Kymenlaakson maakuntahallitus tentissä Kymen Sanomissa 28.9.2019

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen ehdotti, että Kaakkois-Suomeen luodaan yksi iso Kaakkois-Suomen maakunta.  Kiinnostaako Kymenlaaksoalyödä hynttyyt yhteen heidän kanssaan ja muodostaa supermaakunta.

Pekka Korpivaara Rauman  Sataman laajennus projektiin liittyen 28.9.2019 otettu kuva.

Kymen Sanomat kysyi maakuntahallituksen jäseniltä seuraavat kysymykset:

1| Mitä arvelet Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen esityksestä? Kuuluuko maakuntajohtajan olla aloitteellinen?
2| Mikä suunta on maakuntayhteistyössä mielenkiintoisin?
3| Toimiiko Kymenlaakson sisäinen yhteistyö?
4|  Anna kouluarvosana nykyisen Kymenlaakson maakunnan sisäiselle yhteistyökyvylle.

Pekka Korpivaara, Kouvola vastaukset

1  Ehdotus on erittäin huono. Maakuntien yhdistämisellä ei ole saavutettavissa mitään hyötyjä, pelkästään haittoja. Matti Viialaisen esitys kumpuaa suuruuden ideologiasta, jossa kuvitellaan ison organisaation ja alueen ratkaisevan kaikki ongelmat. — Sitä paitsi maakuntajohtajan tehtäviin ei kuulu aktiivinen politiikan tekeminen. Maakuntajohtajan tehtäviin kuuluu johtaa maakunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja asioiden valmistelu maakuntahallituksen käsiteltäväksi.

2  Kouvolalla ja Kotkalla ei ole kovin paljon saatavaa Etelä-Karjalan, eikä varsinkaan Etelä-Savon suunnalta. Kotkalla on E18-moottoritie suoraan Helsinkiin noin tunnin ajomatkan päässä. Kouvolasta on hyvät rautatie- ja maantieyhteydet niin Lahteen kuin Helsingin suuntaan, jonne Kouvolan työmatkaliikenne suuntautuu.

— Kymenlaakson liiton yhteistyö niin Päijät-Hämeen suuntaan kuin Uudellemaalle on toiminut mallikkaasti. Nykyisin uusi yhteistyön suunta avaa meille mahdollisuuden vaikuttaa paremmin valtakunnan tasolla maakuntamme asioihin. Liittoutumalla vahvan Uudenmaan ja Päijät-Hämeen kanssa saisimme valtakunnallisesti 67 kansanedustajan voiman.

3  Nykyinen ongelma on maakunnan poolisuus. On kaksi tasavahvaa aluetta, Etelä-Kymenlaakso ja Pohjois-Kymenlaakso. Yhteistyössä on kaikissa organisaatioissa ongelmia: mitä suurempi organisaatio sen suuremmat ongelmat.

—  Maakunta on hyvin toimiva muuten, paitsi sairaanhoidon ja sotepalveluiden osalta, joiden yhdistäminen on ollut katastrofi niin saatavuuden kuin kustannuksien osalta.

4  Annan 8+. Kymsoten osalta 4.

Vastaukset Pekka Korpivaara, Kouvola (kok)

Vastaukseni Kymen Sanomille kokonaisuudessaaan ja lyhentämättöminä.   

1. Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen on ollut kovin aloitteellinen kolmen maakunnan, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon yhdistämiseksi suurmaakunnaksi. Mitä arvelet tästä esityksestä?

Esitys on erittäin huono. Maakuntien yhdistämisellä ei ole saavutettavissa mitään hyötyjä, pelkästään haittoja.

Matti Viialaisen esitys kumpuaa suuruuden ideologiasta, jossa kuvitellaan ison organisaation ja alueen ratkaisevan kaikki ongelmat. Esitys yhdistää erilaiset ja taustaiset maakunnat yhdeksi isoksi maakunnaksi edustaa vanhaa bresneviläistä ajatusmallia, jossa kaikki iso on suurta, kaunista ja tehokasta, vähän kuin entisessä Neuvostoliitossa. 

Kuuluuko mielestäsi maakuntajohtajan virkamiehenä olla tavallaan aktiivinen uuden ratkaisun etsijä?

