"Betonihelvetti" mainoslause on epäonnistunut!

Tutkimusten mukaan jokainen Suomessa mainontaan käytetty euro kasvattaa maamme bruttokansantuotetta yli kuudella eurolla.

Onnistunut kunnan mainostaminen edistää alueensa  innovatiivisuutta, tukee työllisyyttä ja auttaa rahoittamaan tärkeitä palveluja. Koko EU:n tasolla yhden mainoseuron vaikutus talouteen on seitsenkertainen.

Kouvolan tulisi vaihtaa julkisuuskuvansa takia mainoslause "Betonihelvetti" johonkin positiivisempaan. Tämä "Betonihelvetti" ei vaan toimi.

Valtuustoaloite 13.3.2017 

Valtuuston kokous 13.3.2017 ->

Facebook: Kaunista Kouvolasta ->

Marita Toikan tukiryhmän esite!

Marita Toikka, Uusi ilme Kouvolalle!

Marita Toikka

Marita Toikka on 43-vuotias lakimies ja varatuomari sekä Imatran kaupungin hallintojohtaja ja myös kaupunginjohtajan varahenkilö.

Marita on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon oikeustieteestä Helsingin Yliopistossa vuonna 1999 (25-vuotiaana). Kouvolan hovioikeus myönsi hänelle vuonna 2000 varatuomarin arvonimen.

Maritalla on monipuolisen työurani vuodesta 2000 alkaen kunnanhallinnon johtotehtävissä Etelä-Karjalan kaupungeissa, Lappeenrannassa, Joutsenossa ja Imatralla. Kaikki tehtävät ovat olleet vaativia keskushallintojen johtotehtäviä ja toimintakenttä on ollut hyvin laaja.

Edellisen lisäksi hän on toiminut erilaisissa kaupungin yhtiöiden hallituksissa (energia, rakennus jne.) sekä hallituksen jäsenenä että puheenjohtajana.

Maritalla on myös kokemusta yrittämisestä, hän  perusti oman laki- ja hallintopalveluita tarjoavan yhtiön, Oikeusvoima Toikka Oy:n, vuonna 2015. Firmassa on tällä hetkellä kaksi lakimiestä töissä. Marita toimii yrityksessä omistajana.

NYKYINEN TYÖTEHTÄVÄ?

Marita aloitti 2008 Imatran kaupungin hallintojohtajana ja kaupunginjohtajan varahenkilönä. Nykyisiin hänen työtehtäviin kuuluu erityisesti hallituksen ja valtuuston asioiden valmistelu sekä täytäntöönpano, kaupungin edustaminen ja edunvalvonta, sidosryhmätyöskentely ja kaupungin tukipalveluiden kuten henkilöstöhallinnon ja viestinnän johtaminen.

MIKSI MARITA HAKEE VIRKAA? MARITAN MIELIPITEITÄ

”Kouvola kaupunki on kiinnostava, vahva peruskunta, jossa kaupunki ja maaseutu täydentävät toisiaan. Kouvolan sijainti sekä hyvät liikenneyhteydet antavat erinomaiset mahdollisuudet kaupungin kehittämiseen.”  

”Asukasmäärältään Kouvola on Kymenlaakson suurin kunta ja myös johtava kunta maakuntauudistuksen toteuttamisessa. Kouvolan hyvä verotuspohja antaa erinomaisen pohjan kaupungin kehittämiseen.”

”Olen tehnyt pian 20-vuotisen virkauran Etelä-Karjalan kaupungeissa. Tässä vaiheessa elämäntilannetta on hyvä lähteä uusiin maakuntiin ja kehittyä näin ammatillisesti.

”Lapsistani vanhin on muuttamassa jo ensi syksynä lukion takia Helsinkiin, ja nuorempi täyttää tänä vuonna 14-vuotta. Siinäkin mielessä Kouvolaan muutto on järkevää.”

MARITA TOIKAN VAHVUUDET HAETTAVAAN VIRKAAN?

●      Maritalla on pitkä johtajakokemus kunnassa ja ahkera toiminta kunnan elinvoimaisuuden parantamisessa.

●      Maritalla on vankka asiantuntemus julkishallinnosta; kunnan hallinto ja talous, kuntaliitokset, kunnalliset osakeyhtiöt, suuret investointineuvottelut, kuten HC Saimaa (Pohjoismaiden suurin viihdekylpylä Joutseno-aikana, TetraPak Imatralle (50 työpaikkaa) jne.

