sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Poliisien määrärahoja ei ole vähennetty



Toisin kuin Sheikki Laakso kirjoituksessaan (PK 21.3) väittää poliisien määrärahoja ei ole lyöty kiinni tai edes vähennetty. Myöskään raskaan kaluston valvonnan kehityksessä ei ole tapahtunut romahtamista, sillä valvonnan vähentymiset ilmoitetaan aina Pora-raportin tavoitteista. Nämä luvut eivät kerro todellisesta valvontamäärän kehityksestä yhtään mitään. 

Poliisihallinnon määrärahat talousarviossa vuonna 2017 oli noin 745 miljoonaa euroa ja vuodelle 2018 on varattu 761 miljoonaa euroa eli yli 2% lisäys. Onko valtio siis lyönyt rahahanat kiinni tai tehnyt säästöjä, jos määrärahoja lisätään 2% vuosittain aikana, jolloin inflaatio on lähes nolla?

Vastoin yleistä käsitystä poliisin määrärahoja ei olla viime vuosina leikattu, vaan niihin on tehty tasokorotuksia jotka ylittävät kustannustason nousun. Vuonna 2005 poliisin määräraha budjetissa oli 557 miljoonaa euroa  ja nyt siis 761 milj.€. Poliisien määrärahat ovat siis kasvaneet yli 100 miljoonaa euroa tänä aikana. Tästä huolimatta poliiseja oli kymmenen vuotta sitten enemmän kuin nyt. Poliisin henkilöstön kokonaismäärä on silti noussut, koska valtakunnallisten toimijoiden resursseja on lisätty saman aikaan kuin poliisien määrä on pienentynyt.

Rahoituksen jakautumisessa onkin tapahtunut muutos. Poliisien lisääntyneet määrärahat on käytetty holtittomasti poliisien ylimmän johdon palkkauksiin ja palkankorotuksiin yms. lisäyksiin. Vasta muutamia vuosia sitten Poliisihallituksessa työskenteli noin 178 henkilöä, nyt lähes 300 eli toistasataa enemmin kuin aikaisemmin. 

Nykyisellä Poliisin konsernijohdolla pystyisi johtamaan 70 000 henkilön organisaation. Poliisin henkilöstöä on kuitenkin noin 7 000. Poliisin keskusjohtoista poliisihallintoa tulisikin keventää ja siirtää päätöksentekoa ja poliiseja enemmin maakuntiin.

Pekka Korpivaara
Kaupunginvaltuutettu (kok)




sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Islamin osuutta terrorismissa peitellään

Asko U. Huuhtanen perustelee (KS 2.3) syitä terrorismille. Aina löydetään syy islamilaiselle terrorismille. Milloin se on köyhyys, milloin se on syrjäytyneisyys, milloin se on mielisairaudesta johtuvaa, milloin se länsimaiden sorrosta, milloin syy löytyy Lähi-Idästä tai länsimaista jne.

Syy ei ole koskaan islamin uskossa. Tällä kertaa se on patoutuneessa seksuaalisessa ahdistuksessa. Todellisuudessa terrorismi on uskonsotaa vääräuskoisia vastaan. 
Kirjoittaja kieltää islamin osuuden terrorismiin. Kuitenkin lähes kaikki se, mitä me kutsumme terrorismiksi, voidaan selittää pelkällä Koraanin opetuksella.
Jotkut imaamit opettavat jopa moskeijoissa, kuinka monella eri tavalla voit piestä oman vaimosi ja miten naisia saa seksuaalisesti kohdella ja että raiskaus ja tappaminen on sallittua Koraanin mukaan, kun se kohdistuu vääräuskoiseen jne. Raiskaustuomiot koetaan usein muslimiyhteisössä maallistuneen lännen terrorismina islamia vastaan, joka vaan lisää vihaa länsimaisia arvoja kohtaan.
Afganistanissa Kabulin naistenvankilassa näin räikeimmillään naisen aseman islamilaisessa yhteiskunnassa. Naisten kohtaamat tuomiot ja kauheudet vankilassa pohjautuvan lähes puhtaasti uskontoon. Niistä kauheuksista ei edes Suomessa voi totuudenmukaisesti kertoa, koska kauheudet ovat sitä luokkaa, ettei niitä täällä kukaan uskottaisi, vaan kertoja leimattaisiin valehtelijaksi ja kertomukset kuitattaisiin satuina.
Suomessa ei voi islamista ja terrorismista puhua valehtelematta ja kaunistelematta tai saa yleisöltä ja oikeuslaitokselta samoin perustein julkisen ”kivitystuomion” kuin raiskattu nainen Kabulissa.