Maakuntajohtajan tehtäviin ei kuulu aktiivinen politiikan tekeminen. Maakuntajohtajan tehtäviin kuuluu johtaa maakunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja asioiden valmistelusta maakuntahallituksen käsiteltäväksi. Rooli‐ ja työnjako poliittisen johdon kanssa on minusta menneet Matti Viialaisella sekaisin.

2. Mikäli maakuntien yhdistämistä mietitään, mikä suunta olisi näkemyksesi mukaan mielenkiintoisin? Kouvolan valtuutettujen ryhmä kirjoitti Kouvolan Sanomissa 20.9. (mielipide), että maakunnan rajojen mukaisesti kaikki suunnat Uusimaa, Päijät-Häme, Etelä-Savo ja Etelä-Karjan olisivat vaihtoehtoja.

Kouvolalla ja Kotkalla ei ole kovin paljon saatavaa Etelä-Karjalan, eikä varsinkaan Etelä-Savon suunnalta. Kotkalla on E18-moottoritie suoraan Helsinkiin noin tunnin ajomatkan päässä. Kouvolasta on hyvät rautatie- ja maantieyhteydet niin Lahteen kuin Helsingin suuntaan, jonne Kouvolan työmatkaliikenne suuntautuu. Kymenlaaksosta ei käydä töissä Etelä-Savossa eikä Etelä-Karjalassa.

Nuoret edustajamme ovat lähteneet (KS 19.9) Matti Viialaisen ehdotuksen takuumiehiksi ajamaan Kymenlaaksoa Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan kanssa yhteen! Suunta, jota edustajamme ehdottavat on huonoin mahdollinen ja olisi katastrofi niin Kotkan kuin Kouvolan kannalta.

Kymenlaaksossa liitto on viime vuosina vaihtanut politiikkansa suunnan pois nimenomaan Etelä-Savosta ja Etelä -Karjalasta ja asettanut Kymenlaakson poliittisen/maakunnallisen yhteistyön suunnaksi Etelä-Suomen ja Päijät-Hämeen. Tästä on kaikilla maakuntaliiton hallituksen jäsenillä yhteinen näkemys. Edustamme siis uuta suuntausta, emme kirjoituksessa ehdotettua vanhaa suuntaa.

Vaihtoehtoina vain Uusimaa ja Päijät-Häme ovat realismia ja yhteistyötä niiden kanssa on syytä lisätä.

Etelä-Savo on huonoin mahdollinen yhteistyön suunta. Etelä-Savo menetti viime vuonna väestöstään 2 554 henkeä. Väestökadossa vauhti oli suurempaa kuin missään muussa Suomen maakunnassa. Luvuissa yhdistyvät suuri kuolleisuus, alhainen syntyvyys ja koko ajan kiihtynyt muuttotappio, jonka osalta Etelä-Savo oli Suomen synkin alue.

Mitähän intressiä Etelä-Savolla on Kymenlaakson suuntaan? Kymenlaakson liiton yhteistyö niin Päijät-Hämeen suuntaa kuin Uudellemaalle on toiminut mallikkaasti.  Nykyisen uusi yhteistyön suunta avaa meille mahdollisuuden vaikuttaa paremmin valtakunnan tasolla maakuntamme asioihin. Liittoutumalla vahvan Uudenmaan ja Päijät-Hämeen kanssa saamme valtakunnallisesti 67 kansanedustajan voiman. Ehdotettu suuntaus toisi meille 32 kansanedustajan voiman eli alle puolet nykyisestä.

3 Minkä kouluarvosanan annat nykyiselle Kymenlaakson maakunnalle yhteistyön, kehityshankkeiden ja tavoitteiden näkökulmasta? Eli miten toimiva maakunta on?

Nykyinen maakunnan ongelma on maakunnan dipolisuus. Maakunnassa on kaksi tasavahvaa aluetta, Etelä-Kymenlaakso ja Pohjois-Kymenlaakso. Yhteistyössä on kaikissa organisaatioissa ongelmia, mitä suurempi organisaatio sen suuremmat ongelmat. Maakunnan kehityshankkeissa yhteistyö on pelannut jopa hienosti, koska moni hanke tukee niin Etelä- kuin Pohjois-Kymenlaaksoa, esim. rata- ja ratapihahankkeet Kouvolan ja Kotkan välillä, tiehankkeet yms.

