Surullinen esimerkki Kouvolan kaupungin edunvalvonnasta

Kouvolan kaupunki on vuodesta 2011 hankkinut yli 6000 henkilön työterveyspalvelut Kotkan kaupungin hallinnoimalta Kymijoen Työterveys -liikelaitokselta, jonka kanssa Kouvolalla on ollut yhteistyösopimus. Johtosäännöllä ja yhteistoimintasopimuksella on hallinnoitu yhteisesti asioita.

Kotka on saanut nimetä liikelaitokseen neljä jäsentä, Kouvola kolme ja Hamina yhden. Olemme olleet liikelaitoksen ylivoimaisesti suurin käyttäjä ja maksaja, mutta vähemmistönä päätöksenteossa.

Kotka teki vuoden 2016 lopulla liikelaitoksesta oman yhtiönsä, jonka palveluja Kouvola käyttää laittomasti ilman kilpailutusta. 

Kouvolalla olisi ollut mahdollisuus perustaa yhteinen yhtiö Kotkan kanssa, mutta ilmeisesti Kouvolan poliittinen ohjaus ei halunnut meille elinvoimaa ja työpaikkoja tuovaa yhtiötä, vaan salasi asian. Uuden yhtiön perustamisesta ja omistuksen siirtämisestä ei informoitu valtuustoa eikä kaupunginhallitusta. Sen sijaan kaupunki on valmistellut salassa yhden osakkeen ostamista yhtiöstä. Yhden osakkeen omistajana Kouvola voisi ostaa yhtiöltä palvelut ilman kilpailutusta, mikä ei rikkoisi kilpailutuslakeja. Kymijoen Työterveys Oy myy tällä hetkellä laittomasti palvelujaan Kouvolalle.

Kouvolalle jää maksajan osa. Caruna-kauppojen tapaan uusi yhtiö mahdollistaa jo nyt palveluhintojen massiiviset korotukset ja voittojen kotiuttamisen Kotkan budjettiin. Tämä näkyy jo palveluiden ostoissamme.

Vaikka olin kaupunginhallituksen jäsen, en saanut asiasta mitään tietoa. Tarkastuslautakuntakaan ei asiaan ole asiaan missään vaiheessa puuttunut.  Asia on tarkoituksella piilotettu julkisuudelta ja päättäjiltä. Edes siirtosopimusta ei ole tuotu valtuutetuille tiedoksi. Päätöksen salailun mahdollisti kaupunginhallituksen 2013 tekemä kaupunginjohtajan johtajasopimus, jolla poliittinen ohjaus siirrettiin kaupunginhallitukselta pienelle sisäpiirille.

Mitä jos maakuntauudistuksen yhteydessä sairaanhoitopiirin ei perustaa uutta terveysalan yhtiötä Carea Oy:tä, vaan kaikki sairaanhoito siirretään Kotkan omistaman Kymijoen Työterveys Oy:n alaisuuteen. Yhtiö mainostaa jo nyt tuottavansa ”yleislääkäritasoisen sairaanhoidon” palveluja. Olemmeko siihenkin sopimusrikkomukseen tyytyväisiä ja hankimme yhden osakkeen yhtiöstä?

Kouvolan poliittiset päättäjät eivät ilmeisesti halua terveysalan työpaikkoja Kouvolaan, vaan haluavat keskittää loputkin sote-alan työpaikat ja yritykset Kotkaan. Kouvola lahjoitti ilmaiseksi yli 24 000 työntekijää ja noin 1500 asiakasyritystä palvelevan, kymmenien miljoonien liikevaihdon liikelaitoksen toiminnan työpaikkoineen Kotkalle. Yhteistoimintasopimuksen mukaan muutoksista tuli päättää sopijakuntien yhteisillä päätöksillä. Kuka Kouvolassa nämä päätökset on tehnyt?

Pekka Korpivaara

Kaupunginvaltuutettu (kok)

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja

Kouvola

Kouvolan Kaupunki on tehnyt 20.12.2011 yhteistoimintasopimuksen työterveyspalvelujen järjestämisestä Kotkassa, Kouvolassa ja Haminassa.

Tämä sopimus astui voimaan 1.1.2012 ja velvoittaa sopijapuolet sopimaan asioista yhteisymmärryksessä. Kuka on sopinut näistä asioisyta ja millä/kenen valtuutuksella?

