyttämiseksi.

Pekka Korpivaara

Kaupunginvaltuutettu (kok)

Linkki: KS 26.3.2018 Sote-palvelut kolmeen liikelaitokseen.

Poliisien määrärahoja ei ole vähennetty

Poliisien määrärahoja ei ole vähennetty

Toisin kuin Sheikki Laakso kirjoituksessaan (PK 21.3) väittää poliisien määrärahoja ei ole lyöty kiinni tai edes vähennetty. Myöskään raskaan kaluston valvonnan kehityksessä ei ole tapahtunut romahtamista, sillä valvonnan vähentymiset ilmoitetaan aina Pora-raportin tavoitteista. Nämä luvut eivät kerro todellisesta valvontamäärän kehityksestä yhtään mitään. 

Poliisihallinnon määrärahat talousarviossa vuonna 2017 oli noin 745 miljoonaa euroa ja vuodelle 2018 on varattu 761 miljoonaa euroa eli yli 2% lisäys. Onko valtio siis lyönyt rahahanat kiinni tai tehnyt säästöjä, jos määrärahoja lisätään 2% vuosittain aikana, jolloin inflaatio on lähes nolla?

Vastoin yleistä käsitystä poliisin määrärahoja ei olla viime vuosina leikattu, vaan niihin on tehty tasokorotuksia jotka ylittävät kustannustason nousun. Vuonna 2005 poliisin määräraha budjetissa oli 557 miljoonaa euroa  ja nyt siis 761 milj.€. Poliisien määrärahat ovat siis kasvaneet yli 100 miljoonaa euroa tänä aikana. Tästä huolimatta poliiseja oli kymmenen vuotta sitten enemmän kuin nyt. Poliisin henkilöstön kokonaismäärä on silti noussut, koska valtakunnallisten toimijoiden resursseja on lisätty saman aikaan kuin poliisien määrä on pienentynyt.

Rahoituksen jakautumisessa onkin tapahtunut muutos. Poliisien lisääntyneet määrärahat on käytetty holtittomasti poliisien ylimmän johdon palkkauksiin ja palkankorotuksiin yms. lisäyksiin. Vasta muutamia vuosia sitten Poliisihallituksessa työskenteli noin 178 henkilöä, nyt lähes 300 eli toistasataa enemmin kuin aikaisemmin. 

Nykyisellä Poliisin konsernijohdolla pystyisi johtamaan 70 000 henkilön organisaation. Poliisin henkilöstöä on kuitenkin noin 7 000. Poliisin keskusjohtoista poliisihallintoa tulisikin keventää ja siirtää päätöksentekoa ja poliiseja enemmin maakuntiin.

Pekka Korpivaara

Kaupunginvaltuutettu (kok)

Linkki: Poliisien määrärahoja ei ole vähennetty 21.3.2018

Linkki: Sheikki Laakson kirjoitus poliisin määrärahoista

Sheiik Laakson kirjoitus KS 14.3.2018

Islamin osuutta terrorismissa peitellään

Asko U. Huuhtanen perustelee (KS 2.3) syitä terrorismille. Aina löydetään syy islamilaiselle terrorismille. Milloin se on köyhyys, milloin se on syrjäytyneisyys, milloin se on mielisairaudesta johtuvaa, milloin se länsimaiden sorrosta, milloin syy löytyy Lähi-Idästä tai länsimaista jne.

Syy ei ole koskaan islamin uskossa. Tällä kertaa se on patoutuneessa seksuaalisessa ahdistuksessa. Todellisuudessa terrorismi on uskonsotaa vääräuskoisia vastaan. 

Kirjoittaja kieltää islamin osuuden terrorismiin. Kuitenkin lähes kaikki se, mitä me kutsumme terrorismiksi, voidaan selittää pelkällä Koraanin opetuksella.

Jotkut imaamit opettavat jopa moskeijoissa, kuinka monella eri tavalla voit piestä oman vaimosi ja miten naisia saa seksuaalisesti kohdella ja että raiskaus ja tappaminen on sallittua Koraanin mukaan, kun se kohdistuu vääräuskoiseen jne. Raiskaustuomiot koetaan usein muslimiyhteisössä maallistuneen lännen terrorismina islamia vastaan, joka vaan lisää vihaa länsimaisia arvoja kohtaan.

Afganistanissa Kabulin naistenvankilassa näin räikeimmillään naisen aseman islamilaisessa yhteiskunnassa. Naisten kohtaamat tuomiot ja kauheudet vankilassa pohjautuvan lähes puhtaasti uskontoon. Niistä kauheuksista ei edes Suomessa voi totuudenmukaisesti kertoa, koska kauheudet ovat sitä luokkaa, ettei niitä täällä kukaan uskottaisi, vaan kertoja leimattaisiin valehtelijaksi ja kertomukset kuitattaisiin satuina.

Suomessa ei voi islamista ja terrorismista puhua valehtelematta ja kaunistelematta tai saa yleisöltä ja oikeuslaitokselta samoin perustein julkisen ”kivitystuomion” kuin raiskattu nainen Kabulissa.

Pekka Korpivaara

kaupunginvaltuutettu (kok)

Kouvola

Pekka Korpivaaran kirjoitus Islamista KS 11.4.2018

Milloin syy on mikäkin, koskaan ei kuitenkaan uskonto

Ks 3.3.2018 Lukijakirjoitus terrorismin syistä.

Linkki: Kymen Sanomat mielipidekirjoitus 2.3.2018 "Terrorismin taustalla seksuaalista ahdistusta

Liite: KS 11.3.2018 mielipidekirjoitus

Liite: Vastaus Korpivaaran kirjoitukseen KS 24.3.2018