Pyhtään lentokentän osalta Pohjois-Kymenlaakson edustajat tukivat hanketta jopa laajemmin kuin Etelä-Kymenlaakson edustajat, jotka näkivät lentokenttän kilpailevana lentokenttänä eikä elinvoimaa lisäävänä hankkeena. Etelä-Kymenlaakson edustajat näkivät kentän Kymin lentokentän kilpailijana ja olivat siten enemminkin hankkeen ”jarrumiehinä”.  Tavoitteina tulisi aina olla koko maakunnan etu, tässä on mielestäni melko hyvin onnistuttu.

Kouluarvosana antaisin yhteistyön, kehityshankkeiden ja tavoitteiden näkökulmasta 8+. Maakunta on hyvin toimiva muuten, paitsi sairaanhoidon ja sotepalvelujen osalta, joiden yhdistäminen on ollut katastrofi niin saatavauuden kuin kustannuksien osalta. Kymsoten osalta antaisin arvosanaksi neljä perinteisellä kouluasteikolla. Kymsote on epäonnistunut jokaisessa lupauksessaan, mikään asetetuista tavoitteista ei ole onnistunut!

Pekka Korpivaara

maakuntahallituksen jäsen

Kymen Sanomat 28.9.2019 Kymenlaakson maakuntahallitus tentissä: Kymijoki yhdistää maakunnan, mikä muu?

 

Kouvolan kannattaisi erota Kymsotesta

Kymsoten Kymenlaakson keskussairaala Kotkassa.

Kouvolan talous on romahtanut Kymsoteen liittymisen takia. Kaupunginhallituksen päätökset siirtää lähes koko sote Kymsotelle on romahduttanut sekä kuntamme talouden että sosiaali- ja terveydenhoidon. Aikaisemmin Kouvolan perusterveydenhoidon kustannukset laskivat noin 2% joka vuosi ja jonot hammashoitoon olivat muutaman päivän luokkaa. Nyt on hammashoitoon kuukausien jonot ja kaupungin talous romahtanut yli 35 miljoonaa tappiolle aikana, jolloin Kouvolan saamat verotulot ja valtionavut ovat kasvaneet. Lisäksi investointirahastot on syöty ja työpaikat siirtyneet Etelä-Kymenlaaksoon.

 "Sote-pilottiin mukaan meno oli valtava virhe nykyiseltä kaupunginhallitukselta"

Kouvolan kaupunginhallituksen tulisi käynnistää pikaisesti selvitys, miten perus- ja erikoissairaanhoito on kokonaistaloudellisinta järjestää Kouvolassa. Samalla pitäisi selvittää, miten sosiaali- ja terveydenhoito saataisiin edes entiselle tasolle. Laskelmissa tulisi selvittää, onko Kouvolalle taloudellisempaa tuottaa sote-palvelut itsenäisesti ja kannattaako Kouvolan kuulua Kymsoteen vai hakeutua Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymään?

Sote-pilottiin mukaan meno oli valtava virhe nykyiseltä kaupunginhallitukselta. Sote-pilotin sopimuksiin kuului, että maakuntaan jää vain kaksi sairaalaa. Leikkaustoiminta siirtyy Kotkaan ja kuntoutus keskitetään Kouvolaan. Kouvolan kuntouttavan sairaalan tuli tarjota palveluita mm. yleislääketieteen, geriatrian, neurologian ja sisätautien sekä fysiatrian erikoisaloilla. Valitettavasti sopimusta ei ole haluttu kunnioittaa.

 "yksikään valtuutettu ei voi rehellisesti väittää lisämenojen tulleen yllätyksenä"

Kouvolan surkea taloustilanne on täysin kaupunginhallituksen linjaamien päätösten seurausta. Kouvola on hoitanut perusterveydenhoidon aina suhteellisesti 20,2 miljoonaa edullisemmin ja erikoissairaanhoidonkin miljoonia halvemmalla kuin Kotka. Sote-toimintojen yhtenäistämisestä oli odotettavissa Kouvolalle ainakin 30 milj. lisämenot, joten yksikään valtuutettu ei voi rehellisesti väittää lisämenojen tulleen yllätyksenä. Kaupunginhallituksen tulee kuntalain mukaan vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta. Selvityksen tekeminen kuuluu siten kaupunginhallituksen tehtäviin. Perusteellisen selvityksen jälkeen tulee päättää, miten terveydenhoito järjestetään jatkossa.