Pekka Korpivaara
kaupunginvaltuutettu (kok)
Kouvola


Pekka Korpivaaran kirjoitus Islamista KS 11.4.2018



Milloin syy on mikäkin, koskaan ei kuitenkaan uskonto

Ks 3.3.2018 Lukijakirjoitus terrorismin syistä.


Linkki: Kymen Sanomat mielipidekirjoitus 2.3.2018 "Terrorismin taustalla seksuaalista ahdistusta

Liite: KS 11.3.2018 mielipidekirjoitus



torstai 8. maaliskuuta 2018

Sote- ja maakuntauudistus kallis ja haitallinen


Kouvola on koko sote- ja maakuntauudistuksen suurin häviäjä sekä maksaja Suomessa.  Maakunta-uudistuksen esivalmistelukulut tänä vuonna maakunnassamme ovat noin 1,9 miljoonaa. Tämän päälle tulevat vielä Kouvolan kaupungin sote-valmisteluun osallistuvien henkilöiden työaikakustannukset, joista ei ole kenelläkään tarkkaa tietoa.  Vaikka valtionhallinto maksaakin osan kuluista, jää silti kunnille merkittävä osuus maksuista. Näiden kustannusten päälle tulevat vielä maakunnan tietohallinnon perustamisprojektin valmistelu ja suunnittelu kulut. Niiden on arvioitu maksavan pelkästään tammi-toukokuun aikana 833 730 euroa. Tämä summa siis viidessä kuukaudessa.

Kymenlaaksossa menetämme maakuntauudistuksessa vuodesta 2025 lähtien valtionosuuksia 91 €/asukas. Vuodesta 2022 lähtien on Kouvolan pysyvä laskennallinen veroäyrinkorotus maakuntahallinnon takia 0,2%, vaikka maakunnasta ei aiheutuisi ylimääräisiä lisäkustannuksia.  Todelliseksi nousupaineeksi arvioidaan yli prosenttia, koska byrokratia ja matkakustannukset aiheuttavat Kouvolalle miljoonien lisäkustannukset. Pelkästään tehottomasta erikoissairaanhoidosta aiheutuvat lisäkustannukset ovat miljoonia tai kymmeniä miljoonia Kouvolalle. Nämä lisäkustannukset näkyvät myös potilaille kohonneina maksuina.

Maakuntauudistus vie päätöksentekoa kauemmas ihmisistä sekä monimutkaistaa ja paisuttaa julkista sektoria. Todellinen määräysvalta pysyy ministeriöissä ja eduskunnassa. Sote-maakuntamalli siis vain lisää byrokratiaa ja huonontaa ja monimutkaistaa ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluja. Tarkoitus on ollut alun perin parantaa palveluja. Koko sote- ja maakuntauudistus tulisi kaataa eduskunnassa. Alueellinen tasa-arvo ja päätösvalta tulisi olla sote-ratkaisua ohjaava tavoite Kymenlaaksossa, eikä kaikkien toimintojen siirtäminen Etelä-Kymenlaaksoon. Valitettavasti tätä kehitystä ajavat niin alueemme kansanedustajat kuin osa kuntapäättäjistämme. Ylimmät päättäjämme eduskunnassa ovat ajaneet vain omia etujaan maakuntauudistuksen varjolla. 

Maakuntauudistus tulisikin pysäyttää ja valmistella uudistus vastuukuntamallin pohjalle.  Kouvola ei ansaitse tällaista kohtelua valtiovallan taholta.

Pekka Korpivaara







tiistai 30. tammikuuta 2018

Kotkalle ja Kouvolalle yhteinen työterveysyritys

KS 30.1.2018 yleisönosastokirjoitus

Kotkalle ja Kouvolalle yhteinen työterveysyritys


Kymenlaakson kuntien tulee siirtää työterveyspalvelut yhteisesti hallinnoituun maakunnan omistamaan yhtiöön. Kymijoen Työterveys Oy:n myyntiä ei tule hyväksyä. Kymenlaakson kuntien tulisi tehdä yhtiöstä kuntien yhteisesti omistama yhtiö, jonka osakkaana olisivat kaikki Kymenlaakson kunnat väkiluvun mukaan.