Alla kuvakaappaus sopimuksen kohdasta 9.Yhteistyösopimuksen muuttaminen, jossa selvästiu sanotaan: Tämän yhteistyösopimuksen muuttamisesta päätetään sopijapuolten yhtäpitävillä päätöksillä. Kuka Kouvolassa on nämä päätökset tehnyt ja kuka antoi poliittisen hyväksynnän?

Kouvolassa Kymijoen Työterveys Oy työllistää lähes 40 henkilöä, joista seitsemän lääkäreitä.

Linkki Kymijoen Työterveys Oy:n Kouvolan toimipisteen sivuille

Konsernijaoston käsitteli asiaa 11.9.2017

Kaavoitus vaarantaa ihmisten terveyden.

Kouvola vaarantaa asukkaittensa terveyden kaavoittamalla asuntoja vaarallisen lähelle rautateitä.

Tästä esimerkkinä on teknisen lautakunnan kaavat niin entisen paloaseman alueella kuin vanhan halkotorin alueella. Vastuu kaavoituksen seurauksista vaarallisen lähelle rautateillä puuttuu teknisen lautakunnan jäseniltä. Muutokseen ja ymmärrykseen tarvitaan ilmeisesti riittävän suuri onnettomuus ja ruumiita kymmenittäin.

Kouvolan kaupungin ei tulisi kaavoittaa asuntoja junaradan välittömään läheisyyteen. Tähän asiaan olen vaatinut useasti muutosta kaupunginhallituksessa. Valitettavasti asia on kaikunut tyhjille seinille eikä asia ole saanut ymmärrystä taakseen. Olen useasti kritisoinut ja vastustanut asuintalojen kaavoittamista radan viereen.

Mikäli äskettäin sattunut kemikaalihaaveri tapahtuu tulevaisuudessa täyteen rakennetulla Halkotorinkadun alueella, tuskin säästytään ilman ihmishenkien menettämisiä. Alueen uudessa kaavassa on pienelle alueelle radan välittömään läheisyyteen ahdettu jopa viisi isoa kerrostaloa. 

Päätöksiä rakentaa radanvarteen asuntoja perustellaan sillä, että radan varteen rakennettavat kerrostalot muodostavat ”sisääntuloportin” junalla Kouvolaan saavuttaessa sekä ”rakentaminen mahdollistaa positiivisen ja turvallisen ympäristön synnyn.” Alueen kaava tulee muuttaa mahdollisimman pian siten, ettei alueelle kaavoiteta asuinrakennuksia. Turvallinen ympäristö ei synny radanvarteen rakentamalla.

Pekka Korpivaara

Kaupunginvaltuutettu (kok)

Halkotorintien eteläpuolen kaava

Linkki: Kaavoitus vaarantaa ihmisten terveyden

Linkki: MTV Kouvolassa vetyperioksiidi onnettomuus

Asemakaava1000 kanpunginosa 1, Kangas

Kaavamuutos Tela 22.03.2016 § 57

Kemikaalionnettomuus Kouvolassa

Kouvolan ratapiha: vaarallisten aineiden kuljetuksista (VAK) aiheutuvien suuronnettomuusriskien arvioinnin päivitys

Junaonnettomuus jossa 8 junavaunua paloi Vainikkalassa

40 säiliövaunun letka lähti tuntemattomasta syystä liikkeelle Mäntyharjussa — Yhdestä vaunusta vuotanut maastoon tuhansia litroja herkästi syttyvää ainetta, junaliikenne korvattu busseilla Mäntyharjun ja Kouvolan välillä

Henkilöjunaliikenne edelleen poikki Kouvolan ja Mäntyharjun väilllä lauantaisen junaturman vuoksi, poikkeusjärjestelyt jatkunevat koko viikon

Mäntyharjun vakavan säiliöturman vaunut tulivat Suomeen Vainikkalan kautta — Tämä kaikki tapauksesta tiedetään tällä hetkellä

Mäntyharjun säiliöturman vaunut on saatu pumpattua tyhjiksi — Tavaraliikenne kulkee radalla, henkilöliikenne kulkee vielä maanantain busseilla

ELY-keskuksen johtaja: Mäntyharjun säiliövaunuonnettomuus on ympäristökatastrofi lähimmille vesialueille

uuronnettomuusvaara Savon radalla: maastoon valunut yli 40 000 litraa herkästi syttyvää nestettä – Junaliikenne keskeytetty

Linkki: Kymen Sanomat vaunut matkalla Kotkaan

Kouvola vaarantaa Kymenlaakson Kesäyliopiston toiminnan

Kouvolan kehnosta edunvalvonnasta on puhuttu paljon. Kouvolan puolueiden kyky hoitaa edunvalvontaa tuli taas kerran hyvin ilmi, kun Kymenlaakson Liiton pohjaesityksessä 18.9 oli johtokuntaan vain  Kotkalaisia jäseniä.