Pekka Korpivaara 

kaupunginvaltuutettu (kok)

Pekka Korpivaaran kirjoitus KS 22.9.2019

Linkki: KS 22.9.2019 Kouvolan kannattaisi erota Kymsotesta

Linkki: Kysa 13.9.2019 Kymsote vei huomion Haminan valtuustossa

Linkki: 16.4.2018 Kouvola mukaan Kymenlaakson sote-kuntayhtymään, esittää kaupunginhallitus — Helminen: ”Saimme sopimukseen varmistuksia, ettei mikään kunta voi omin päin muutella palveluverkkoa”

Linkki: Yle 27.5.2016 Kouvolan terveysjohtaja: Yhteispäivystyksen menettämistä ei tarvitse enää pelätä

Yhdessä tehdyt sopimukset maakuntaliiton sijoituspaikasta on pidettävä

Kymenlaakson liiton maakuntalo Karhulassa on käynyt pieneksi liiton tarpeisiin.

Kotkalaiset valtuutetut Riku Pirinen ja Kim Soares soimaavat päätöstä siirtää Kymenlaakson liiton toimisto Kouvolaan (KS 13.9). Heidän mielestään yhdessä tehtyjä sopimuksia ei tulisi noudattaa, sillä maakuntaliiton toimiston siirto perustuu yhteiseen sopimukseen.

Vuonna 2016 Kymenlaakson kuntien, maakuntaliiton ja Carean ylin johto linjasi maakunnan yhteiseksi tahtotilaksi, että leikkaustoiminnat siirretään Kotkaan ja Kouvolaan siirretään kaikki kuntouttava sairaanhoito sekä maakuntaliiton toiminnat. Kymenlaakson maakuntahallinnon siirto ei siis pitäisi tulla kenellekään poliitikolle yllätyksenä. Olemme maakuntahallituksessa jo 2015 sopimuksen hyväksymällä hyväksyneet Kymenlaakson maakuntaliiton siirron Kouvolaan yksimielisesti.

"Siirrosta tehty oikaisuvaatimus perustuu kaikilta osin populismiin ja väärällä tiedolla ratsastamiseen"

Yhteinen sopimus ja tahtotila tarvittiin, jotta Kymenlaakso täyttäisi hakukriteerit ja voisi päästä mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauden laajentamiskokeiluun eli sotepilottimaakunnaksi. Tässä sopimuksessa päätettiin monista asioista, myös maakuntatalon paikasta. Pääsy sote-pilottiin edellytti, että sopimus piti hyväksyttää kaikkien Kymenlaakson kuntien kaupunginhallituksissa, maakuntahallituksessa ja Careassa. Näiden kaikkien hallitukset hyväksyivät sopimuksen yksimielisesti. Nämä yhteiset sopimukset ja linjaukset on kirjattu myös valtioneuvostolle 16.1.2016 annettuihin lausuntoihin.

Maakuntaliiton toiminnat siirtyvät vuoden 2019 aikana Kouvolaan entiseen Hovioikeuden taloon.

Tällä sopimuksella Kymenlaakso sai pilottia varten valtiolta rahoitusta 8 miljoonaa euroa. Kymenlaaksossa sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä Carean hakema summa oli 17,3 miljoonaa.

Kymenlaakson liitto päätti yksimielisesti jo 11.3. 2019 aloittaa valmistelut maakunnan liiton viraston muuttamisesta Kouvolaan. Tavoitteena oli, että maakunnan liitto arkistoineen muuttaa Kouvolaan vuoden 2019 loppuun mennessä. Viime kokouksessa 26.8.2019 osa Etelä-Kymenlaakson jäsenistä ja varajäsenistä jättäytyi pois ilmeisesti siksi, koska eivät halunneet äänestää maakuntatalon siirtoa vastan ja siten rikkoa jo tehtyjä sopimuksia. Siirrosta tehty oikaisuvaatimus perustuu kaikilta osin populismiin ja väärällä tiedolla ratsastamiseen.

Pekka Korpivaara (kok)

maakuntahallituksen jäsen

Pekka Korpivaaran lukijakirjoitus maakuntatalon paikasta KS 19.9.2019 

KS 14.9.2019 Kouvolan Sanomat

Linkki: KS 18.9.2019 Yhdessä tehdyt sopimukset maakuntaliiton sijoituspaikasta on pidettävä

Linkki: Kymenlaakson maakuntahallinto siirtyy Kotkasta Kouvolaan — Päätös syntyi maakuntahallituksessa vasta äänestyksen jälkeen eteläkymenlaaksolaisten vastustuksen takia 

Linkki: KySa 12.9.2019 Kotkalaiset kaupunginvaltuutetut älähtivät: Kymenlaakson maakuntahallitus teki väärin perustein päätöksen toimistonsa siirtämisestä Kouvolaan — ”Toimiston kuuluu olla Kotkassa!”