●      Laajat yhteistyöverkostot; Maritalla on hyvät henkilösuhteet nykyisten ministereiden kanssa. Pelkästään tämän hallituskauden aikana Marita on ollut 10 eri ministerin kanssa yhteistyössä.

●      Maritalla on paras mahdollinen koulutus kaupunginjohtajan virkaan.

●      Käsitys poliittisesta päätöksenteosta; Marita on työnsä puolesta seurannut poliittista päätöksentekoa ja siten perillä poliittisista realiteeteista kuntahallinnossa.  

●      Iältäni sopiva vastaanottamaan viran; Maritalla on työvuosia edessä paljon, joten hän ehtii toimia vielä kauan Kouvolan puolesta; silti hän on erittäin kokenut haasteellisiin tehtäviin.

●      Maritalla on henkilökohtaiset asiat kunnossa ja hyvä terveys.

●      Perhe muuttaa Maritan mukana Kouvolaan. Maritan miehellä on ”toinen jalka valmiina Kouvolassa.  Hänen mies Kari Tiainen on töissä toimitusjohtajana Mikkelin ja Lappeenrannan raviradoilla ja Kari on ollut aikoinaan myös Kouvolan raviradan toimitusjohtaja.

●      Marita pystyy antamaan kaupungille kasvot, joilla Kouvolaa mainostetaan muillekin elinvoimaisena ja nuorekkaana kaupunkina.

●      Ikänsäkin takia Marita hallitsee viestinnän ja käyttää somea sujuvasti kuntalaisten yhteydenpitoon. Maritan tavoittaa niin sähköpostilla, puhelimella kuin facebookillakin.

●      Marita on mielestämme hyvä henkilöjohtaja ja hän on kiinnostunut kunnallisista asioista. Hänellä on rautainen kokemus kunta-alan johtotehtävissä. Olen mukana muun muassa Saimaan Naisyrittäjien hallituksessa sekä MLL:n Kymen piirin hallituksessa eli minulla on kykyä verkostoitua myös erityyppisiin toimijoihin.

●      Marita erottuu myönteisesti kuntajohtajuuden kentässä sukupuolensa takia. Tällä hetkellä kymmenen suurimman kaupungin joukossa vain yhdessä on naisjohtaja. Kouvolalla on nyt mahdollisuus saavuttaa positiivista näkyvyyttä ja mainetta tasa-arvoisena ja nuorekkaana kuntana.

●      Kouvola on maineeltaan viisikymppisten miesten hallinnoima. Maritan kautta Kouvola saa uuden innostuneemman vaihteen ja ilmeen, ja innostaa myös naisia hakemaan päätöksentekoon.

●      Marita arvostaa avoimuutta ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä sekä yhteistyötä niin luottamushenkilöiden kuin sidosryhmienkin kanssa. Tämä piirre edesauttaa mielestämme myös kunnan johtamista.

●      Kouvolan elinvoimaisuus lähtee työpaikoista. Marita on itse yrittäjänä työllistänyt muita ja ymmärtää kunnan elinvoimaisuuden edistämisen tärkeyden. Kouvolan nousu lähtee työpaikkojen luomisesta, nykyisten työpaikkojen turvaamisesta, ja niiden kehittämisestä kasvu-uralle.

●      Kouvola tarvitsee kunnanjohtajaksi hyvän neuvottelijan jolle sote-asiat ovat tuttuja, ja joka on toiminut suuressa kunnassa näiden asioiden parissa. Kouvolan tulee neuvotella Carean ja maakunnan valmistelijoiden kanssa laajemman poliklinikkatoiminnan puolesta. Sitä tarvitaan jo akuuttilääketieteen päivystyksen toimivuudenkin takia. Näistä kaikista Maritalla on hyvä kokemus.

Marita Toikan tukiryhmä,

- Kouvola tarvitsee uuden ilmeen …

KS 13.3.2017 Marita Toikka on Kouvolan uusi kaupunginjohtaja

Julkishallinnon avoimuus on demokratian perusta

Kouvolan Sanomien toimittaja Masalin törmäsi 10.3.2017 Kouvolan kaupungin nurkkakuntaisuuteen pyytäessään määrätietoja kaupunginjohtajaehdokkaiden soveltuvuustestien katsojista.  Kieltäessään tiedon Kouvola tulkitsee selvästi väärin julkisuuslain 5§ 4 momenttia.