Eri puolueiden käydyissä neuvotteluissa oli sovittu, että Kotkasta tulee kaikki kolmijäsenisen johtokunnan jäsenet. Käytännössä esitys tarkoittaisi sitä, että Kymenlaakson Kesäyliopiston toiminta Kouvolassa vaarantuu. En voi kuin ihmetellä kouvolalaisten politikkojen pehmeyttä.

Pekka Korpivaara

Maakuntahallituksenjäsen (kok), Kouvola

Kymenlaakson Maakuntahallituksen esityslista 19-09-2017

Esitys jätettiin pöydälle. Tämä tarkoittaa käytännössä, että esitys tulee samassa muodossa seuraavassa kokouksessa käsittelyyn. Koska Hamina haluaa oman edustajan johtokuntaan, on suuri vaara, että Kouvola saa vain kaksi paikkaa.

Kouvolan Sanomien yleisönosastokirjoitus 25.9.2017

KS yleisönosastokirjoitus edunvalvonnastaKS 25.9.2017 mielipidekirjoitus edunvalvonnasta

Pekka Korpivaara - Laskuvarjokerhon puolella

               KS Otsikko 18.6.2016

Lausuntoa ympäristöluvasta AVI:lle käsiteltiin Kouvolan kaupunginhallituksessa ensimmäisen kerran 13.6.2016. Tällöin kaupunginjohtajan pohjaesitys oli rakennus- ja ympäristölautakunnan (puheenjohtajana Jari Käki, perussuomalaiset) antaman lausunnon mukainen. 

Kaupunginjohtaja muutti ehdotustaan "laitetaan uuteen valmisteluun" vasta, kun asiasta oli keskusteltu hallituksessa esittämieni argumenttien jälkeen.  Lauri Lamminmäki lupasi muutta uudessa valmistelussa pohjaesitystä hänelle jättäni muutosehdotuksen mukaisesti. 

Toisin kävi. Kaupunginjohtaja toi muutosehdotuksen kaupunginhallituksen kokoukseen 15.8.2017 , jossa esittämiäni kantoja ei oltu otettu ollenkaan huomioon. Kaupunginhallitus nuiji lähes yksimielisesti (vain minä olin vastaan) kaupunginjohtajan näkemyksen. Itse tein vastaesityksen, joka ei saanut kannatusta joten jätin eriävän mielipiteen asiasta.

Kouvolan Sanomat uutisoi asiasta 18.6.2016:

LUVAN EHDOT HYPPYTOIMINTAAN EIVÄT LISÄÄ ELINVOIMAA EIKÄ TYÖLLISYYTTÄ.

Utin lentokentän ympäristölupa on päivitetty. Uusi lupa vie matkailijoita, vähentää alueemme vetovoimaa ja vähentää ja rajoittaa laskuvarjohyppytoimintaa. 

Aiemmassa, vuonna 2005 valmistuneessa luvassa, määritettiin laskuvarjolennoille aikarajat muttei määrää. Nyt aikarajoja on tiukennettu ja lentojen määrää rajoitettu.

Uuden luvan mukaan siviililaskuvarjohyppylentoja saa tehdä kesäkaudella kello 11—17, kun aiemmin se on ollut sallittua kello 8—20. Rajoitus on voimassa 15.6.—15.8. eli juuri parhaan loma-ajan aikana. 

Kouvolan lausunto vähentää työpaikkoja

Kouvola on yritysilmapiirin mittareissa yksi huonoimmista kaupungeista. Kaupungin etu olisi edistää alueen elinvoimaa parantamalla yhdistysten ja yritysten toimintamahdollisuuksia.

Utissa toimii Suomen suurin laskuvarjokerho, Skydive Finland ry.  Jäseniä sillä on noin 900 ja hyppysuorituksia vuosittain noin 14 000.  Hyppytoimintaa Utissa on ollut Utin Laskuvarjokerhon perustamisesta eli vuodesta 1963 lähtien. Hyppääjien ikähaarukka on 15-73 vuotta.