Linkki: KS 12.3.2019 Kymenlaakson liiton muutto Kouvolaan varmistui — Hovioikeudentalossa on tilaa noin 30:lle maakuntaliiton työntekijälle

Linkki: KS 5.11.2019 Maakunta-asioiden keskittämisestä syntynyt vääntö ihmetyttää Kouvolassa

Linkki: Kysa 13.9.2019 Kymenlaakson liiton hallinnon siirto olisi täysin kohtuutonta yli 20 liiton pitkäaikaista työntekijää kohtaan

Linkki: KS 30.9.2019 Poliittisten irtopisteiden kalastuksesta on tullut suorastaan kymenlaaksolaista kansanhuvia, kirjoittaa Jussi Lehtinen

Linkki: KS 2.10.2019 Kotkassa vastustetaan yhä Kymenlaakson liiton tilojen siirtoa Kouvolaan — Äänestyksellä syntynyttä päätöstä yritetään kumota kahdella oikaisuvaatimuksella

Miksi Kymenlaakson maakuntahallinto siirtyy Kouvolaan?

Moni on ihmetellyt, miksi Kymenlaakson liiton toimipiste siirtyy Kouvolaan?
Syy siihen on tietysti minun tekemäni esitys (katso liite alla).

Siirtopäätös ja  äänestykset liittyvät vuonna 2015  tehtyihin Kymenlaakson Sote pilottikokeilu hakemukseen liittyviin sopimuksiin. Kymenlaakson kuntien, maakuntaliiton ja Carean johto linjasi yhdessä maakuntahallituksen kanssa yhteiseksi tahtotilaksi vuoden 2015 loppupuolella mm seuraavat asiat:
• laajan päivystyksen sairaalan statuksen saaminen keskussairaalalle
• työnjakoa Kymenlaakson keskussairaalan ja Kouvolan Ratamon välillä tulee tarkentaa
• palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti ja kustannusvaikuttavasti
• itsehallintoalueen hallinnon järjestäminen siten, että keskuspaikkana on Kouvola
• maakunnan (Kymenlaakson sote-alueen) luonteva yhteistyön suunta palveluiden tuottamisessa on Helsinki/HUS

Yhteiset linjaukset on kirjattu myös valtioneuvostolle vuoden alussa annettuihin lausuntoihin 16.1.2016. Edellisiin tahtootilaan liittyy myös maakuntaliiton sijannista käydyt neuvottelut, joissa nimenomaan sovittiin, että maakuntaliiton toiminnat siirretään Kouvolaan.

Maakunthallitus päätti kokouksessaan 11.3.2019 seuraavasti:

Valitettavasti mikään sopimus/päätös  ei pääsääntöisesti pidä Kotkan kanssa. Kotkalaiset maakuntaedustajat pyrkivät aina kaikin tavoin heikentämään Kouvolan asemaa ja tekevät kaikkensa, jotta vain Etelä-Kymenlaakso hyötyisi ja Kouvola kärsisi. Tästä hyvänä esimerkkinä on niin tämä maakuntaliiton toimipaikan muutto kuin itärata linjauksen vastustaminen.

Sopimukset eivät ole pitäneet aikaisemminkaan eteläkymenlaaksolaisten kanssa. KYAMK (ja kunnat) tekivät sopimuksen sairaanhoito-opetuksen siirrosta Kotkaan ja terveydenhoito-opiskelijoiden siirrosta Kouvolaan. Sairaanhoito-opiskelu siirtyi Kotkaan, mutta kun piti siirtää terveydenhoito-opiskelu Kouvolaan, Kotkan konsernijaos torppasi siirron. Kotka pettää aina, vähän niin kuin Kepu! 

Kymenlaakson maakuntahallinnon siirtymisestä Kotkasta Kouvolaan ei maakuntahallituksen kokouksessa 26.8.2019 mennyt yhteisymmärryksellä. Päätöksestä jouduttiin äänestämään.

Hallituksen kotkalainen jäsen Jari Elomaa (kok.) esitti alkuperäisen esityksen hylkäämistä.