Yhteistyöllä on pitkät perinteet. Kotka, Hamina ja Kouvola ovat yhteistyössä hankkineet tarvittavat työterveyspalvelut jo vuodesta 2012 asti yhteisesti johdetulta Kymijoen Työterveyden liikelaitokselta, jolloin myös mukaan tulleiden kuntien henkilöstö siirtyi Kotkan liikelaitoksen palvelukseen. Myöhemmin mukaan on tullut muitakin kuntia. Johtosäännöllä ja yhteistoimintasopimuksella on hallinnoitu yhteisesti kuntien työntekijöiden työterveyttä kaikkien eduksi. Nyt tämä kaikkia kuntia hyödyttävä yhteistyö uhkaa kaatua Kymijoen Työterveys Oy:n myymiseen pörssiyhtiö Pihlajalinnalle.

Yhteisen yhtiön tuomat edut ovat kiistattomat. Rahat säilyvät maakunnassa, osingot tulevat kuntalaisten hyödyksi. Tulevan maakunnan työntekijät kyettäisiin hoitamaan omassa, kuntien yhteisesti hallinnoimassa yhtiössä. Tässä järjestelyssä kaikki maakunnan asukkaat olisivat voittajia. Myös rahat ja työpaikat säilyisivät maakunnassamme paremmin kuin nyt suunnitellulla kaupalla. Pitkällä aikavälillä osinkotuotot olisivat suuremmat kuin myynnistä saatavat tulot. Tällä järjestelyllä kunnat säästäisivät myös kalliit ja monimutkaiset hankintakilpailutukset, koska yhtiö olisi aito in-house-yhtiö ja voisimme helposti hankkia yhtiön tukipalvelut oman maakuntamme alueelta. Yhteistyössä on maakunnan voima!

Pekka Korpivaara, valtuutettu (kok.), Kouvola
Pentti Tiusanen, valtuutettu (vas.), Kotka

keskiviikko 24. tammikuuta 2018

Oikeusministeri Häkkänen on mies paikallaan


Häkkänen vie Nissisen irtisanomisen hallitukseen tortaina 24.1.2018


"Oikeusministeri Antti Häkkäsen mukaan hallitus päättää valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen irtisanomisesta huomenna torstaina."
Kauppalehti uutisoi, että Oikeusministeriö tiedotti aamulla esittävänsä, että valtioneuvosto erottaisi valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen.
Taustalla on Nissisen joulukuussa saama tuomio virkavelvollisuuden rikkomisesta, jonka jälkeen oikeusministeriö käynnisti virkamiesoikeudellisen harkinnan. Kokonaisharkinnan perusteella oikeusministeriö on päätynyt esittämään irtisanomista.
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) vahvistaa Twitterissä, että hän vie asian valtioneuvoston huomiseen istuntoon.
"Olen huolellisen kokonaisharkinnan jälkeen tänään päättänyt käynnistää valtakunnansyyttäjän irtisanomisprosessin. Valtioneuvosto tekee esitykseni pohjalta ratkaisun irtisanomisesta torstaina. Kommentoin päätöksen perusteluja laajemmin huomenna valtioneuvoston istunnon jälkeen", Häkkänen toteaa."
Yllä oleva lainattu Kauppalehdestä.

Oikeusministeri Antti Häkkänen ottaa rohkeasti kantaa asiaan kuten pitääkin. Moraalisesti tämä päätös on hieno osoitus moraalisesti korkeasta politiikasta.

Kauppalehti uutisoi 23.1.2018 Häkkäsen rohkeasta ja asiallisesta toiminnasta!



HÄKKÄNEN EROTTU VALTAKUNNANSYYTTÄJÄN 25.1.2018 (valtioneuvosto muodollisesti)






tiistai 23. tammikuuta 2018

Kari Kylliäinen: Mikään ei ole muuttunut

KoSa 22.1.2018 Kari Kylliäinen - Mikään ei ole muuttunut - eikä taida muuttua!