Vastaava tapaus on neljän henkilön kysely Sipilän lentolupakirjasta sekä siihen liittyvän lääketieteellisen kelpoisuuden voimassaolosta. Kyselyt olivat asiallisia ja kyselijöiden määrä ja nimet kerrottiin. Media ei julkaissut yksityishenkilön nimeä, tietoa pyytäneiden aikakauslehtien nimet julkaistiin.

Vuoden 1999 lailla viranomaisten julkisuudesta julkiselle vallalle säädettiin velvollisuus toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa sekä tuottaa ja jakaa tietoa. Sinänsä Suomi on edelleen jäljessä julkisuusasiassa muita Pohjoismaita, joissa julkisen vallan omistamien yritysten asiakirjoihin sovelletaan julkisuuslainsäädäntöä. Tein tältä osin jo helmikuussa 2013 aloitteen Kouvolan avoimuuden parantamiseksi.

Kuntademokratian perusta on avoimuus ja julkisuus. Näiden puutteen voi jokainen havaita perehtymällä kehittyvien maiden ongelmiin, korruptioon ja kehityksen esteisiin. On kuntalaisten oikeus, erityisesti näin kuntavaalien alla tietää valitsemiensa edustajien toiminnasta. Julkisuuslaki olisi puoltanut jopa soveltuvuustesteihin tutustuneiden nimien julkaisua. Päätökseen osallistumattomille yksityishenkilöille kyseisiä asiakirjoja ei näytetä.

Kaupungin henkilöstöjohtaja Päivi Karhu ei kerro henkilöarviointeja katsoneiden lukumäärää. Hänen mielestään kyse ei ole julkisesta tiedosta. Hän vetoaa Julkisuuslain 5§ 4 momenttiin eli asiakirja olisi virkamiehen "oma muistiinpano". Tähän muistiinpanopaperiin on kuitenkin jokaisen kuitattava katselukertansa. Todellisuudessa koko lista nimineen kaikkineen on julkinen.

On eri asia lukea itse asiakirjat ja soveltuvuusarviot kuin kuulla ne suullisesti ryhmäjohtajien välittäminä.  Jokainen tuntee rikkinäinen puhelin -lastenleikin, jossa viesti muuttuu kuljettuaan suusta suuhun. Muussa tapauksessa valtuutetut ovat kuin päiväkotilapset letkaköydessä ohjailtavina.

Toimittaja Masalin on oikealla asialla edistäessään avoimuutta ja faktaperusteista tiedonkulkua. Ongelma on, että virkamiehen tulkitessa lakia väärin, oikaisun hakeminen on käytännössä mahdoton. Pitäisikin olla joku nopea tapa ja taho, jolla saisi käyttöönsä väärin salaiseksi julistetut asiakirjat käyttöönsä.

Pekka korpivaara kirjoitus KS 15.5.2017

Puheenvuoro

Taustaa:
KoSa 10.3.2017 Kommentti: Kouvola ruokkii Kyräilyä ->
Kosa 11.3.2017 Kaupunginjohtajaksi pyrkivien henkilöarvioinnit näytetään vain Kouvolan valtuutetuille

Satumiia Masalin puolustaa kuntalain mukaista avoimuutta.

KS 10.3.2017: Kouvolan Sanomien julkisuutta puolustava kolumni!

Kommentti: Kouvola ruokkii kyräilyä

10.3.2017 20:46 | Päivitetty: 10.3.2017 21:14

Kouvolan Sanomat pyysi kaupungilta tietoa siitä, kuinka moni valtuutetuista on käynyt lukemassa kaupunginjohtajaehdokkaiden henkilöarviointilausuntoja. Kyse oli pelkästään numeraalisesta tiedosta.

Ei nimiä, ei puolueita. Ei mitään kyselyitä itse arvioinnista. Pelkkä kävijöiden lukumäärä olisi riittänyt.

Ajatuksena oli kertoa, että kuinka moni Kouvolan kaupunginvaltuuston 59 jäsenestä on perehtynyt ehdokkaisiin soveltuvuuskokeiden tulosten perusteella. Kouvolalaisilla on oikeus tietää, miten tarkalla perehtymisellä valtuutetut uuden kaupunginjohtajan valitsevat.

Valtuusto äänestää Kouvolan uudesta johtajasta tulevana maanantaina.

Kouvolan vastaus ei yllättänyt. Lukua ei haluttu kertoa.

Useimmiten Kouvola tarjoilee vastaukseksi julkisuuslakia. Niin tässäkin tapauksessa.

Julkisuuslaki on niin sanottu yleislaki. Tulkinnoissa sen edelle menee usein erityislaiksi määritelty kuntalaki.