Elomaan esitystä kannattivat kotkalainen Sami Virtanen (sd.) ja haminalainen Eeva Rautamaa (kok.). Maakuntajohtajan esitys hallinnon siirrosta Kouvolaan kannattivat Harri Helminen (sdp), Pekka Korpivaara (kok), Marjatta Nykänen (kok), Kaisa Spies (vihr), Maija Lehtomäki (kesk) ja Jari Käki (Ps). 

Sopimukset eivät paljon paina, kun Kotkalaiset  äänestävät.
Kuva: Kymen Sanomat ,Sami Virtanen 

Äänestys voitettiin siis  äänin 6—4, koska etelä-kymenlaakson edustajista kaksi puuttui. 

"Kouvolan tulisi harkita eroa Kymsotesta ja lopettaa kaikki mahdollinen yhteistyö Etelä-Kymenlaakson kanssa ja suunnata katse Päijät-Hämeen suuuntaan."

 Alla maakuntajohtajan pohjaesitys, jota eteläkymenlaaksolaiset vastustivat vastoin yhdessä tehtyjä sopimuksia. 

Maakuntahallitus

-  merkitsee tiedoksi liiton koko henkilöstön kanssa käydyn yhteistoimintamenettelyn, jossa ei saavutettu yksimielisyyttä toimitilojen uudelleenjärjestelyn osalta

- hyväksyy maakuntahallituksen 3.12.2018 ja 11.3.2019 tekemien päätösten mukaisesti, että maakuntatalon toiminnot siirtyvät Hovioikeudenkatu 6, 45100 Kouvola

- hyväksyy, että sivutoimipiste sijaitsee Kotkassa, osoitteessa Laivurinkatu 7

- hyväksyy, että Kesäyliopiston opetustoiminnalla on tilat Kotkassa ja Kouvolassa perusliiton toimitilojen yhteydessä

- toteaa, että tulossuunnitelma laaditaan tämän päätöksen mukaisena

KS 27.8.2019 Kymenlaakson maakuntahallinto siirtyy Kotkasta Kouvolaan — Päätös syntyi maakuntahallituksessa vasta äänestyksen jälkeen eteläkymenlaaksolaisten vastustuksen takia

Alla muutosesitykseni maakuntahallitukselle 3.12.2019

Pekka Korpivaaran muutosesitys, joka  käynnisti Kymenlaakson maakuntaliiton toimtojen siirron Kouvolaan.

Jari Lindströmin petollinen toiminta

Jouni Sunisen kirjoitus (KS 9.7.2019) Jari Lindströmin moraalisesta rappiosta!

Lukijalta: Lindström vaikenee keskeisistä asioista

Jari Lindströmin haastattelussa (KS 7.7.) kerrotaan, että perussuomalaiset ”hajaantui” Lindströmin eduskuntavuosien aikana sekä Kouvolassa että valtakunnan tasolla. Puolue hajotettiin tietoisesti. Lindström itse oli hajottamisprosessin avaintekijöitä. Kouvolassa ei hajoaminen ilman häntä olisi ollut mahdollinen. Vain ministerin arvovallalla oli mahdollista perustaa Kouvolan alkuperäisen toimivaltaisen yhdistyksen rinnalle toinen toimivaltainen yhdistys. Puoluejohto on kieltänyt muualla Suomessa tällaisen puolueen sääntöjen vastaisen teon.

Uusi yhdistys otti vuoden 2015 syksyllä vanhan yhdistyksen paikan eräänlaisena poliittisena käenpoikana, joka työnsi alkuperäisen yhdistyksen ulos puolueesta. Tämä tehtiin, koska Lindström kannattajineen oli hävinnyt alkuperäisen yhdistyksen vaalit Kouvolassa sekä 2013 että 2014. Kolmatta tappiota ei haluttu. Puoleen hajottaminen Kouvolassa näkyi vuoden 2017 heikossa kuntavaalituloksessa.

Vuonna 2017 Jyväskylän puoluevaalin jälkeen kaava toistui: Soinilaisten kärsittyä vaalitappion he erosivat puolueesta. Sitten he perustivat uuden puolueen (siniset) niin ettei vaalituloksesta tarvinnut välittää. Vaalivoittajia ei sentään onnistuttu ajamaan ulos puolueesta, vaikka se Kouvolassa onnistuikin.