Kannattaa lukea Kylliäisen mielipidekirjoitus. Varsin hyvä huomio:
Kouvolan nykyinen hallintosääntö tuli voimaan 1.6.2017 ja nyt sitä ollaan Harri Helmisen ”mahtikäskyllä” ja kiireellä tekemässä uusiksi – miksi? Asiaa käsiteltiin muun muassa 13.11.2017 lounaspalaverissa, jossa oli kahdeksantoista henkilöä – kolme viranhaltijaa ja 15 valtuutettua, jossa tehtiin päätöksiä uudesta  kaupungin hallintosääntöluonnoksesta, joka tulee voimaan 2018. kyseinen. Muistio ei ole kaikkien viranhaltijoiden ja valtuutettujen käytettävissä – miksi? 

KoSa 22.1.2018 Kari Kylliäisen mielipidekirjoitus (Pekka Korpivaaran blogi)

KoSa 22.1.2018 Kari Kylliäisen mielipidekirjoitus

perjantai 19. tammikuuta 2018

Hallintosääntömuutos romuttaa demokratiaa


Hallintisääntömuutos romuttaa demokratiaa

Kouvolassa on tekeillä uusi hallintosääntö. Hallintosäännöllä ei tulisi luoda organisaatiota, vaan organisaatiolle tulisi luoda hallintosääntö. Nyt teemme hallintosäännön, jolle luomme organisaation.
Tämä hallintosääntöehdotus sisältää pelkästään demokratiaa vähentäviä muutoksia, luottamushenkilöiden palkkiovirkoja ja -korotuksia sekä uusia kalliita johtajanimityksiä.

Korotukset tehdään ”vanhaa” hallintosääntöä muuttamalla. Kouvolan ”vanha” hallintosääntö ehtii olla noin kuusi kuukautta voimassa, ennen tämä ehdotetun hallintosäännön tuloa.
Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle uusi palkkiosääntö tuo 6 800 euron kuukausipalkan kokopäiväisenä ja 3400 euroa puolipäiväisenä. Käytännössä maksaisimme merkittävää vuosipalkkaa kummallekin puheenjohtajalle tänä aikana, kun kunnan talous on alijäämäinen.

 Hallintokulujen kasvattaminen tilanteessa, jossa sote-uudistus vie lähes 60% kuntien tehtävistä ja rahoista, on vaikea ymmärtää. Lisäksi maakuntahallinnon kasvavat kulut lisäävät kuntamme menoja vielä entisestään.

Uudella hallintosäännöllä perustetaan ”alueparlamentit”, joilla ei ole mitään tekemistä demokratian kanssa. Kaupunginhallitus valitsee tulevaisuudessa alueparlamentin jäsenet samoin poliittisin perustein kuin muutkin luottamuselimet. Poliittisen elimen tekemät valinnat ovat aina poliittisia, vaikka moni valtuutettu ei sitä myönnäkään. Voi vain ihmetellä esitystä siirtää valtaa, rahaa ja päätöksiä ei demokraattisesti valittaville ”palkkioparlamenteille”.

Aikaisemmin Kouvolassa on käyty ensin kädenvääntöä organisaatiomuutoksista ja sen perusteella uusittu hallintosääntö. Tämä on taannut, ettei hallintosäännöstä ole juuri tarvinnut äänestää. Nyt käsittelemme käytännössä sekä henkilöstölisäyksiä että palkkiokorotuksia valtuustossa, emme niinkään hallintosääntöä. Tämä takaa ”värikkään” valtuustoistunnon, kun muutoksia hallintosääntöön käsitellään tai sitten tarvitaan puoluekuria, jolla valtuutettujen oikeutta ottaa pohjaesitykseen kantaa rajoitetaan.

Luottamushenkilöiltä voisi odottaa tässä taloudellisessa tilanteessa jonkinlaista yhteiskuntavastuuta omien palkkioiden nostamisen sijasta.

Marjatta Nykänen (kok.)
Pekka Korpivaara (kok.)
Kaupunginvaltuutettuja

Pekka Korpivaaran ja Marjatta Nykäsen yhteinen mielipidekirjoitus julkaistiin mm PK-lehdessä 24.1.2018, Valkealan Sanomissa, Elimäen Sanomissa jne.





Valkealan Sanomat ja Elimäen Sanomat mm julkaisivat kirjoituksen.
Linkki: PK-lukijakirjoitus PK-lehdessä 24-1.2018 sivu 6

Linkki: KS lukijakirjoitus 29.1.2018