Siis paitsi Kouvolan.

— Kouvolan tulkinta on antiikin aikaista, yksi pitkään kunnallisoikeuden parissa työskennellyt irvailee.

Mikään ei estä soveltamasta säännöksiä, se on totta. Kouvolan linja tuntuukin olevan, että salataan varmuuden vuoksi. Se kuulostaa lähinnä siltä, että kaupunki haluaa pantata tietoa asukkailtaan.

Toisin kuin Kouvola, useat kaupungit pyrkivät tänä päivänä tekemään toimistaan entistä läpinäkyvämpää. Tähän myös kuntalaki kannustaa.

Sen sijaan Kouvolan kaupunki ruokkii toimillaan kyräilyä.

Kun muut kaupungit pyrkivät avoimuuteen, Kouvola lapioi itseään syvemmälle poteroon.

Kirjoittaja on Kouvolan Sanomien yhteiskuntatoimituksen esimies.

Satumiia Masalin

Koska koko jupakka sai alkunsa minun yleisönosastokirjoituksesta, otin myös itse kantaa tapaukseen lehdessä.

Kolumnin keskustelupalstalta Pekka Korpivaaran kommentti

KS 10.3.2017 http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2017/03/10/Kommentti%3A%20Kouvola%20ruokkii%20kyr%C3%A4ily%C3%A4/2017222003996/4

Kaupunginjohtajan soveltuvuus ei kiinnosta valtuutettuja

KS 9.3.2017 ->

Kouvolan kaupunki tekee yhden valtuustokautensa tärkeimmän päätöksistään ensi maanantaina 13.3, kun valtuusto valitsee uuden kaupunginjohtajan Kouvolaan.

Saadakseen hyvän ja pätevän kaupunginjohtajan on kaupunki teettänyt hakeneista ehdokkaista soveltuvuustestit. Niitä kutsutaan kauniisti henkilöarvioinneiksi. Näissä testeissä arvioidaan hakijan ominaisuuksia sekä soveltuvuutta virkaan.

Kaupunginjohtajan tulee olla mm. hyvä henkilöjohtaja, omata vuorovaikutustaitoja, olla oikeudenmukainen ja pystyä tekemään päätöksiä myös paineen alaisena.

Itse pidän ensiarvoisen tärkeänä, että valtuutetut tutustuvat näihin arvioihin ennen kuin päättävät, ketä äänestävät. Mielestäni se on jopa valtuutetun velvollisuus! Soveltumattoman henkilön rekrytointi tulee kaupungille kalliiksi. Voi perustellusti väittää, että soveltuvuustesti on tärkein valintaa vaikuttava tekijä koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi.

Valitettavasti kaupunginjohtajan soveltuvuustestit eivät kiinnosta valtuutettuja. Maanantai-iltaan 6.3 mennessä testeihin oli tutustunut itseni lisäksi vain kaksi henkilöä, joista osa oli virkamiehiä. Yhtäkään rivivaltuutetuista nämä soveltuvuustestit eivät ole kiinnostaneet. Tehdäänkö valinta valtuustossa maanantaina pelkällä mutu-tuntumalla, puoluekannan perusteella vai ryhmien puheenjohtajien lehmänkaupoilla?

Valtuutetuilla on aikaa tulla valtuuston kokoukseen maanantaina, mutta ei aikaa käydä kaupungintalolla lukemassa soveltuvuustestejä. Kokouksesta maksetaan palkkio, mutta soveltuvuusarvion lukemisesta ei. Siinäkö syy testien vähäiseen kiinnostavuuteen?  

Hakusanat: Kouvolan kaupunginjohtaja, Marita Torikka, Janne Laine, Kokoomus

Ratamon myöhästymisen ei johdu tontista

KS 5.3.2017->
Erikoislääkäri Kalevi Karjalainen Riihimäeltä (KS 27.2) otti napakasti kantaa Ratamokeskuksen myöhästymiseen ja kummasteli, miksi Kouvolassa ei osata rakentaa suoperäiselle tontille?

Ratamon myöhästyminen johtuu suhteilla tehdystä johtajavalinnasta

Ratamon suunnitteluprojekti on käytännössä alkanut jo 2009, siis paljon aikaisemmin kuin Espoon sairaalan.  Ratamo1 projekti alkoi jo 2012 tammikuussa.