Haastattelussa todetaan, että joistakin Lindströmin äänestäjistä tuli hänen vihamiehiään. Lindström itse arvelee että työttömyysturvan aktiivimalli, kilpailukykysopimus ja perussuomalaisista lähtö olivat suurimmat syyt suosion laskuun. Oman paikallisyhdistyksen hajottaminen ja osallistuminen puolueen hajottamiseen saattoivat kuitenkin olla vielä suurempia syitä.

Lindström itse arvelee, että ”kai minussa on jotakin kiinnostavaa, kun jaksetaan käyttää aikaa haukkumiseen.” Peiliin katsominen ehkä kertoisi Jarille jotain. Hänen mukaansa verkkokeskusteluissa ihmiset harvoin muuttavat mielipiteitään, vaikka asioita kuinka avaisi ja perustelisi. Todellisuudessa Lindström ei ole hajotustyötään mitenkään avannut tai perustellut, vaan yrittää selvitä asiasta vitsailemalla tai vaikenemalla.

Jouni Suninen, kaupunginvaltuutettu (Suur-Kouvolan sitoutumattomat)

Kirjoitus KS 9.7.2019 Jari Lindsrömin petoksesta

KS 6.7.2019 ntinen työministeri Jari Lindström nousi nopeasti politiikan huipulle ja sai lujaa siipeensä — Nyt hän haluaa avata poliittisen pelin kulisseja ja keskittyä Kouvolan työllisyyden parantamiseen

Alla keskustelua samasta aiheesta 27.6.2019 olleen Bamberin kirjoituksesta.

KS 27.6.2019 Lukijalta: Perussuomalaiset on otettava tosissaan

Ihmisoikeusaktivisti Asko Kervinen Kymen Sanomissa 28.5.2018 "Oikeusviranomaisten arvostelu on sallittava"

Julkisuudessa on paheksuttu sitä, kun kansalaiset ovat arvostelleet oikeuden tuomareita ja muitakin viranomaisia heikosta ja puolueellisesta virkamenettelystä. Jotkut oikeusviranomaiset paheksuvat tuomareihin kohdistuvaa arvostelua ja moittivat rikoksesta tuomittuja siitä, kun he eivät osoita katumusta.

 " väärin kohdeltujen ihmisten ei tarvitse rajoittaa sananvapauttaan      viranomaisiin kohdistuvassa arvostelussa "

Todellisessa elämässä on kuitenkin muistettava, että tuomarien antamat tuomiot eivät ole aina oikeita eikä oikeudenmukaisia. Tämän vuoksi viranomaisten arvostelu on sallittava, jos kansalainen katsoo joutuneensa oikeusmurhan uhriksi.

On aina syytä muistaa, ettei tekemätöntä rikosta tarvitse katua. Syyllisyyttä ei pidä ottaa rikoksesta, jota ei ole tehty. Siksi väärin kohdeltujen ihmisten ei tarvitse rajoittaa sananvapauttaan viranomaisiin kohdistuvassa arvostelussa, jottei oikeudenpalvelijat totu ajatukseen, ettei heidän tekemiä virheitä saisi arvostella tai paheksua.

Pitkäaikaisen kokemukseni mukaan Suomen oikeusjärjestelmä menee heikompaan suuntaan ja sen myötä kansalaisten oikeusturva heikkenee.

Syynä ei ole resurssipula, vaan tuomarien, syyttäjien ja etenkin rikospoliisin puolueellinen ja välinpitämätön menettely, joka koituu liian usein syyttömien ihmisten vahingoksi.

Asko Kervinen

Hamina

Kymen Sanomat 28.5.2019

Linkki: Asko Kervisen kirjoitus Kymen Sanomissa 28.5.2019

Linkki: Asko Kervinen voitti oikeustaistelun

Linkki: Asko Kervisen kanta voitti: Itä-Suomen hallinto-oikeus teki päätöksen, joka palauttaa Kotkan kaupungin ja Kervisen kiistan askeleen taaksepäin

Linkki: Kervinen saa vastapuolelle Kotkan koko juristikaartin

Linkki: Kervisen sovintosopimus jämähti oikaisuvaatimukseen


Julkaistu KySa 6.2.2019 6:41 Lukijalta: Ääntenkalastelu lupauksilla poliisin resursseista pitäisi lopettaa

ESS 29.8.2019 Lukijalta: Suomi tarvitsee perustuslakituomioistuimen

Blokin tekstit julkaistu Asko Kervisen 28.5.2019 antamalla luvalla.