                      Laskuvarjokerho työllistää noin 6-10 nuorta henkilöä.

Laskuvarjokerho on yksi tärkeimmistä elinvoimaa ja rahaa alueellemme tuovista yhdistyksistä. Kouvola saa laskuvarjokerhon toiminnan ansiosta ilmaista mainosta ja positiivista näkyvyyttä niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Utissa järjestetään useita tapahtumia, joihin osallistuu hyppääjiä aina Uudesta-Seelannista, Australiasta ja USA:sta asti. Pääsääntöisesti osallistujien perheenjäsenet tulevat mukaan. He kaikki asuvat tapahtuman aikana Kouvolassa ja käyttävät palveluja laajasti alueellamme, tuoden elinvoimaa ja rahaa.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto rajoitti 15.6.2017 tekemällään päätöksellä laskuvarjohyppylentojen määrää merkittävästi. Vuotuinen raja asetettiin 1100 hyppylentoon ja kesäajalle toiminta-aikaa rajoitettiin ankarasti. Rajoitukset ovat hyppytoiminnan kannalta erittäin ongelmallisia. Rajoitukset ovat Kouvolan kaupunginhallituksen 2016 antaman lausunnon seurausta.

Itse jätin lausuntoon eriävän mielipiteen. Kaupunginhallituksen näkemys oli melukuorman vähentäminen ensisijaisesti harrastustoiminnan rajoittamisella. Kouvola antoi taas kerran lausunnon, jonka seurauksena menetämme työpaikkoja ja elinvoimaa.

Vuonna 2016 valmistuneet toimitilat  tekevät Utista kotimaan suurimman ja nykyaikaisimman laskuvarjohyppykeskuksen.

Rajoitukset eivät koske moottorikoneita, jotka voivat lentää laskuja ja nousuja rajoittamattomasti. Helikopterilentoihin ei kaupungin esitys ehdottanut rajoituksia, vaikka niiden meluhaitat ovat moninkertaisia laskuvarjotoimintaan verrattuna. Kouvolan kaupunginhallituksen lausunto vähentää työpaikkoja sekä elinvoimaa Kouvolassa.

Pekka Korpivaaran kirjoitus KS 26.6.2017

Linki: AVI:n päätös löytyy tästä
Linki: Kouvolan kaupungin lausunto ja Pekka Korpivaaran eriävä mielipide löytyy tästä
Linki: Kouvolan Sanomien uutinen 23.6.2017 "Utin lentokentän ympäristölupa tiukentaa määräyksiä laskuvarjohyppäämisen suhteen
Linkki: Utti on laskuvarjohyppääjien keidas — uudet toimitilat vahvistavat sen asemaa
Linkki: Ely ei suosittele laskuvarjohyppääjien lisäaikaa Utissa, pääsiäisenä hyppääjät pääsisivät taivaalle (2.6.2016 13:07)

Timo hajotti puolueen, Jarppa persut Kouvolassa, mutta miksi?

Jouni Suninen kirjoitti KS 17.6 mielipidekirjoituksessaan hyvän tausta-analyysin Jari Lindströmin toimista. Tässä hiukan lisää taustaa tapahtumille.

MIKSI KOUVOLAAN SYNTYI UUSI PS PAIKALLISYHDISTYS?

Vuonna 2013 alkanutta Kouvolan valtuustokautta leimasi ensimmäisen vuoden aikana valtuutettu Anssi Tähtisen ja Jari Lindströmin  ja minun erimielisyys Kouvolan kaupunginhallituksessa noudatettavasta poliittisesta linjasta.

Tähtisen politiikka kaupunginhallituksessa oli SDP:n politiikkaa myötäilevää (apupuolue), kun taas itse ja suurin osa jäsenistä tahtoi ajaa itsenäisempää perussuomalaista politiikkaa. Asia tuli hyvin esille mm laittomia turvapaikan hakijoita käsittelevässä valtuustoaloitteessa, jota kumpikaan herra ei suostunut alekirjoittamaan.

Varsinaiset ongelmat alkoivat toukokuussa 2013,  kun Tähtinen yritti Pohjois-Kymenlaakson Perussuomalaiset ry:n puheenjohtajana saada yhdistystä  erottamaan minut paikallisyhdistyksestä.  Laiton yritys epäonnistui, mutta Tähtisen ja Lindströmin yritykset rangaista minua jatkuivat silti vuoden lopulla pidettyyn paikallisyhdistyksen hallitusvaaliin asti. Oli syntynyt tilanne, jossa riitelyn loppumiseksi yhdistyksen jäsenet alkoivat saada tarpeekseen Lindströmin/Tähtisen toimista yhdistyksessä.