Ratamokeskuksen myöhästyminen ei johdu tontista vaan täydellisestä osaamattomuudesta, jolla projektia on viety eteenpäin. Kymmenien miljoonien projektia on vetänyt projektipäällikkö, jolla ei ole riittävää ammattitaitoa rakennuttamisesta saati rakentamisesta.  Tietohallintopäällikön valinta projektijohtajaksi oli käsittämätön valinta, jossa ammattitaidon on korvannut suhde kaupunginjohtajaan ja poliittisiin päättäjiin. Tietohallintopäällikkö siirtyi projektipäälliköksi muodollisesti toukokuussa 2012, käytännössä 2012 tammikuussa.

Projekti on kulkenut katastrofista toiseen. Ammattitaidon puutteesta kertoo täysin epärealistinen elinkaarimalli, jota ajettiin kuin kyytä piippuun. Kallis elinkaarimalli ja ylisuuret vuokrat olisivat ainakin tuplanneet kustannukset, joten siitä oli pakko luopua. Asia joka oli tiedossa jo ennen elinkaarikilpailutuksen aloittamista.

Hankesuunnitelman tilaohjelman reilun 20 % ylitys budjettiin nähden johti suunnittelun keskeyttämiseen, kunnes tilaohjelma oli saatu järkeistettyä Kouvolan puolesta. Rakentamisen aloitus siirtyi, eikä rakentamaan päästy alkuvuodesta 2015. Suunnittelu yms. kustannukset tosin juoksivat koko ajan. Ammattitaidon puutteellisuudesta kertonee myös parkkihallin ja liikennejärjestelyjen karsiminen, ja niiden siirtäminen hankkeen ulkopuolelle kustannuksien ja ylityksien peittämiseksi.

Ratamokeskuksen myöhästyminen ja budjetin ylitys on jo nyt suhteessa suurempi kuin paljon parjatun Länsimetron. 

Ratamokeskuksen rakennuttaminen pitäisi siirtää ammattilasille eikä nimittää projektihenkilökuntaa pelkästään suhteilla.  

Pekka Korpivaaran kirjoitus KS 5.3.2017

Linkki KS 1.1.2020 Ratamokeskus-hanke makasi totaalisessa koomassa vuodesta 2013 saakka

Suursuon ratsastuskeskus tulee säilyttää

Kouvola on laittanut Suursuon ratsastuskeskuksen myyntiin, koska liikuntapaikkojen omistaminen ei ole kaupungin ydintoimintaa.  Kuitenkin monia muita harrastuksia kaupunki tukee liikuntapaikkojen omistuksella ja rakentamisella. Pelkästään skeittiharrastusta Kouvola tulee tukeneeksi noin 730 000 eurolla vuosien 2014 - 2017 aikana.

Suursuon ratsastuskeskus tulee säilyttää 

Suursuon ratsastuskeskus ei aiheuta kaupungille nettomenoja. Vuokratulot kattavat kaupungin menot ja kokonaistaloudellisesti ratsastusharrastus on kaupunkia taloudellisesti hyödyttävää.  Ratsastus sopii harrastuksena erityisryhmille. Väitöskirjatutkimus todistaa ratsastusterapian soveltuvan hoitomuotona esimerkiksi selkäkipuisille.

Ratsastus on kiistatta Kouvolan elinvoimaisuutta lisäävää toimintaa. Se tuo seutukunnalle työtä, matkailutuloja ja lisää alueemme elinvoimaa varmasti enemmän kuin Manskin kivien vaihto.

Ratsastus on Suomen 12. suosituin liikuntamuoto. Ratsastajista yli 90 % on naisia ja tyttöjä. Heidän harrastuksen tukemiseen kaupunki ei ole valmis laittamaan euroakaan.  Suursuon ratsastuskeskuksen paikka on paras mahdollinen monelle nuorelle. Kaikilla ei ole mahdollisuutta kuljettaa lapsia päivittäin kymmenien kilometrien päähän harrastuksiin.

Kouvolan kaupungin tulee turvata maankäytöllä ja kaavoituksella hevosyrittämisen ja tallitoiminnan jatkuminen Suursuolla.  Samalla kaupungin tulisi harkita kunnallista liikuntatakuun käyttöönottoa, jotta myös vähävaraisempien perheiden lapset voisivat harrastaa omaa lajiaan vapaammin vanhempien tuloista riippumatta. Ratsastus on monelle tytölle lähes sama asia kuin jääkiekko tai jalkapallo monelle pojalle. 

Suursuon Ratsastuskeskus tulee poistaa myytävien kohteiden listalta.

Pekka Korpivaara

Kouvola