Valtuustoaloite - Säästöä LED-tekniikalla 17.12.2018

Kouvolan kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali kunta vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi Kouvola kamppailee huomattavan budjettialijäämän kanssa.  Säästölistoissa on huomioitu pienetkin säästöt, mutta energiaa säästäviä toimenpiteitä ei listoissa ole.

Pitkällä aikavälillä Kouvola säästää, kun kaupunkimme teiden, katujen sekä muiden alueiden valaistuksessa siirrytään asteittain energiatehokkaiden LED-valaisimien käyttöön vanhojen elohopealamppujen, suurpainenatriumlamppujen ja monimetallilamppujen poistuessa käytöstä. Näiden valaisimien vaihtaminen on käynnissä sitä mukaan, kun valaistusjärjestelmiä uusitaan niiden käyttöiän loputtua tai uusittaessa katuvalaistusta.

Kouvolan kaupungintalossa ja useissa muissakin kaupungin kiinteistöissä valaistukseen käytetään tavallisesti normaaleja lamppuja. Tänä päivänä lähes kaikkiin valaisimiin voidaan asentaa LED-lamput, oli valaisin alkuaan varustettu tavallisella hehkulampulla, loisteputkella tai halogeenilla. Näille perinteisille lampuille on tyypillistä suuri virrankulutus tuotettuun valoon verrattuna. LED-lampuilla saadaan lisäksi valotehoa helposti nostettua ilman, että valaisimen maksimiteho ylitetään. Maksimiteho on vanhoissa valaisimissa mitoitettu hehkulampulle, loisteputkille tai halogeeneille.

LED-tekniikka ei nykyisin vaadi koko valaisimen vaihtoa. Säästöä syntyisi, jos Kouvolassa siirryttäisiin vanhoista energiasyöpöistä lampuista energiaa säästäviin ja enemmin valoa tuottaviin LED-lamppuihin siten, että vain lamppu uusitaan eikä uusita koko valaisinta. Myös loisteputkien tilalle voi asentaa LED-lampun. Loisteputken vaihto LEDiin vaatiin led-lampun lisäksi vain sytyttimen uusimisen.

Nykyinen tekniikka mahdollistaa sen, ettei tarvitse koko valaisinta vaihtaa kun siirrytään käyttämään LED-lamppuja. Näin toimien investointi maksaa itsensä takaisin vuodessa parissa. Vaihtokustannukset eivät kasva niissä tapauksissa, kun palaneen pampun tilalle vaihdetaan uusi LED-lamppu, pitäähän lamppu joka tapauksessa vaihtaa.

Tievalaisimiin tarkoitettujen LED-lamppujen vaihtoväli on tyypillisesti 14 vuotta. Vuosittain kertyvä säästö energiassa kattaa valaisinuusinnan moninkertaisesti, koska säästö on tyypillisesti noin 80 %.

Vaihdettaessa pelkästään LED lamput eikä valaisia, säästetään valaistussuunnitelman tekeminen. Tämä säästö on joissain tapauksissa moninkertainen energiasäästöön verrattuna. Valaistussuunnitelmaa ei tarvitse uusia vaihdettaessa vain poltintekniikka alkuperäistä vastaavaksi, eikä vaihdeta koko valaisinta.

Vastaavilla LED lampuilla säästetään turha valaistussuunnitelmien tekeminen, kun alkuperäinen valistussuunnitelma pysyy voimassa. Korvattaessa koko valaistus LED-valaisimilla joudutaan usein koko valaistussuunnitelma uusimaan, joka tekee jopa joissain tapauksissa valaistuksen uusimisen taloudellisesti kannattamattomaksi.

Esitämme, että Kouvolan kaupunki siirtyy LED-lamppujen käyttöön kiinteistöissään ja niissä ulkokohteissa, joissa lampun vaihto riittää eikä koko valaisinta ole tarvetta vaihtaa. Myös katuvalaistuksessa hyödynnettäisiin LED-lamppuja kohteissa, joissa riittää polttimon vaihto LED-polttimoksi eikä koko valaisinta ole järkevää vaihtaa sen iän tai kunnon takia.

Kouvolassa 17.12.2018

Pekka Korpivaara

kaupunginvaltuutettu (kok)