Enemmistö Pohjois-Kymenlaakson perussuomalaisista oli hyväksynyt ajatuksen vuoden 2013 aikana,  että perussuomalaisilla on oltava itsenäinen poliittinen linja. Itsenäisen linjan saamiseksi oli vaihdettava Pohjois-Kymenlaakson perussuomalaisten paikallisyhdistyksen hallitus.  Linjan muutos edellytti voittoa paikallisyhdistyksen hallitusvaalissa syksyllä 2013.

Voitto saatiin selvällä enemmistöllä demokraattisissa vaaleissa, jonka laillisuuden ja asiallisuuden varmisti puoluetoimiston paikalle lähettämä edustaja Niilo Kärki.  Näissä vaaleissa paikallisyhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Heidi Husu ja hallitukseen uusi vaaleilla valittu hallitus.  Häviölle jäi Anssi Tähtisen lista, johon kuuluivat mm. Jari Lindström, Anssi Tähtinen ja Toni Lampiranta. Hillotolpan (Jari Lindströmin) edustajat jäivät häviölle.

Yhdistyksen yleiskokous erotti 2014 alkuvuodesta yksimielisesti Anssi Tähtisen yhdistyksen jäsenyydestä useiden sääntörikkomuksien vuoksi. Tähtinen erosi myöhemmin PS valtuustoryhmästä, jonka seurauksena puoluejohto erotti hänet puolueesta.  Tämä oli kova kolaus myös Jari Lindströmin haluille saada kilpailijat aina erotetuiksi puolueesta.

”Lindströmiläiset” yrittivät seuraavaksi voittoa syksyn 2014 paikallisyhdistyksen hallitusvaalissa omalla listallaan, mutta hävisivät jälleen Heidi Husun johtamalle ryhmittymälle.  Paikalla oli tälläkin kertaa puolueen edustaja valvomassa vaalin demokraattisuutta, laillisuutta ja asiallisuutta.

Pari kuukautta vaalitappion jälkeen valtuutetut Toni Lampiranta ja Juha Päivärinta loikkasivat PS valtuustoryhmästä keskustan valtuustoryhmään ilmeisesti Jari Lindströmin kehotuksesta. Myös kaupunginhallituksen perussuomalainen jäsen Minna Hietanen loikkasi keskustan hallitusryhmään. Eronnut ryhmä muodosti myöhemmin Jari Lindströmin vaalityöryhmän vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Tämä herätti monilla tahoilla tyrmistystä, koska Lindström ei ainoastaan hyväksynyt kyseisten henkilöiden loikkausta kilpailevan puolueen valtuustoryhmään, vaan vieläpä palkitsi loikanneet ottamalla heidät omaan vaalikampanjaansa. Lindströmin koettiin jäsenien keskuudessa edistävän puolueen hajoamista Kouvolassa.

Tammikuun 16. päivä 2015 pidettiin Pohjois-Kymenlaakson perussuomalaisten kokous, jossa käsiteltiin Minna Hietasen toimintaa hieman aiemmin pidetyssä Kouvolan kaupunginhallituksen kokouksessa.  Hietanen oli tuolloin vielä PS hallitusryhmässä. Hietanen oli päättänyt osallistua kaupunginhallituksen puheenjohtajan perustamaan työryhmään huolimatta siitä, että perussuomalaiset olivat sekä valtuustoryhmässä että paikallisyhdistyksessä sopineet yksimielisesti olla osallistumatta kaupungin virallisen organisaation ulkopuolisiin pienryhmiin.

Kokoukseen saapui Hietasen kanssa Jari Lindström, joka ilmoitti tukeneensa Hietasen päätöstä.    Lindström alkoi voimakkaasti puolustaa Hietasta, huusi paikallisyhdistyksen hallitukselle ”hävetkää!” ja nimitti hallitusta mm. ”valehtelijoiksi” ja ”yhdistyksen tuhoajiksi”. Samalla hän väitti olleensa perustamassa Pohjois-Kymenlaakson perussuomalaisten paikallisyhdistystä. Eräs vanhempi hallituksen jäsen kertoi olleensahyväksymässä Lindströmiä paikallisyhdistyksen jäseneksi, mikä asetti Lindströmin väitteen outoon valoon. Lisäksi yhdistyksen rekisteröintipaperit paljastivat Jarpan "juksanneen".

Kokouksessa syntyi vaikutelma, jonka mukaan Lindström oli katkera Pohjois-Kymenlaakson perussuomalaisten hallitukselle.  Vaikutti siltä, että Lindström yritti asemaansa hyväksi käyttäen saada paikallisyhdistyksen taipumaan ja hyväksymään hänen oikeutensa olla piittaamatta yhteisistä sopimuksista. Jari Lindström oli aiemmin useasti  yhdistyksen kokouksessa kehunut, että ”minulla on valta erotuttaa kenet haluan”.  Pelottelusta ja uhkailuista huolimatta yhdistyksessä Jari Lindströmiä kohdeltiin asiallisesti yhdistyksen hallituksen varajäsenenä, mikä asema hänellä yhdistyksessä tuolloin oli. Hän ei siis saanut mahdollisesti odottamaansa erityiskohtelua rikkoa yhdistyksen/puolueen  sääntöjä eikä  yhteisiä sopimuksia.

Pohjois-Kymenlaakson perussuomalaiset ry. tuki kaikesta huolimatta Jari Lindströmin vaalikampanjaa rahallisesti, antamalla hänelle puolet yhdistyksen kassavaroista. Vaalien jälkeen Lindström ilmoitti julkisuudessa kyllästyneensä PS paikallisyhdistyksen ”riitelyyn” ja eroavansa yhdistyksestä. Ministerin asemaansa hyväksi käyttäen hän järjesti (perusti) Kouvolaan uuden paikallisyhdistyksen (Kouvolan Seudun perussuomalaiset ry.) johon hän itse liittyi. Missään muualla samanlaista menettelyä ei ole sallittu, mistä esimerkiksi Rovaniemen perussuomalaiset ilmaisivat paheksuntansa.

Ministeriksi päästyään Jari Lindström alkoi vainota tai mustamaalata Pohjois-Kymenlaakson perussuomalaisten paikallisyhdistystä. Yhdistys oli  koko ajan toiminut demokratian pelisääntöjä kunnioittaen  ja se oli saavuttanut hyviä tuloksia niin EU-vaalissa kuin eduskuntavaalissakin. Jäsenhankinta oli sujunut hyvin jopa puolueelle vaikeassa hallitustilanteessa.

Pohjois-Kymenlaakson perussuomalaiset ry. oli vielä keväällä tiettävästi ainoa PS paikallisyhdistys, jolla oli kirjoitettu kunnallispoliittinen ohjelma.  Pohjois-Kymenlaakson Perussuomalaiset ry oli Kouvolan ja koko Kymen piirin suurin perussuomalainen yhdistys. Yksi Suomen suurimmista ellei suurin. Lindströmin yhdistykseen siirtyi kaiken kaikkiaan vain kourallinen vanhan yhdistyksen jäsenistä.

7Mielestäni oli kohtuutonta sanktioida Pohjois-Kymenlaakson perussuomalaisten paikallisyhdistystä ministeri Lindströmin henkilökohtaisen kaunan vuoksi.  Demokraattisia vaalituloksia ei tulisi Lindströmin tavoin sivuuttaa perustamalla uusi yhdistys vanhan syrjäyttämiseksi eikä myöskään uutta eduskuntaryhmää vain oman edun eli oman hillotolpan säilyttämiseksi.

Risto Ryti paheksui henkilöitä, joille itsekkäät hillotolpat menivät kansakunnan edun edelle.

Jouni Sunisen mielipidekirjoitus KS 17.6.2017

Kouvolan Sanomat 29.5.2019: Korpivaara ei jäävi tarkastuslautakuntaan

Kouvolan Sanomat oikaisi ja tarkensi 29.5.2017 uutistaan Korpivaaran esteellisyydestä tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi.

Uutinen oli ilokseni otsikoitu vihdoinkin termejä myöten oikein. On tärkeää ymmärtää mitä eroa on jääviydellä ja vaalikelpoisuudella. 

Kohu Pekka Korpivaaran valinnasta tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi toi positiivisesti esille niin Kuntalain, kuin hallintosääntömme tulkinnan osaamisen tärkeyden.  Iloitsen kovasti, että Kouvolan Sanomat uutisoi tarkasti ja oikeilla termeillä asiasta. 

Linkit: 

Kouvolan Sanomien uutinen asiasta